Tiedotearkisto

Mäntyharjun Karankamäessä 18.12.2009 tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa maitoautosta pääsi maastoon maitoa noin 13000 litraa. Onnettomuuden mahdollisesti aiheuttamien vesistövahinkojen selvittämiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen otti vesistönäytteet onnettomuuspaikan läheisyydessä sijaitsevilta Peruveden Volaselän ja Lahnaveden Karankalahden väliseltä alueelta. Näytteet on tutkittu ja tulokset saatu. Tulosten mukaan maaperään joutuneesta maidosta ei ole toistaiseksi havaittu haittaa vesiympäristölle.

Vesistölle maidosta mahdollisesti aiheutuvien lievien haittojen arvioidaan ilmenevän lumen ja roudan sulaessa ja sen jälkeen. Tästä syystä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkkailee Peruveden Volaselän ja Lahnaveden Karankalahden vesialueiden tilannetta keväällä ja arvioi tarvittavat jatkotoimet.

Ei haittaa vedenhankinnalle - vesistövaikutukset mahdollisia

Maaperään joutuneesta maidosta ei aiheudu ennalta arvioiden haittaa tai varaa yksityisten tai yhdyskuntien vedenhankinnalle. Paikan välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia tai yksityisten kaivoja. Lähin yhdyskuntien vedenhankintaan käyttämä tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä.

Vesistöhaitan arvioimiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus otti vesistönäytteitä heti onnettomuusperjantaita seuranneena maanantaina Peruveden Volaselän ja Lahnaveden Karankalahden väliseltä alueelta. Näytepisteet sijoittuivat onnettomuuspaikan ylä- ja alapuolelle.

Kaikkien havaintopaikkojen vesi oli vuodenajalle tyypillistä kirkasta ja vähäravinteista Volanjoen ja Lahnaveden vettä. Veden ravinnepitoisuudet olivat tutkimuksen mukaa alhaiset. Myöskään mahdollisesta vesistöön levinneen maidon vettä värjäävästä tai samentavasta vaikutuksesta ei havaittu merkkejä; esimerkiksi sameusarvo oli kaikissa näytteissä välillä 0,5 – 1,6 FNU yksikköä veden ollessa kirkkainta 2,3 km onnettomuuspaikan alapuolella ja sameinta ylimmällä havaintopaikalla. Veteen levinnyt maito voisi tietyissä oloissa nostaa huomattavasti veden pH:ta ja biologista hapenkulutusta sekä alentaa happipitoisuutta. Mistään näistä ei havaittu merkkejä, ja biologinen hapenkulutus oli kaikissa näytteissä alle määritysrajan.

Onnettomuusalueen lähivesien tarkkailu jatkuu

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkkailee onnettomuusalueen lähivesien tilannetta kevään kuluessa. Mikäli Volajoella havaitaan kevättulvan aikaan selvää samenemista tai muita onnettomuudesta johtuvia ennalta arvaamattomia merkkejä, arvioidaan alueella mahdollisesti tarvittavat toimet.  Muutoin odotetaan järviveden lämpötilakerrostumista, jotta tehtävällä näytteenotolla voitaisiin varmistua Karankalahden pohjanläheisen vesikerroksen happitilanteen säilymisestä normaalina. Ennalta arvioiden Volanjokisuun vaikutuspiirissä oleva Karankalahden lähes 30 metrin syvännealue on ainoa vesistönosa, jossa onnettomuuden suoria vesistöhaittoja voitaneen todentaa. Virtaavassa vedessä päästön vaikutukset lienevät pienet ja vaikutusten havainnoiminen vaikeaa.

Maidon vaikutukset vesistöön ja maaperään

Maaperässä oleva maitomäärä voi suoraan tai äkillisesti vesistöön joutuessaan aiheuttaa suuren happea kuluttavan kuormituksen. Maito on aine, joka hajoaa maaperässä melko helposti. Osa hajonneista aineosista sitoutuu maaperään ja hajoaa biologisesti ajan kuluessa. Osa maaperässä olevista ainesosista kulkeutuu ennalta arvioiden pitkällä aikavälillä vesistöön. Kevätsulamisen aikaan ja rankkasateiden jälkeen kulkeutuminen voi olla voimakkaampaa.

Pelastuslaitos hoiti torjuntatoimet

Onnettomuuspaikka on Mäntyharjun Karankamäessä noin 1,3 kilometriä valtatie 5:ltä ns. Mäki-Volan mutkassa. Pelastuslaitos teki onnettomuuden ensi- ja jälkitorjunnan. Torjuntatöiden loppuvaiheessa tapahtuneen auton noston ja käännön yhteydessä selvisi, että koko auton maitokuorma, noin 13000 litraa, oli pääsyt heti onnettomuuden tapahtumahetkellä ympäristöön ja imeytynyt suurimmalta osin maaperään. Polttoaineita ei havaittu päässeen ympäristöön. Pelastuslaitos keräsi alueelta nestemäistä maitoa imuautolla talteen noin 300-400 litraa ja maidon likaamaa maata kaivettiin noin 60 kuutiometriä. Kerätyn maamassan mukana arvioitiin poistetun noin 3000 – 5000 litraa maitoa. Maamassat toimitettiin käsittelyyn Mikkelin Metsä-Sairilan jäteasemalle. Torjuntatoimien jälkeen maahan jäi arviolta vielä 8000 – 10000 litraa maitoa.

Lisätietoja:

Vesistövaikutukset:
Hydrobiologi Antti Haapala, puh.040 704 0394
Hydrobiologi Pekka Sojakka, puh.  0400 542 122

Muilta osin:
Ympäristöinsinööri Esa Rouvinen, puh. 040 567 5471