ELY-keskus lausui Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeen arviointiselostuksesta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Arviointiselostus sisältää pääpiirteissään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 §:n mukaiset asiat.

Arviointimenettelyssä ollut hankkeen vaihtoehtojen määrä voidaan katsoa riittäväksi, kun otetaan huomioon, että YVA-menettelyssä tuulivoimaloiden määrää ja sijoittumista on mahdollista muuttaa arvioinnin edetessä. Arviointiohjelmavaiheen jälkeen voimaloita on poistettu tai siirretty vaikutustarkastelun ja saadun palautteen mukaisesti. Voimaloita voidaan vielä poistaa tai siirtää arvioitujen haitallisten vaikutusten perusteella kaavoitusvaiheessa.

Maaningan tuulivoimahanketta ei ole osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vireillä olevan Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan yhteydessä tullaan arvioimaan myös edellytykset Maaningan tuulivoima-alueen osoittamiselle maakuntakaavassa. Maaningan tuulivoimahanke on laajuudeltaan niin merkittävä, että sen sijoittaminen tulee tutkia ja ratkaista maakuntakaavassa ennen yleiskaavan hyväksymistä.

Tuulivoimayleiskaavalla on tarkennettava millä tavalla toteutettuna hanke turvaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet poronhoidossa. Kaavoituksessa on myös tarkennettava, millä tavalla toteutettuna hanke ei aiheuta merkittäviä kielteisiä maisemavaikutuksia.

Vaikutuksissa on arvioitu uusien asuinrakennusten rakentamista nykyisen asutuksen yhteyteen. Tämän lisäksi kaavoitusvaiheessa tulee arvioida myös vaikutukset vesistöjen mahdolliseen rantarakentamiseen.

Vaikutusten arvioinnissa on pyritty selvittämään eri tahojen suhtautumista hankkeeseen. Puutteena voidaan pitää sitä, että asukaskyselyä ei ole arviointiselostuksen liitteenä ja asukaskyselyn tulokset on esitetty vain pintapuolisesti. Jatkosuunnittelussakin tulee huolehtia hankkeen tiedottamisesta ja vuoropuhelusta kaikkien asianosaisten kanssa.

Saaduissa mielipiteissä on nostettu esiin kiinteistöjen arvon aleneminen. YVA-lain 2 §:ssä määritellään ne tekijät, jotka katsotaan kuuluvan YVA-lain ympäristövaikutuksen käsitteeseen. Näiden lisäksi hankkeilla voi olla muitakin vaikutuksia. Monessa hankkeessa esim. taloudelliset näkökohdat ja korvauskysymykset nousevat esiin. Kunnan päättäjien on oltava selvillä hankkeen vaikutuksista muuhun maankäyttöön päättäessään tuulivoimayleiskaavasta ja arvioidessaan sen vaikutuksia. Kaavoituksessa on arvioitava hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia maankäytön rajoituksia tai mahdollisia ristiriitoja nykyisen ja suunnitellun maankäytön kesken.

Yhteysviranomainen korosti arviointiohjelman lausunnossaan hankeen vaikutusten arviointia matkailuun, erityisesti luontomatkailuun ja matkailuyritysten vetovoimatekijöihin. Selostuksen mukaan elinkeino- ja matkailutoimijoita ei saatu osallistumaan ryhmähaastattelutilaisuuteen, mutta em. tahoja voisi olla tarpeen haastatella jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä on tarvittaessa syvennettävä hankkeen vaikutusten arviointia matkailuun.

Selvää tarvetta on edelleen yhteen sovittaa tuulivoimarakentamista alueen poronhoidon kanssa. Annetuista lausunnoista saa viitteitä tulevaa yhteydenpitoa varten. Vaikutuksista on arvioinnin kuluessa sinänsä tuotettu riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Elinkeinojen välinen intressivertailu tulee kaavoitusvaiheessa kunnan ratkaistavaksi. Mainitut haittojen lieventämiskeinot on hankkeen toteutuessa syytä ottaa käyttöön.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että melumallinnus perustuu ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Tarvittaessa hankkeen meluvaikutuksia on ehkäistävä tuulivoimaloiden sijoitusta muuttamalla sekä luopumalla meluvaikutusten kannalta kriittisillä paikoilla sijaitsevista voimaloista.

Saaduissa mielipiteissä on oltu huolissaan infraäänten mahdollisista terveysvaikutuksista. Hallitus on linjannut energia- ja ilmastostrategiassaan tuulivoimaloiden mahdollisista terveyshaitoista teetettävän selvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen (7.3.2017) mukaan tänä keväänä tehtävä selvitys käsittää infraäänten mittauksia ja kirjallisuusselvityksen. Selvitykset on tarkoitus julkaista toukokuussa. Tiedotteen mukaan terveyshaittojen laajemmat jatkoselvitykset ovat tarpeen. Yhteysviranomainen toteaa, että selvityksen tulokset on syytä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.

Liikennevaikutuksia koskevassa arvioinnissa on huomioitu YVA-ohjelmasta annettu lausunto ja arviointi on liikennevaikutusten arvioinnin osalta riittävää. Rakennettaessa voimalinjaa maanteiden yhteyteen tulee noudattaa Liikenneviraston 24.8.2016 antamaa määräystä johtojen ja laitteiden sijoittamisesta tiealueelle ja hankkeen YVA-ohjelman jälkeen päivittynyttä Liikenneviraston ohjetta "Sähkö- ja telejohdot ja maantiet" (Liikenneviraston ohjeita 22/2015).

Erityisesti vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden rakentamisella on merkittäviä kielteisiä maisemallisia vaikutuksia, mutta myös vaihtoehdossa 2 kielteiset vaikutukset ovat merkittäviä. Kriittisimpiä kohteita ovat Riisitunturin kansallispuisto ja Kitkan järvialueet. Selostuksessa on esitetty mahdollisuuksia maisemavaikutusten lieventämiseen mm. voimaloita vähentämällä, mutta arvioinnissa jää kuitenkin selvittämättä kielteisten maisemavaikutusten merkittävyys arvokkaisiin maisema-alueisiin lievennystoimien jälkeen. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvitettäväksi, kuinka laajasti esim. voimaloiden sijaintia tulee muuttaa tai voimaloita vähentää, että haitalliset maisemavaikutukset jäävät hyväksyttävälle tasolle. Samassa yhteydessä tulee havainnekuvat päivittää ja kiinnittää huomiota niiden vertailukelpoisuuteen. Saaduissa lausunnoissa tuodaan esiin varteen otettavia näkökohtia hankkeen vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Näitä on syytä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten yhteydessä on kartoitettu myös lähteitä. Hankealueella on useita lähteitä teiden tai voimaloidenpaikkojen läheisyydessä. Selostuksessa ei ole oteta riittävästi kantaa hankkeen vaikutuksista lähteisiin ja niiden suojelutasoon ja siihen, tarvitaanko mahdollisesti Aluehallintoviraston lupaa jos lähteiden luonnontilaa heikennetään.

Metson soidinpaikat tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Hankkeen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon ja korjata vaikutusten arviointia koskevat puutteet.

ELY-keskus antaa vain viranomaiskäyttöön tarkoitetun maakotkaa koskevan lausunnon erikseen.

Alueille, joissa suuremmalla todennäköisyydellä on lepakoita (esim. lampien ja järvien rannat), olisi ollut hyvä asentaa passiiviseurantadetektoreja. Lisäksi aktiivinen havainnointi olisi ollut parempi tehdä kävellen tai pyörällä. Yhteysviranomainen pitää selvitystä riittävänä ottaen huomioon hankealueen maantieteellinen sijainti.

Raakku on luonnontilaisen vesistön huippuindikaattori, joka on etenkin nuo-ruusvaiheessaan erittäin herkkä kiintoaine- ja ravinnekuormitukselle. Arviointi-selostuksessa ei ole selvitetty, onko puroissa raakun isäntäkalaa (tammukkaa) tai onko hankkeen valuma-alueilla havaittu raakkua, eikä selostuksessa oteta kantaa onko alueella mahdollisesti raakulle sopivia puroja tai kenties niiden inventointitarvetta. Tietoja ja vaikutusten arviointia on tarkennettava jatkosuunnittelussa.

Ekologisia kokonaisuuksia tulisi tarkastella kokonaisuuksina. Selostuksessa on otettu kantaa korkeintaan siihen, heikentyykö yksittäinen luontotyyppi, kuten rinnesuot tai heikentyvätkö purot tai muut pienvesistöt. Ekologisia kokonaisuuksia käsiteltäessä tulisi ottaa huomioon kytkeytyneisyys. Hankealueella on kohtalaisen yhtenäistä, paikoin vanhaakin metsäpeitettä ja luonnontilaisia soita sekä pienvesiä. Alueelle rakennettavat tiet ja voimalanpaikat pirstovat ekologisia kokonaisuuksia ja heikentävät alueiden välistä kytkeytyneisyyttä.

Selostuksen mukaan pirstoutumisella on vaikutusta metsä- ja suoluonnon tilaan. Yhteisviranomaisen näkemyksen mukaan vaikutuksen merkittävyys voisi olla kohtalaista suurempi kun otetaan huomioon mm. kytkeytyneisyys, levittäytyminen ja mahdolliset alueilla lisääntyvät metsätaloustoimet, joita selostuksessa ei ole käsitelty ollenkaan.

Luonto- ja kasvillisuusselvitykseen on listattu "luonnonympäristön edustavat kokonaisuudet", jotka koostuvat pääasiassa suoaluekokonaisuuksista, joita luonnehtii luonnontilaisuus ja yhtenäisyys. Nämä edustavat kokonaisuudet ovat kuitenkin pääsääntöisesti eri alueita kuin selostuksessa esitetyt "ekologiset kokonaisuudet". Jos "luonnonympäristön kannalta edustavat kokonaisuudet" ja "ekologiset kokonaisuudet" laitettaisiin samalle kartalle, alueiden pinta-ala yhteensä olisi enemmän kuin puolet hankealueesta. Hankealueella on siis varsin paljon luonnoltaan edustavia kokonaisuuksia. Selostuksessa ei oteta riittävällä laajuudella kantaa Riisituntunturin kansallispuiston tulevaan laajennukseen, vaikka hankealue tulee rajautumaan Riisitunturin kansallispuistoon laajennuksen jälkeen kaikkiaan 3 kilometrin matkalta.

Arviointiselostuksessa olisi tullut arvioida esiintyykö alueella ympäristölle haitallisia mineraaleja, erityisesti arseenia ja uraania, ja voiko niistä olla haitallisia vaikutuksia ja missä määrin, mikäli hanke toteutetaan. Maa-ainesten oton ympäristövaikutukset tulee arvioida riittävällä tavalla kaavoitusvaiheessa. 

Koska alueella on runsaasti pienvesiä, ja mahdollisuus mm. taimenen tai raakun esiintymiselle, tulee purojen ja norojen ylitysten toteutuksessa ottaa riittävällä tavalla huomioon vesieliöstön vapaa kulku ja rakentamisen haittojen minimoiminen. Selostuksessa pääosin lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi arvioidut vaikutukset voivat purojen ja norojen osalta olla myös pitkäkestoisia ja pysyviä, purojen ja norojen tilaa muuttavia, mikäli toteutus ylitysten esteettömyyden osalta tai veteen töiden vuoksi johtuvan aineksen ehkäisyssä on puutteellista.

Myös mahdollisesti muut kuormitusta aiheuttavat toiminnot, kuten tieojien toteutus, on tehtävä huolella siten, että vesistövaikutukset jäävät niin vähäisiksi kuin mahdollista. Metsäteiden ojien ja muiden rakennettavien alueiden ojien vesiensuojelurakenteet kuten lietekuopat, altaat ja vesien ohjaaminen pintavalutuksen kautta ovat erityisen tärkeitä juuri purojen ja norojen osalta. Vesistövaikutusten tunnistamisessa selostuksessa korostuukin vaikutusten vähäisyys suuriin vesistöihin, ja pienvesiin kohdistuvien vaikutusten ja niiden ehkäisyyn tuleekin toteutusvaiheessa kiinnittää enemmän huomiota.

Vesistö- tai pohjavesivaikutusten vähentämiseksi olisi hyvä tarkastella uudestaan tuulivoimaloiden K6 ja K5 ja joidenkin uusien tielinjojen sijoittamista etäämmälle pienvesistä ja lähteistä. Hyvin lähellä puroja sijaitsevat myös voimalat K70 ja K21. Mikäli voimalapaikkojen sijaintien jatkossa tarkennuttua niitä sijaitsee lähellä suojeltuja pienvesikohteita siten, että norojen tai lähteiden luonnontila voi vaarantua, toimille tarvitaan vesilain mukainen lupa suojelusta poikkeamiseen.

Vesistö- ja pienvesiin kohdistuvien vaikutusten kannalta vaihtoehto VE2 on suositeltavampi, sillä ko. vaihtoehdossa useat purojen tai norojen ylitykset jäävät pois ja rakentamisesta aiheutuvat muut vaikutukset vähenevät etenkin Nuunajärven valuma-alueen pienvesillä.

Pohjavesialueiden läheisyyteen sijoittuvien johtoreittien rakentamistoiminnassa tulee huomioida pohjavesien suojelu sekä varmistaa ettei toiminnan vaikutuksesta pohjavettä pääse purkautumaan. Pilaantumisriski on olemassa onnettomuus- tai muun poikkeustilanteessa. Riski on tunnistettava ja toiminta tulee järjestää niin, ettei aiheuteta vaaraa pohjavedelle.

Maaningan tuulivoimahanke on laajuudeltaan niin merkittävä, että sen sijoittaminen tulee tutkia ja ratkaista maakuntakaavassa ennen yleiskaavan hyväksymistä.

Arviointiselostuksen mukaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus edellyttää mm. porotalousvaikutusten seurantaa ja vaikutusten lieventämistoimia. Yhteysviranomainen katsoo, että lieventämistoimet mm. maisemaan ja porotalouteen ja lieventämistoimien vaikutukset hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen tulee selvittää ensin 3. vaihemaakuntakaavalla ja sen jälkeen Maaningan tuulivoimayleiskaavalla.

Hankkeen perustiedot

EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Kuusamossa sijaitsevalle Maaningan alueelle. Tuulivoimaloiden teho olisi 3-6 MW ja kokonaiskorkeus enintään 250 m.

Hankkeen vaihtoehdot:

VE 0: Hanketta ei toteuteta.

VE 1: Alueelle toteutetaan enintään 61 tuulivoimalaa. Tuulivoimahankkeen kokonaisteho 183-366 MW.

VE 2: Alueelle toteutetaan enintään 45 tuulivoimalaa. Tuulivoimahankkeen kokonaisteho 135-270 MW.

Sähkönsiirron vaihtoehdot:

Tuotettu sähkö siirretään 110 kV voimajohdolla tuulivoimahankkeen sähköasemalta alueelliseen tai valtakunnalliseen sähköverkkoon.

VE Ruka Tuulivoimahankkeen sähköasemalta n. 29 km Rukan Viipusjärven sähköasemalle.

VE Posio Tuulivoimahankkeen sähköasemalta n. 33,5 km Posiolle.

Lisätietoja:

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Heli Kinnunen (puh. 0295 038 524) ja Tuukka Pahtamaa (puh. 0295 038 394), [email protected]

Hankkeesta vastaa EPV Tuulivoima Oy, Heini Ervasti (puh. 050 443 3722) ja Sami Kuitunen (puh. 040 519 5008), [email protected]

YVA-konsulttina toimii Sito Oy, Sonja Oksman, puh. 020 747 7318, [email protected]