- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Pohjois-Karjalan pohjavesien hyvä tila on edelleen osin vaarantunut (Pohjois-Karjala)
Pohjois-Karjalan pohjavesialueiden riskinarviointi ja tila-arvio on päivitetty kolmannen vesienhoitokauden 2022-2027 toimenpiteiden suunnittelua varten Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa.
Maakunnassa viisi pohjavesialuetta on nimetty riskialueeksi: Ilomantsin Sonkaja, Kontiolahden Jaamankangas, Kontiolahden Kulho, Kontiolahden Lykynlampi ja Polvijärven Lavalampi. Kaikki edellä mainitut pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita. Kolmen riskialueen kemiallinen tila on arvioitu huonoksi (Kulho, Lykynlampi, Sonkaja). Lisäksi 13 pohjavesialuetta on nimetty Pohjois-Karjalassa selvityskohteeksi eli näillä pohjavesialueilla on ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan ja riskien arvioimiseksi. Pohjavesialue nimetään riskialueeksi, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voivat vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Pohjois-Karjalan kaikkien pohjavesialueiden määrällinen tila on arvioitu hyväksi ja myös kemiallinen tila on kuitenkin hyvä suurimmalla osalla maakunnan pohjavesialueista.
Merkittävimmät pohjavesiriskiä Pohjois-Karjalassa aiheuttavat tekijät ovat pilaantuneet maa-alueet ja historialliset pilaantumiset, liikenne ja tienpito, asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä maatalous. Pohjaveden laatua uhkaavat mm. seuraavat aineet ja yhdisteet: ammonium, kloridi, metallit ja puolimetallit (mm. antimoni, arseeni, koboltti, lyijy, nikkeli, sinkki), nitraatti, polttoaineiden oksygenaatit (MTBE, TAME), polyaromaattiset hiilivedyt, torjunta-aineet sekä öljyhiilivedyt.
Pohjaveden tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu jo aiemmilla vesienhoitokausilla mm. pilaantuneita maa-alueita on tutkittu ja kunnostettu sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on laadittu ja päivitetty. Vesienhoitotoimille on tarvetta myös jatkossa. Lisäksi pohjavesialueiden huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa tulee edelleen tehostaa.
Pohjavesialueita on runsaimmin Pohjois-Karjalan etelä- ja keskiosissa. Maakunnassa kaikki yhdyskuntien käyttämä vesi on pohjavettä. Pohjavesien tila-arvio on tehty koko Suomessa osana vesienhoidon suunnittelua.
Pohjavesien tila ja riskialueet 2019
Lisätietoja
Ympäristöasiantuntija Mika Huttunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 024 202, mika.huttunen(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 17.12.2019