Tällä hetkellä useimmissa Etelä-Savon pinta- ja pohjavesissä vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvon alapuolella ja edelleen laskusuunnassa. Saimaan vedenpinta jää loppukesällä reilusti keskimääräistä alemmaksi. Tämä johtuu lämpimästä ja vähäsateisesta keväästä sekä jo talvella alhaalla olleesta vedenpinnasta. Mäntyharjun reitin suurissa järvissä vedenpinta on lähellä ajankohdan keskiarvoa, pienemmissä ollaan keskiarvon alapuolella.
Vuoksen vesistöalue
Vedenpinta oli Saimaalla kesäkuun 14. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 75,53 m. Saimaan pinta on nyt -43 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinta oli korkeimmillaan heinäkuun alussa, josta laskua on kertynyt kuusi senttimetriä.
Saimaan juoksutusta on vähennetty luonnonmukaista pienemmäksi siten, että vedenkorkeuden lasku Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen alapuolelle voitaisiin välttää. Juoksutus on ollut 20.6. alkaen noin 60 m³/s pienempi kuin luonnonmukainen juoksutus. Juoksutusmuutokset toteutetaan niin, että Vuoksen virtaama ei alita 400 m3/s viikkokeskiarvona. Vesitilanteen kehittymistä tarkkaillaan jatkuvasti ja vesiolosuhteiden muuttuessa juoksutusta tarvittaessa vähennetään tai kasvatetaan. Mikäli vesitilanne huononee, juoksutuksia voidaan pienentää myös alle 400 m3/s. Ennusteiden osoittaessa, ettei normaalivyöhykkeen alaraja ole enää vaarassa alittua, juoksutukset palautetaan luonnonmukaiseksi.
Ennusteen mukaan vedenpinta pysyy elokuun puoliväliin lähellä nykyistä tasoa. Vedenkorkeus pysyy Saimaalla tänä kesänä merkittävästi keskimääräistä alempana, vaikka sademäärät olisivat normaalia tuntuvasti suuremmatkin. Vedenpinta on elokuun puolivälissä todennäköisesti 30–45 cm ajankohdan keskivedenkorkeutta alempana.
Etelä-Savossa Kermajärven pinta on tällä hetkellä -12 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Säännöstellyn Maaveden pinta on -14 cm keskitason alapuolella. Savonlinnan Suurijärvellä ollaan tällä hetkellä -2 cm ja Sulkavan Kuhakoskella -19 cm tavanomaista alempana.
Myös ylempänä Vuoksen vesistöalueella sijaitsevien Pielisen ja Kallaveden pinnat ovat tavanomaista alempana ja laskusuunnassa.
Vuoksen vesistöalueen merkittävimpien järvien vedenkorkeudet ja vedenkorkeusennusteet löytyvät kuvina linkkilistalta.
Mäntyharjun reitti
Kymijoen vesistöalueella on satanut kesäkuun puolivälin jälkeen runsaasti, noin kaksinkertaisesti ajanjakson keskimääräiseen sademäärään verrattuna. Tämä on hidastanut järvien vedenpintojen laskua ja paikoin jopa hieman nostanut vedenkorkeuksia ja virtaamia.
Mäntyharjun reitillä useimpien suurten järvien vesitilanne on ajankohdalle tyypillinen. Kyyveden pinta on tällä hetkellä +6 cm keskiarvon yläpuolella. Puulavesi ja Liekune ovat vastaavasti +3 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Alempana vesistöreitillä Lahnavesi on -2 cm ja maakunnan rajalla sijaitseva Vuohijärvi -10 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Merkittävimmistä säännöstelemättömistä virtavesistä Läsäkoskessa on tällä hetkellä 16 m³/s virtaama, joka on ajankohtaan nähden tavanomainen määrä.
Puulan ja Kyyveden pinnat todennäköisesti laskevat elokuun puoliväliin mennessä 5-10 cm, Vuohijärven ennustetaan nousevan hieman. Säännöstelypäätökset vaikuttavat Puulan ja Vuohijärven vedenkorkeuksien kehittymiseen.
Mäntyharjun reitin tärkeimpien järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät kuvina linkkipalstalta.
Järvien vedenkorkeudet
Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä pitkäaikaisesta keskiarvosta. Suluissa oleva luku kertoo poikkeaman viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta. Kuvan vedenkorkeudet on mitattu aikavälillä 10.–14.7.2011.
Tietoa kartan järvien ominaisuuksista
Pohjavedenpinnat laskusuunnassa
Pohjaveden pinnankorkeudet olivat Etelä-Savon pohjavesialueilla kesäkuun lopussa monin paikoin ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Vedenpinnat ovat pohjavesiasemilla kesäiseen tapaan laskusuunnassa haihdunnan lisääntyessä. Sateet hidastavat vedenpintojen laskua, ja pienissä muodostumissa pinnankorkeudet vaihtelevat sademäärien mukaan.
Vedenpinnat ovat kaivoissa kesäiseen tapaan laskusuunnassa. Kaivot ovat keskenään hyvin erilaisia ja veden riittoisuus riippuu mm. muodostumisalueen ominaisuuksista ja kaivon sijainnista. Alkukesän sateet vaikuttavat pitkälti kaivovesien riittävyyteen loppukesällä.
Esimerkiksi moreenimäen päällä Pieksämäen Pakolassa sijaitseva kaivo täyttyi kevään sulamisvesistä ja tilanne on vielä melko hyvä huolimatta alkukesän lämpimistä säistä ja ajoittain vähäisestä sademäärästä. Todennäköisesti veden pinnat tulevat kaivoissa laskemaan syksyä kohti, mutta voimakkaammat ja pidempiaikaiset sateet voivat kääntää kaivovesien pinnankorkeudet väliaikaisesti nousuun. Pohjaveden muodostumisen kannalta maaperän kosteus on tärkeä tekijä. Jos maaperä on kuiva ja esim. ainoastaan pintamaa on kostea, maankosteudessa on vajausta ja pohjavettä ei pääse kunnolla syntymään. Näin on usein sateettomina kausina ja mm. kesällä kun myös haihdunta maaperästä on suurempaa ja maan pintakerroksessa kasvit käyttävät tehokkaasti vettä.
Pohjavesiasemien vedenkorkeudet löytyvät kuvina linkkiluettelosta.
Pintavedet hieman keskimääräistä lämpimämpiä
Haukivedellä Oravissa pintaveden lämpötila oli aamulla 14.7. rannan tuntumassa 20,4 astetta, joka on asteen tavanomaista lämpimämpää. Kyyvedellä Haukivuorella vastaavaan aikaan lämpötila oli 20,1 astetta, joka on ajankohdan keskiarvon tasolla.
Seuraavan viikon aikana vesistöjen lämpötilojen ennustetaan pysyttelevän tämänhetkisissä lukemissa tai laskevan hiukan. Muutokset riippuvat vallitsevasta säästä. Pintaveden lämpötilaan vaikuttaa ilman lämpötilan lisäksi myös tuuli. Tuulet voivat sekoittaa vettä ja nostaa kylmää alusvettä pintaan. Tyynellä säällä pintaveden lämpötilat ovat siis korkeammalla kuin tuulisella säällä.
Linkit
Saimaan korkeus ja ennuste
Saimaan vedenkorkeus
Saimaan juoksutukset
Puulan alueen vedenkorkeudet
Mäntyharjun reitin eteläosan vedenkorkeudet
Pohjaveden korkeudet Etelä-Savossa
Lisätietoja
Erikoissuunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 572 215
Diplomi-insinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 591 189