- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotearkisto
Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.
Näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan suurimmassa osassa maata maaliskuu oli harvinaisen kylmä. Näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kylmä maaliskuu on koettu viimeksi suurimmassa osassa maata vuonna 2006. Kuukauden keskilämpötila oli maan itäosissa -10 ? -12 astetta. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on kuusi astetta normaalia kylmempi.
Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 15 mm, kun tavallisesti sataa 37 mm.
Lumipeitteen paksuus oli maaliskuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa hieman yli puoli metriä. Normaalisti lunta on maaliskuun lopussa noin 60 cm.
Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassamme 108-127 kg/m², kun se tähän aikaan on keskimäärin noin 155 kg/m2.
Järvien vedenkorkeudet olivat maaliskuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä muutamasta sentistä lähes puoleen metriin. Ruunaan vedenkorkeus oli kuun lopussa ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä 4 cm, Kajoonjärvi 6 cm, Viinijärvi 16 cm ja Orivesi-Pyhäselkä Arvinsalmen asteikon mukaan 45 cm.
Poikkeuksena Pielinen, jonka vedenkorkeus oli maaliskuun lopussa 4 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.
Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ennusteen mukaan Pielisen vedenpinta laskee huhtikuun 22. päivään mennessä 5 cm. Sen jälkeen vedenpinta kääntyy noususuuntaan. Toukokuun alkuun mennessä vedenpinta nousee 15 cm.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinnan ennustetaan laskevan 10 cm huhtikuun 22. päivään mennessä. Sen jälkeen vedenpinta alkaa loivasti nousta. Ennuste lupailee 5 cm vedenpinnan nousua toukokuun alkuun mennessä.
Saimaannorpan suojelemiseksi suurennettu Pielisen juoksutus lisäsi Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa lähes viidenneksen tavanomaista suuremmaksi.
Muiden suurempien uomien virtaamat olivat maaliskuussa keskimäärin 90 prosenttia normaalista. Pienempien jokien virtaamat olivat maaliskuussa tavanomaiset.
Pohjavedenkorkeudet olivat maaliskuun lopussa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä 13 - 58 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Roudan keskimääräinen syvyys havaintopisteissä oli noin19 cm, kun sitä normaalisti on 21 cm.
Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli reilu 50 cm. Esim. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli 51 cm (-10 cm tavanomaisesta) ja Pielisellä Nurmeksen sataman edustalla 58 cm (-2 cm tavanomaisesta).
Tilasto-osaan (pdf, 6 kt)
Lisätiedot:
Pohjois-Karjalan ELY-keskus, rakennusmestari Esa Päivinen,
puh. 0295 026 218, esa.paivinen(ät)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 3.4.2013
- Luokitukset