- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2014
Pirkanmaan luonnontilaisten suurten järvien vedenkorkeudet edelleen alhaalla (Pirkanmaan ELY-keskus)
Pirkanmaan luonnontilaisten suurten järvien vedenkorkeudet ovat olleet koko kesän ja syksyn keskimääräistä alhaisempia ja on todennäköistä, että niiden jääkannet muodostuvat selvästi aikaisempia vuosia alemmaksi. "Pitempiaikaiset sateet voisivat kuitenkin vielä muuttaa vesitilanteen toisenlaiseksi, ja vedenkorkeudet voivat nousta huomattavasti nykyistä korkeammiksi", kertoo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ylitarkastaja Diar Isid.
Syksyn ajoittaiset vesi- ja lumisateet ovat saaneet maaperän vesivarastot täyttymään. Tämän lisäksi haihdunnan pysähtymisen myötä sekä pohjavesien että järvien vedenkorkeudet ovat nousseet. Pohjavedet ovatkin tällä hetkellä lähellä tavanomaisia korkeuksia. Myös pienempien järvien vesitilanne on tavanomainen. Toisaalta suurista luonnontilaisista järvistä vedenkorkeudet ovat Tarjannevedellä 32 cm, Längelmävedellä 22 cm ja Keurusselällä 14 cm keskimääräisiä arvoja alhaisempia.
Pirkanmaan keskeisillä säännöstellyillä järvillä, Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä ja Kyrösjärvellä, vedenkorkeudet ovat marraskuun keskimääräisiin arvoihin nähden tavanomaisia, mutta kesän jäljiltä juoksutukset ovat edelleen keskimääräistä pienempiä.
Taulukossa on esitetty Pirkanmaan järvien havaitut vedenkorkeudet 23.11.2014. Suluissa on esitetty vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1970-2013 keskimääräiseen arvoon.
Korkeus merenpinnasta 23.11.2014 NN+m |
|
Näsijärvi, Tampella (s) |
95,21 (±0,00) |
Pyhäjärvi, Näppilä (s) |
76,95 (-0,03) |
Vanajavesi, Toijala (s) |
79,18 (-0,03) |
Kyrösjärvi (s) |
83,09 (+0,01) |
Kukkia, Pälkäne (lt) |
86,27 (-0,16) |
Längelmävesi, Kaivanto (lt) |
83,68 (-0,22) |
Keurusselkä (lt), Mänttä |
105,19 (-0,14) |
Kitusjärvi, Virrat (lt) |
115,97 (-0,01) |
Tarjannevesi, Visuvesi (lt) |
95,48 (-0,32) |
Toisvesi (lt) |
97,79 (±0,00) |
s = säännöstelty, lt = luonnontilainen
Säännöstelyllä varaudutaan talvitulviin
Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien merkitys Kokemäenjoen hyyteen ehkäisyn kannalta on merkittävä. Kokemäenjoen veden lämpötila on tällä hetkellä 3-4 astetta ja pakkasten myötä lämpötila voi laskea lähelle nollaa, jolloin Kokemäenjoen hyyderiski kasvaa. Toisaalta nykyisen vesitilanteen vuoksi Kokemäenjoen virtaama on tällä hetkellä pieni ja hyydetulvan riski vähäinen. Hyydettä ja hyydepatoja ehkäistään jääkannen avulla, jonka muodostumista edistetään pitämällä Kokemäenjoen alaosan virtaamaa riittävän pienenä.
Lisätietoja:
- ymparisto.fi –palvelu: Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla sekä Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely
- Pirkanmaan ELY-keskus: Ylitarkastaja Diar Isid, p. 0295 036 188 (pintavedet, säännöstely) ja hydrogeologi Matti Vänskä, p. 0295 036 400 (pohjavedet).
- Julkaisupäivä
- 25.11.2014