Vuoksen vesien hoitoon halutaan osallistua (Etelä-Savo)

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella v. 2022-2027 olivat kuultavana 8.1.-9.7.2018. Lausuntoja saatiin 52 taholta ja palautetta saatiin myös kansalaisille suunnatulla verkkokyselyllä. Palaute huomioidaan mahdollisuuksien mukaan seuraavan vesienhoitokauden jatkosuunnittelussa ja toimeenpanossa. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila, vesien tila ei saa myöskään heiketä.

Lisää yhteistyötä vesienhoidon toteutukseen

Saatujen palautteiden mukaan työohjelmaa ja aikataulua pidettiin toteuttamiskelpoisena ja keskeisissä kysymyksissä on tuotu esiin tärkeimmät asiat, joihin uudella suunnittelukaudella tulee paneutua. Osallistumismahdollisuudet vesienhoidon suunnitteluun koettiin hyvinä, mutta toteutukseen tarvitaan lisää alueellisia toimijoita, verkostoitumista ja toimijoiden sitouttamista sekä asiantuntijatukea. Tärkeänä pidettiin resurssien ja osaamisen turvaamista sekä rahoituspohjan laajentamista jatkossa mm. maakuntauudistuksen myötä.

Lausunnoissa todettiin, että puutteet pinta- ja pohjavesien seurantatiedoissa voivat aiheuttaa ongelmia vesien tilan arviointiin. Vesien tila-arvioiden ja tavoitteiden on perustuttava luotettavaan tietoon. Lisätietoa tarvitaan myös vesiympäristölle haitallisista aineista, kuten elohopeasta.

Kuormitusta halutaan kuriin monin keinoin

Nykyään erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen ja tähän liittyvä vesiensuojelu todettiin Vuoksen vesienhoitoalueella tärkeäksi asiaksi. Hajakuormituksen ehkäisyssä toimenpiteiden parempi kohdentaminen, toimintojen sijoitus ja huomioiminen mm. kaavoituksessa nousivat esille. Palautteissa nousi esille huoli puunkorjuun kasvamisen myötä lisääntyvästä vesistökuormituksesta. Ratkaisuna tähän esitettiin huomioimalla uudet suunnittelun apuvälineet, vähemmän maanpintaa rikkova metsätaloustoimenpiteet sekä tehokkaimmat vesiensuojelumenetelmät, joissa mitoitus on huomioitu ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. Maatalouden osalta palautteissa todettiin mm. tarve kehittää ympäristökorvausohjelmaa enemmän vesiensuojelua edistäväksi. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon osalta todettiin tarvittavan lisäresursseja neuvontaan ja valvontaan.

Pistemäisen kuormituksen lupaprosessissa pitäisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota yleisen edun valvontaan. Palautteen mukaan toiminnot, jotka eivät tarvitse ympäristölupaa, ovat eri asemassa vesienhoitotoimien vaativuuden osalta kuin luvanvarainen toiminta. Turvetuotannon vesistövaikutukset erityisesti sään ääri-ilmiöissä sekä vesiensuojelurakenteiden oikeanlainen mitoitus ja valvonnan riittävyys nousivat esille palautteessa. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkohoitoon ja vesiensuojeluun kaivattiin huomiota. Turpeeseen perustuvan energiahuollon toiminnan turvaaminen jatkossakin todettiin kuitenkin tärkeäksi. Teollisuuden ja yhdyskuntien puhdistamoiden osalta häiriötilanteiden toimintavarmuuteen sekä jätevesien sisältämiin haitallisiin aineisiin toivottiin kiinnitettävän aiempaa suurempaa huomiota. Vesienhoitoalueella viriävä kaivostoiminta ja sen ympäristöhaitat nousivat myös palautteessa esille.

Pohjavesien laatua ja määrää turvattava

Pohjavesien tarkempaa huomioimista toivottiin maankäytön suunnittelussa sekä lisää tietoa yrityksille ja maa-ainesten ottajille pohjavesialueella toimimisesta. Maa-aineslupiin kaivattiin enemmän seurantavelvoitteita. Resurssien riittävyys pohjavesien suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksessa nähtiin pullonkaulana. Edelleen nähtiin olevan tietopuutteita pohjavesien tilan sekä pohjavesialueiden rakenteen osalta ja niihin tulisi osoittaa riittävästi resursseja.

Uhanalaisten kalojen suojelua tulee tehostaa

Vuoksen alueella saimaanlohi-, saimaannieriä- sekä taimen- ja harjuskantojen suojelutoimien tehostamiseen haluttiin panostusta. Palautteissa toivottiin, että kalojen vaellusesteiden purkaminen ja koskien kunnostus tehtäisiin helpommaksi ja purettaisiin näitä toimia vaikeuttavia lainsäädännöllisiä esteitä. Vaelluskalojen osalta tulisi huomioida myös tierummut ja muut pienemmät nousuesteet.

Lintuvesien kunnostuksen ja hoidon rahoitukseen sekä pienvesien suojeluun haluttiin myös lisää huomiota. Jo toteutetuista kunnostushankkeista ja näiden tuloksista kaivattiin lisää tietoa.

Linkit:

• Palauteyhteenveto, Vuoksen vesienhoitoalue (ymparisto.fi)
   
• Osa Etelä-Savosta sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella, jolla järjestettiin oma kuuleminen. Palauteyhteenveto, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 209

Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192