Nurmien viljelyala jatkaa kasvuaan (Kaakkois-Suomi)
Nurmen viljelyala Kaakkois-Suomessa kasvaa edelleen. Neljän vuoden aikana nurmiala on lisääntynyt lähes 13 000 ha, mikä on poikkeuksellisen suuri muutos.
Viljojen viljelyala on saman suuruinen viime vuoteen verrattuna ja on nyt noin 65 800 hehtaaria. Syysvehnää ja ruista on viime syksyn suotuisten kylvöolojen vuoksi viljelyssä selvästi enemmän kuin pitkään aikaan. Sen sijaan kevätvehnän ja kauran pinta-alat pienenivät jonkin verran viime vuodesta. Öljykasveja, rypsiä ja rapsia, on tänä vuonna viljelyssä vähemmän kuin 20 vuoteen.
Suotuisat kylvöolot lisäsivät syysviljojen viljelyä
Viljelijöiden tukihakemustietojen mukaan viljojen viljelyala on tänä vuonna Kaakkois-Suomessa noin 65 800 ha eli hieman alle puolet (47 %) kokonaisviljelyalastamme. Vilja-ala on saman suuruinen kuin viime vuonna.
Kevätvehnän pinta-ala (14 000 ha) pieneni edelleen, vähennystä viime vuodesta on noin 800 ha. Kevätvehnäala on vähentynyt viidessä vuodessa yli 5 000 ha. Kevätvehnän viljely painottuu selvästi Kymenlaaksoon, jossa sen viljelyala on tänä vuonna 12 % maakunnan peltoalasta.
Viime vuoden kuivan ja aikaisen kasvukauden seurauksena syyskylvöisiä viljakasveja päästiin kylvämään selvästi edellisiä syksyjä enemmän, minkä vuoksi syysvehnän ja rukiin viljelyala (noin 4000 ha) on nyt poikkeuksellisen suuri. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vain kahtena vuonna syysviljojen yhteisala on ollut suurempi kuin tänä vuonna.
Ohran viljelyala pysyi lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Ohran kokonaisalasta (25 000 ha) noin 6 700 ha on mallasohraa, jonka viljely on keskittynyt pääosin Kymenlaaksoon. Maakuntien kokonaispeltoaloihin suhteutettuna rehuohraa taasen viljellään Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin Kymenlaaksossa.
Kauran viljelyala (22 900 ha) pieneni hieman viime vuodesta. Maakuntien kokonaispeltoaloihin verrattuna kaura-ala on Kymenlaaksossa jonkin verran suurempi kuin Etelä-Karjalassa.
Öljykasveja viljellään yhä vähemmän
Rypsiä ja rapsia on tänä vuonna viljelyssä vain noin 3 000 ha, jossa on vähennystä viime vuoteen lähes 2 000 ha. Öljykasviala on tänä vuonna pienin 20 vuoteen. Kevätrapsi (1 500 ha) on hieman suositumpi öljykasvi kuin kevätrypsi (1 300 ha). Syyskylvöisiä öljykasveja viljellään vain noin 200 hehtaarin alalla.
Härkäpavun ja kuminan viljelyalat pienenivät hieman viime vuodesta. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 1 500 hehtaarilla ja kuminaa hieman alle 1 000 hehtaarilla. Härkäpavun ja kuminan yhteinen osuus kokonaispeltoalasta on vain parisen prosenttia.
Nurmiala kasvaa kohisten
Viljeltyjen nurmien viljelyala pieneni Kaakkois-Suomessa melko tasaisesti aina vuoteen 2016 asti. Tuolloin nurmiala kääntyi kuitenkin selvään nousuun ja sama kehitys jatkui myös tänä vuonna. Nurmiala on nyt yli 41 000 ha, jossa on kasvua viime vuoteen 2 000 hehtaaria. Nurmiala onkin nyt suurin 20 vuoteen. Nurmien viljely painottuu selvästi Etelä-Karjalaan, jossa nurmiala on yli kolmannes maakunnan peltoalasta. Kuitenkin myös Kymenlaakson peltoalasta yli neljännes on jo nurmena.
Yksi syy nurmialan kääntymiselle nousuun on se, että aiemmin viherlannoitusnurmena, viherkesantona tai luonnonhoitopeltona olleita kasvustoja on muutettu viljellyiksi nurmiksi. Viherlannoitusnurmen (2 500 ha), kesannon (4 800 ha) ja luonnonhoitopeltojen (10 000 ha) yhteisala onkin vähentynyt selvästi viimeisten viiden vuoden aikana. Lisäksi luonnonmukaisen tuotannon lisääntyminen viime vuosina näkyy tilastoissa kasvavana nurmialana, koska luomutuotantoon sisältyy nurmikierto. Myös ns. sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen tukiehdoista on lisännyt nurmiviljelyn suosiota.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 17.6.2019 mennessä kuntiin jättämien tukihakemusten tietoihin. Lisätietoja muiden kuin pääviljelykasvien viljelyaloista saa ELY-keskuksesta.
Lisätietoja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa
Maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen
puh. 040 7171 272
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi