Jääsahaukset jätetään tänä keväänä tekemättä heikkojen jääolosuhteiden takia (Lappi)
Lapin ELY-keskus on mitannut Simojoen, Tornionjoen, Ounasjoen, Kemijoen, Ivalojoen ja Tenojoen jään vahvuuksia teräsjään osalta viikoilla 10 ja 11. Mittauksia on tehty vuodesta 1992 lähtien samoista paikoista samaan aikaan. Tämän kevään mittaustuloksien perusteella jokijäät ovat vuosien 1992 - 2017 keskiarvoa selkeästi ohuempia jokaisessa mitatussa kohteessa. Kuvassa 1 on esimerkki Simojoen jäänmittauksista ja kuvassa 2 vastaavat tiedot Ivalojoesta.
Jääsahauksilla pyritään ehkäisemään jääpatojen syntyminen kriittisimmille jokiosuuksille. Noin 10 tonnia painava jääsaha tarvitsee kuitenkin toimiakseen alleen 0,5 m teräsjäätä, joten jäiden kantavuus ei ole tänä keväänä riittävä sahaustyön suorittamiseksi. Edellisen kerran jääsahaukset on jätetty tekemättä vuosina 2012, 2015 ja 2018. Vaikka jääsahaukset jätetään tänä keväänä tekemättä, sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta jääpatojen muodostumisriskin kasvuun.
Lapin vesitöihin ennustetaan tavanomaista tai hieman sitä suurempaa tulvaa
Tällä hetkellä lumen vesiarvot Lapissa ovat ajankohtaan nähden keskimääräiset tai hieman sitä suuremmat. Loppukevään sateet määrittelevät mitenkä suureksi muodostuu riski tavanomaista suuremmista tulvista. Sulamisen ajan lämpötila ja sateet sitten ratkaisevat lopullisesti tulvan suuruuden. Isoistakin lumimääristä voi muodostua vain pieni tulva, kun lumen sulaminen on hidasta.
Tällä hetkellä jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat vielä talvisissa lukemissa. Tämän johdosta virtaamaennusteiden vaihteluväli jokiosuuksittain on tässä vaiheessa laaja. Suurimpia muutoksia ennusteeseen voivat aiheuttaa poikkeuksellisen suuret ja laaja-alaiset vesisateet sekä samanaikainen nopea vuorokauden keskilämpötilan nousu.
Tämän hetkisen ennusteen mukaan tulvahuippu saavutetaan ensimmäisenä Simojoella toukokuun alkupuolella. Maksimivirtaaman suuruudeksi arvioidaan hieman yli 300 m3/s. Vuosien 1965 - 2016 välisenä aikana keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 413 m3/s, joten tämän kevään maksimivirtaaman arvioidaan olevan tavanomainen tai sitä hieman pienemmän.
Tulvan kehittymisestä tiedotetaan viikoittain viikosta 17 alkaen. Ennusteiden paikkansapitävyys on sitä suurempi mitä lähempänä ennustettu tulvahuippu on. Ennusteen paikkansapitävyyttä voidaan pitää hyvänä noin viikkoa ennen suurinta virtaamaa. Tässä vaiheessa tulvahuipun ennusteet perustuvat kuukauden sääennusteeseen ja sen jälkeen keskimääräisiin säätiloihin sekä tämän hetken lumi-, maakosteus- ja pohjavesitilanteeseen.
Tulva on joka keväinen ilmiö ja siihen kannattaa varautua. Vuosittain ilmeneviä tulvavahinkoja ovat olleet tulva-alueelle jääneet veneet, laiturit ja muut irtaimet rakenteet. Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Sään lämmetessä ja vesisateiden johdosta jäät heikkenevät erittäin nopeasti, koska teräsjään vahvuus on poikkeuksellisen pieni. Teräsjään päällä olevan kohvajään kantavuus heikkenee erittäin nopeasti sään lämmetessä. Jäällä liikkuessa on syytä noudattaa tänä keväänä erityistä varovaisuutta.
Lisätietoja:
Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki, puh. 0295 037 282
Vesitalousasiantuntija Juha Kuivalainen, puh. 0295 037 391
Vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen, puh 0295037 406