Elo-syyskuun aikana kerätään tietoa vedenalaisista luontoarvoista merialueilla Raaseporissa, Saaristomerellä ja Kotkassa. Meriluontoa kartoitetaan sukelluksin ja Raaseporissa kuvataan myös merenpohjaa videokameralla. Kartoitukset kuuluvat EU-rahoitteeseen NANNUT (Nature and Nurture of the Northern Baltic Sea) -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää kustannustehokkaita menetelmiä vedenalaisten luontoarvojen selvittämiseen ja miten saatua tietoa voitaisiin hyödyntää kaavoituksessa ja vesialueille kohdentuvassa rakentamisessa. "On tärkeää tuntea suojelunarvoiset alueet, kun suunnitellaan esimerkiksi uusia mökki- tai asuntoalueita rantojen läheisyyteen, koska rakentaminen yleensä johtaa myös ruoppauksiin. Tieto merenpohjan tilasta voi vaikuttaa myös esimerkiksi kulkuväylien, tuulivoimaloiden, soranottopaikkojen sijoitukseen ja satamien toimintaan", kertoo suunnittelija Malin Ek Uudenmaan ELY-keskuksesta.
Kolmivuotisessa NANNUT-hankkeessa on mukana yhdeksän eri organisaatiota Suomesta, Ahvenanmaalta ja Ruotsista ja sitä koordinoi ammattikorkeakoulu Novia. Tämän kesän sukelluksista vastaavat rannikkoalueen ELY-keskukset. Hanke rahoitetaan EU:n Central Baltic -ohjelmasta. NANNUT- hanke toimii osana laajaa monivuotista Suomen vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelmaa (VELMU).
Raaseporissa kerätään tietoa laajalta alueelta
Viime vuonna aloitettuja kartoituksia jatketaan elo- ja syyskuun aikana Bromarvin, Tenholan ja Tammisaaren ympäristössä. Alueella on sekä avomerta että suojaisia sisälahtia.
Tutkimuksissa veneestä laskettu videokamera kuvaa merenpohjaa minuutin ajan kerrallaan. Kuvauspisteitä on yhteensä noin 400. Videokuvan avulla voidaan myöhemmin yleispiirteisesti analysoida minkä tyyppinen pohja on, ja mitä kasvillisuutta ja eliöitä siellä elää.
Videokuvan perusteella ei voida tunnistaa kaikkia pienikokoisia lajeja, joten lisäksi neljä sukeltajaa keräväät noin 30 kohteesta yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi uhanalaisista tai niin sanotuista vieraslajeista.
Viimevuotisen kartoituksen perusteella on jo kehitetty alustava matemaattinen malli, jonka avulla voidaan laskea millä todennäköisyydellä tietyt lajit ja luontotyypit esiintyvät jollakin alueella. Tämän vuoden kartoitusten avulla mallia testataan ja parannetaan. Samalla Raaseporin kaupungin kanssa selvitetään, miten kerättyä tietoa voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa.
Vuoden 2011 seurantapisteet Raaseporissa.jpg (1,5 Mt)
Saaristomerellä kartoitetaan myös vieraslajeja
Saaristomeren sukellustiimi on heinä-elokuun aikana kartoittanut vedenalaista kasvillisuutta ja pohjanlaatua 58 kohteessa Kemiön saaren edustalla ja pohjoisella Airistolla. Sukellukset on tehty niillä alueilla, joihin kohdistuu erilaisia käyttöpaineita – esimerkiksi veneilyä ja ruoppauksia - ja joilta ennestään on heikosti tietoa vedenalaisluonnosta. Maastotyön tuloksia sovelletaan muun muassa alueen öljyntorjunnassa niin, että vedenalaisen luonnon kannalta arvokkaat kohteet voitaisiin huomioida öljyonnettomuuden sattuessa.
Kasvillisuuden lisäksi sukelluksissa on etsitty mahdollisia vieraslajeja, kuten liejutaskurapua, joka havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2009. Viime vuonna liejutaskurapua löydettiin sukelluksissa seitsemässä eri kohteessa Naantalin vesillä. Liejutaskurapu on levinnyt Saaristomerelle todennäköisesti laivojen painolastivesitankeissa tai kiinnittyneenä runkoon. Kesän tulosten toivotaan antavan lisää tietoa liejutaskuravun levinneisyydestä Saaristomerellä.
Sataman vaikutuksia selvitetään Kotkassa
Satamatoiminnan vaikutuksia vedenalaiseen luontoon on tutkittu sukeltamalla Kotkan sataman ympäristössä elokuun aikana. Vedenalaisen luonnon tilaa on tutkittu eri etäisyyksillä satamasta ja laivaväylistä, jolloin voidaan saada kuva niiden vaikutusten laajuudesta.
Sukelluksilla kartoitettiin vedenalaista kasvillisuutta ja eliöstöä, ja etsittiin muun muassa alueella mahdollisesti elävää valekirjosimpukkaa, joka on levinnyt Meksikonlahdelta Itämereen asti laivaliikenteen mukana. Tiheät simpukkakasvustot voivat esimerkiksi tukkia vedenottoputkia ja laivojen pohjaan kiinnittyessä hidastaa vauhtia, mikä puolestaan lisää polttoaineen kulutusta.
Lisätietoja
- Raaseporin kartoitukset: Suunnittelija Malin Ek, Uudenmaan ELY-keskus, p. 0400 363160, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
- Saaristomeren kartoitukset: Fiia Haavisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 040 769 9093, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi'
- Kotkan kartoitukset: Suunnittelija Eva Ehrnsten, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 040 767 5638, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Kuvia aiheesta tiedotusvälineiden käyttöön. Kuvaajan nimi mainittava kuvan yhteydessä.
Sukeltaja kirjaa tuloksia veden alla.jpg (1 Mt), kuvaaja Malin Ek
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) (1 Mt), kuvaaja Rami Laaksonen
