Tiedotteet 2015

Nilsiän reitin järvien säännöstelyssä tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumista (Pohjois-Savon ELY-keskus)

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Pohjois-Savon koillisosiin sijoittuvien Laakajärven, Kiltuan- ja Haajaistenjärven, Säleväjärven, Syvärin ja Vuotjärven säännöstelyluvissa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järviin tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järvien tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savon Voima Oyj:n yhteisessä hankkeessa. Eri ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisia tilanteita simuloitiin SYKEn Vesistömallijärjestelmällä tulevaisuuden jaksoilla 2010-39 ja 2040-69. Tuloksia verrattiin jakson 1971-2000 tilanteeseen.

Tarkastelluissa skenaarioissa nykyiset säännöstelyluvat toimivat vielä lähivuosina, mutta viimeistään myöhemmällä tulevaisuuden jaksolla lupien kalenteriin sidotut ehdot, jotka määräävät järvien vedenkorkeuksien laskun tietylle tasolle ennen kevättä, käyvät epätarkoituksenmukaisiksi.

Vedenkorkeuden luvanmukainen laskeminen kevättalvella aiheuttaa erityisesti vesistöalueen yläosalla Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä ongelmia nostaa vedenkorkeus kesäksi tavoitetasolle. Tilannetta parantaisi hankkeessa esitetty sopeutuva säännöstelytapa, jossa kevätalenemaa tarvittaessa loivennetaan ja aikaistetaan. Se edellyttää säännöstelylupien muuttamista. Korpinen-Karsanjärven säännöstelyluvassa vedenkorkeuden kevätalenemaa ei ole määrätty, joten siellä tarvittava ilmastonmuutokseen sopeutuminen voitaneen tehdä nykyisen luvan puitteissa.

Hankkeessa arvioitiin myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien vedenkorkeusmuutosten vaikutuksia vesistön eri käyttömuotoihin ja tilaan. Arvioidut vaikutukset järvien vesiluontoon ja virkistyskäyttöön olivat sekä myönteisiä että haitallisia. Esimerkiksi rantavyöhykkeen kasvillisuudelle hyödylliset ja umpeenkasvua hillitsevät kevättulvat pienenevät skenaarioissa, mutta toisaalta talviaikaisen vedenkorkeuden aleneman pieneneminen voi aiheuttaa myönteisiä vaikutuksia pohjaeläimille ja syyskutuisille kaloille. Virkistyskäytölle ilmastonmuutoksesta on pitkällä aikavälillä haittaa matalien kesävedenkorkeuksien muodossa osalla järvistä, toisaalta taas toisilla järvillä liian korkeat vedenkorkeudet alenevat. Sopeutuvan säännöstelyn arvioitiin pienentävän haitallisten vaikutusten riskiä tulevaisuudessa. Vesivoiman tuotannolle ilmastonmuutoksella on positiivinen vaikutus, jota sopeutuva säännöstely hieman parantaa vähentämällä ohijuoksutustarvetta.

Sopeutumistarve säännöstelyssä ei koske pelkästään Nilsiän reittiä. Suomessa on kuutisenkymmentä muutakin säännöstelylupaa, jotka edellyttävät kalenteriin sidotun kevätkuopan tekemistä ja siten saattavat käydä epätarkoituksenmukaisiksi tulevaisuudessa.

• Selvitystyön loppuraportti Internetissä (doria.fi)

Lisätietoja

Vesistöinsinööri Tuulikki Miettinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 828, tuulikki.miettinen(at)ely-keskus.fi

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 751, tanja.dubrovin(at)ymparisto.fi