Tiedotteet 2014

Lapin lumi- ja jäätilanne ennakoivat Länsi-Lappiin keskimääräistä hieman suurempaa tulvakevättä (Lapin ELY-keskus)

Tämän hetkisten ennusteiden mukaan kevättulvan arvioidaan olevan Länsi- Lapissa hieman keskimääräistä suuremman. 11.4.2014 tehdyn ennusteen mukaan pitkänajan maksimivirtaamien keskiarvot ylittyvät Tornionjoella. Ylityksen suuruus on 10 % luokkaa.  Muiden Lapin suurten jokien kevättulvien arvioidaan olevan keskimääräisiä tai sitä pienempiä.

11.4.2014 tehdyn ennusteen perusteella kevään maksimivirtaaman suuruus Ounasjoella Kittilän kohdalla on noin 630 m3/s. Virtaaman vahinkoraja Kittilässä on 850 m3/s.

Tänä keväänä lumen vesiarvot Lapissa ovat keskimääräisiä korkeampia Enontekiön kunnassa Käsivarren alueella, Kolarissa, Muoniossa sekä Kittilän kunnan pohjoisosassa. Itä-Lapissa ja Etelä-Lapissa vesiarvot ovat keskimääräisiä tai sitä pienempiä. Lapin alueella säännöllisesti seurattavilla lumilinjoilla suurin lumen vesiarvo on havaittu Enontekiön Iitossa, jossa vesiarvon suuruudeksi on mitattu 225 kg/m2. Lukema on lähellä keskimääräistä pitkänajan arvoa.  Vastaavasti pienin lumen vesiarvo on mitattu Tervolan Vähänkarin perällä, jossa em. arvon suuruus on 75 kg/m2. Lukema on selvästi keskimääräistä pienempi.

Tällä hetkellä sulaminen on Lapissa vasta alkamassa ja muodostuvan tulvan suuruuden ratkaisee lähiviikkojen sulamiskauden sää. Jokien virtaamat ovat vielä talvisissa lukemissa. Tämän johdosta virtaamaennusteiden vaihteluväli jokiosuuksittain on vielä kevään tässä vaiheessa laaja. Suurimpia muutoksia ennusteeseen voivat aiheuttaa poikkeuksellisen suuret ja laaja-alaiset vesisateet sekä samanaikainen nopea vuorokauden keskilämpötilan nousu.

Joka keväiseen ilmiöön kannattaa varautua. Vuosittain ilmeneviä ongelmia ovat olleet tulva-alueelle jääneet veneet, laiturit ja muut irtaimet rakenteet.  Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Sään lämpiämisen ja vesisateiden johdosta jäät heikkenevät Lapin joilla ja järvillä nopeasti ja ovat varsinkin virtapaikoilla jo hauraita. Jäällä liikkuessa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Tulvan kehittymiseen vaikuttavat tekijät

Tulvaan vaikuttavat erityisesti sulamisen aikainen säätila (sateet ja lämpötila), lumen vesiarvo ja jään paksuus.  Myös maankosteus, pohjavesien pinnan korkeus ja roudan syvyys vaikuttavat sulamisvesien valumiseen vesistöihin; vähäinen routa edistää sulamisveden imeytymistä maaperään, mutta maan pintakerrosvarastojen ollessa täynnä ja korkean pohjaveden aikana maahan varastoituvan uuden veden määrä on pieni. Ohuet jokien jäät pienentävät jääpatojen syntymisriskiä, mutta vähäiset virtaamat kasvattavat jäiden takertumisen riskiä joen pohjaan ja lisäävät siten jääpatoriskiä.

Kuluvana keväänä jääpatoriski on tavanomainen. Joillakin jokiosuuksilla on syksyllä kerääntyneitä jääröykkiöitä ja suppoa, jotka osaltaan voivat vaikuttaa jääpatojen syntyyn.

Lapin ELY- keskus aloitti jääsahaukset 24.3.2014 Simojoelta, jossa sahattiin Asemakylällä siltojen välisellä jokiosuudella sekä Nikkilänsuvannon alueella. Simojoella sahattiin railoa yhteensä 6 km matkalle. Simojoelta työ siirtyi Liakanjoen Ruohokarille, jossa sahattiin 7 km railoa. Sahaustyö lopetettiin kevään 2014 osalta 8.4. Tornionjoella, jossa työtä tehtiin Hellälässä, Vojakkalassa ja Tornion kaupungin kohdalla. Tornionjoen kohteissa sahattiin railoa yhteensä noin 60 km. Paikoittainen runsas suppo ja heikot jäät hidastivat osaltaan sahaustyön etenemistä.

Jääpatojen ennustaminen on erityisen vaikeaa, vaikkakin tiedetään, että jääpatoja syntyy joka vuosi ja usein vielä samoille paikoille. Käytäntö on osoittanut, että jääpadot aiheuttavat huomattavasti suurempia vahinkoja kuin pelkästään veden suuresta määrästä aiheutuvat tulvat. Jääpatojen synty voi olla hyvinkin nopeaa ja sen aiheuttama vedenpinnan kohoaminen voi ulottua useita metrejä vesitulvan yläpuolelle. Tornionjoelle tehdään jääpatoriskiennusteita. Jäänlähtöennusteita tehdään Simojoelle, Torniojoelle, Tenojoelle ja Kemijoelle.

Vaikeimmin ennustettava tekijä on tulvan aikainen sää. Sääennusteet ovat riittävän luotettavia vain kolme-neljä päivää ennustepäivästä eteenpäin. Sade-ennusteen merkitys on suurimmillaan lumen sulamisen aikana. Etenkin ennustamaton tai selvästi ennustettua suurempi vesisade voi pahimmillaan jopa kaksinkertaistaa ennustetun tulvan.  Voimakkaasti alkanut lumen sulaminen voi keskeytyä kylmän jakson seurauksena. Tällöin virtaaman suuruutta kuvaavasta virtaamakäyrästä tulee kaksihuippuinen ja tulvan kesto pitenee, mutta virtaamien suurimmat arvot laskevat, jopa puolittuvat.

Tulvan kehittymistä tarkennetaan viikoittain tehtävällä tiedotteella. Ennusteiden paikkansapitävyys on sitä suurempi mitä lähempänä ennustettu tulvahuippu on. Ennusteen paikkansapitävyyttä voidaan pitää hyvänä noin viikkoa ennen suurinta virtaamaa. Tässä vaiheessa tulvahuipun ennusteet perustuvat kahden viikon sääennusteeseen ja sen jälkeen keskimääräisiin säätiloihin sekä tämän hetken lumi-, maakosteus- ja pohjavesitilanteeseen.

Lisätietoja:

Operatiivinen toiminta

Hankintaryhmän esimies Jukka Kuoksa, puh. 0295 037397

Rakennuttamisinsinööri Juha Kuivalainen, puh. 0295 037 391

Ennusteet ja ajankohtainen lumi- ja vesitilanne

Vesivara- ja ympäristöpalvelut -ryhmän esimies Timo Alaraudanjoki, puh. 0295 037 282 

Rakennusmestari Risto Lampela, puh. 0295 037 412

Tieliikennekeskus Oulu puh. 020 637 737