Tiedotearkisto

Kalaväylän laajentaminen

Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään Nro. 39/2011/2, 23.6.2011 laajentanut, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta, Pielisjokisuun kalaväylää siten, että kalaväylä noudattaa seuraavaa rajausta. Päätös on tehty kalastuslain 24 pykälän nojalla. Päätös on liitteenä 1.

"Kalaväylän raja kulkee Kuhasalon Kalmoniemen länsikärjessä olevan laiturin päästä Voiluodon länsikärkeen ja siitä edelleen samaa linjaa etelälounaaseen Höytiäisen kanavan suunnasta tulevalle 2,4 metrin väylälle. Tästä pisteestä raja kulkee mainittua väylää luoteeseen, kunnes se risteää Linnunlahden venesataman väylän. Tässä raja kääntyy koilliseen noudattaen Linnunlahden satamaan johtavan väylän linjausta ja edelleen ulomman linjataulun kohdalla kääntyen kaakkoon kohti Hasaniemen vesirajassa olevaa linjataulua. Hasaniemen linjataululta raja kulkee kohtisuoraan Pielisjoen yli Kuhasalon puoleiselle uittopuomilinjalle kääntyen siitä edelleen Kuhasalon Kalmonniemen länsikärjessä olevan laiturin päähän."

Kalaväylän raja on esitetty kartalla liitteessä 2.

Kalaväylän laajentamisen vaikutus kalastukseen

Pielisjoki, ja siihen laskeva Ala-Koitajoki, tunnetaan Saimaan järvilohen merkittävinä lisääntymisjokina. Pielisjoki on myös Vuoksen järvitaimenen ja planktonsiian kutujoki. Kutuvaellusta Pyhäselästä Pielisjokeen tapahtuu edelleen vuosittain, vaikka jokien koskialueet ovatkin tuhoutuneet suurimmalta osin voimalaitosrakentamisen seurauksena. Merkittävä osa jokeen nousevista lohen ja taimenen emokaloista pyydystetään valtion kalanviljelyn käyttöön turvaamaan kantojen elinvoimaisuutta ja poikastuotantoa.

Kalastuksen ohjaaminen ja kalastusrajoitukset ovat välttämätön osa kantojen hoitoa. Arvokkaiden emokalojen pyydyksiin joutuminen pitkän Saimaalla tehdyn vaelluksen jälkeen Pielisjokisuussa olisi kohtuutonta. Laajennettu kalaväylä tuli valitusajan päätyttyä voimaan 26.7.2011.

Uuden määrittelyn myötä seisovilla pyydyksillä kalastaminen Pielisjokisuussa on mahdollista kapealla vyöhykkeellä mannerrannoilla. Kielto, joka on ympärivuotinen, koskee kaikkia seisovia pyydyksiä (=paikalleen pyyntiin laskettuja pyydyksiä) kuten verkkoja, katiskoita, rysiä, pitkäsiimoja ja koukkuja. Kalaväyläalueella voi kalastaa esimerkiksi vapakalastusvälineillä silloin, kun muut päätökset eivät sitä rajoita.

Laajempi kalaväylä selkeyttää jokisuun tilannetta niin kalastajille kuin kalastuksen valvojille. Ilman erillistä rajojen määrittelyä kalaväylä olisi syvimmällä kohdalla kolmannes vesistön leveydestä ja näin ollen tulkinnanvarainen. Varsinkin, kun Pielisjoki purkautuu Pyhäselkään kahden syvemmän väylän kautta. Alueella on vuosien mittaan kalastuksen valvonnassa havaittu jonkin verran mm. verkkokalastusta, jossa tavoitteena on mahdollisesti ollut jokeen nousevien järvilohen ja järvitaimenen emokalojen pyydystäminen.

Nyt toteutettu kalaväylän laajentaminen täydentää merkittävästi Pielisjoen kalastusrajoituksia. Pielisjoessa on pengersaarten tasolta Kuurnan voimalaitokselle saakka kalastuskieltopäätökset, jotka kieltävät kalastuksen verkoilla ja muilla seisovilla pyydyksillä elokuun 1. päivän alusta ja uistelemalla elokuun 16. päivän alusta lokakuun 19. päivän loppuun saakka. Yhteenveto voimassa olevista kalastuskieltopäätöksistä on tämän hakemuksen liitteenä (liite 3).

• Aluehallintoviraston päätös 23.6.2011 (Liite 1)
• Pielisjokisuun laajennettu kalaväylä (Liite 2)
• Yhteenveto kalastusrajoituksista Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa (Liite 3)

Lisätietoja

Kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 044 246 4580, [email protected]