- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kevään happiongelmat järvissä jäivät ennakoitua vähäisemmiksi (Pohjalaismaakunnat)
Helmi-maaliskuun vaihteessa happitilanne näytti vielä huolestuttavalta. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli vuodenaikaan nähden keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Normaalia alempi vesipinta ja järvien suhteellisen aikainen jäätyminen lisää happiongelmien riskiä etenkin matalissa järvissä.
Matalissa järvissä suhteellisen vähäinenkin pinnanlasku merkitsee suurta vesitilavuuden pienentymistä. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, koska jääkansi eristää järven ilmakehästä, eikä happea tuottavaa yhteyttämistä juuri tapahdu. Hapen kuluminen sen sijaan jatkuu. Rehevöityminen pahentaa tilannetta, sillä se lisää huomattavasti vesistöjen pohjalla kertyvän happea kuluttavan orgaanisen aineen määrää.
Lämmin lopputalvi ja alkukevät ja tästä seurannut lumien sulaminen jäältä, sulapaikkojen aukeneminen sekä sulamisvesien mukana järviin päätynyt runsashappinen vesi paransi kuitenkin happitilannetta olennaisesti. Suurten ja syvien järvien syvänteissä ja toisaalta pienissä matalissa järvissä maaliskuun loppupuolen ja huhtikuun alun happipitoisuudet olivat muutamissa järvissä melko alhaisia, mutta eivät mitenkään vuodenaikaan poikkeuksellisia. Uusia kalakuolemia ei olekaan tullut ELY-keskuksen tietoon aiemmin havaittujen muutaman tapauksen lisäksi. Kaloista eniten happea vaativat lohikalat, kuten siika, taimen ja muikku. Kestävimpiä taas ovat särjensukuiset kalat.
Järvien lisäksi happiongelmia voi ilmetä matalissa suljetuissa merenlahdissa ja fladoissa. Hapanvajausta voi esiintyä myös hitaasti virtaavissa jätevesien kuormittamissa ojissa ja joissa. Virtaavien vesien lajit ovat erityisen herkkiä hapen vähenemiselle, sillä ne ovat sopeutuneet runsashappisiin olosuhteisiin.
Pahimmat happikatojen riskit alkavat tältä kevättä olla ohi. Kalakuolemia saattaa kuitenkin talven jäljiltä paljastua esimerkiksi pienissä lammissa jääpeitteen sulettua.
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
- Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948
- Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala, puh. 0295 027 861
- Julkaisupäivä
- 25.4.2019