Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut hyydöntorjuntapuomien asentamisen Kymijokeen. Puomit ovat pääosin puutukkeja, jotka on sidottu ketjuilla toisiinsa. Puomeina käytetään myös paksuja köysiä, jotka ovat nopeampia ja keveämpiä asentaa kuin perinteiset puupuomit. Puomien tarkoitus on hidastaa pintavirtausta ja nopeuttaa jääkannen muodostumista jokeen. Kymijoella on käytetty puomeja hyydön torjuntaan 1920-luvulta lähtien.
Hyytöä muodostuu joen pohjaan ja kiviin
Hyytöä muodostuu, kun veden virtaus on riittävän nopeaa ja veden lämpötila laskee lähelle jäätymispistettä tai sen alle. Alijäähtyneen veden kohdatessa esteen esim. kiven, sen virtaus hidastuu ja vesi jäätyy hyyteenä kiviin ja muihin pohjamateriaalehin. Hyytöjä syntyy eniten, kun pakkanen on kovaa ja veden virtaus joessa on suuri. Myös tuuli lisää hyydön muodostumista. Hyytö voi aiheuttaa voimakkaita ja äkillisiä tulvia. Tämän vuoksi hyytöä pyritään ehkäisemään jo ennakkoon mm. hyytöpuomeilla. Näin hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja siten hyydön muodostumista.
Hyytöpuomeja asennetaan Kymijokeen kaikkiaan yli 20, lähinnä Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle, Langinkoskelle sekä Hirvikoskelle. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta keväällä 2013.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asentamien hyytöpuomien lisäksi vesivoimalaitokset asentavat omia hyytöpuomeja voimalaitosten yläpuolelle. Myllykosken vesivoimalaitoksen yläpuolelle voimalaitos tulee asentamaan kaksi uutta hyytöpuomia, joita ei ole ollut aikaisempina vuosina. Veneilijöiden tulee huomioida nämä uudet hyydöntorjuntaan tarkoitetut puomit Myllykosken voimalaitoksen yläpuolella. Myllykosken ja Keltin välisellä jokiosuudella on jonkin verran virkistyskalastusta ja veneilyä.
Sateinen sää on nostanut virtaamat suureksi myös Kymijoella
Kymijoenkin vesistöalueella kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen runsassateinen. Myös viimeksi kuluneen 30 päivän jakson aikana vesistöalueen sadesumma on sivunnut 50 vuoden jakson ennätystä, ollen noin 120 mm.
Kymijoen virtaama on joen alajuoksulla Ahviossa tällä hetkellä tasolla 450 m3/s, joka on noin 200 m3/s suurempi kuin keskimäärin lokakuussa. Kymijoen juoksutusta Päijänteen Kalkkisista on lisätty ja se on tällä hetkellä 340 m3/s. Ennusteen mukaan Kuusankosken virtaama tulee kasvamaan lähiviikkoina ja voi nousta tulvarajana pidetyn lukeman 480 m3/s yläpuolelle. Ensimmäisenä vedenkorkeudet aiheuttavat haittaa viljelykaudella maataloudelle.Talvella hyydön aikana haittaa voi aiheutua huomattavasti alhaisemmilla virtaamilla.
Hyytö tulee nostamaan vedenkorkeuksia talven aikana
Viime talvi oli hyydön muodostumisen ja vedenkorkeuksien nousun myötä poikkeuksellisen vaikea. Vedenpintojen nousu aiheutti vahinkoja Kymijoen alajuoksulla useille kymmenille lomarakennuksille. Hyydön muodostumista lisäsi suuri virtaama, joka katkoi Kymijoen pääuomalta hyytöpuomeja. Lisäksi viime talven yhtenäinen pakkasjakso oli pitkä.
Nykyisen vesitilanne-ennusteen mukaan virtaamat pysyvät Kymijoella suurina koko talven ajan. Ennusteen mukaan virtaama Kymijoen alajuoksulla tulee olemaan talven aikana noin 400 m3/s eli samalla tasolla viime vuoden kanssa. Mikäli talvesta tulee kylmä ja pakkaskaudesta pitkä, saattavat suuret virtaamat lisätä hyydön muodostumista ja tulevasta talvesta tulee todennäköisesti yhtä vaikea hyydön muodostumisen ja torjunnan osalta kuin viime talvi. Kiinteistönomistajien on hyvä huomioida hyytötulvan riski Kymijoen alajuoksulla laittaessaan kiinteistöjä, veneitä ja laitureita talvikuntoon.
Lisätietoa vesitilanteesta:
Valtakunnallinen vesitilanne (ymparisto.fi)
Lisätietoja
Hyytöpuomien asennus rakennusmestari Tapio Piipari P. 0295 029 269
Vesitilanne Kymijoella vesistöinsinööri Juha Pohjoisaho P. 0295 029 270