Tiedotearkisto

Kansallisen suostrategian tavoitteen mukaan soiden luonnontilaa muuttava käyttö eli maa-, metsä- ja turvetalous on keskitettävä jo ennestään ojitetuille tai muuten merkittävästi luonnontilaisesta muuttuneille soille. Tavoitteen toteutuminen vaatii työtä ja ennen kaikkea yksittäisten toimijoiden sitoutumista suostrategiaan. Kainuun suoselvityksessä vuosina 2010–2012 hankittujen kokemusten mukaan edellytykset onnistumiselle ovat olemassa. Soiden kestävän ja vastuullisen käytön tavoite on sovitettavissa yhteen myös soiden luonnontilaa muuttavien toimien kanssa, kunhan toimenpiteiden sijainti ja käytetyt menetelmät valitaan viisaasti.

Kainuu on Suomen kolmanneksi soisin maakunta. Suot ovat keskeinen osa maakunnan luontoa ja maisemaa sekä myös monipuolinen luonnonvara. Kainuussa on kuitenkin luonnontilaisia soita valtakunnnan keskiarvoa vähemmän. Maakunnan suopinta-alasta on ojitettu 74 prosenttia, kun koko maan soista on ojitettu 56 prosenttia. Valtaosa Kainuun ojittamattomista soista on suojelun ulkopuolella.

Soihin kohdistuvia tulevaisuuden uhkia ovat mm. vanhojen ojitusten vaikutukset sekä kunnostus- ja täydennysojitukset, metsänkäsittely, hakkuut ja maanpinnan muokkaus sekä turpeen otto, pellon raivaus ja ilmastonmuutos. Erityisen suuri merkitys soiden tulevaisuudelle on sillä, millaisille soille ja turvemaille kunnostusojitukset, turpeen otto ja mahdollinen pellonraivaus kohdistetaan. On muistettava, että jos suo tuhotaan, menetetään jotakin ainutkertaista, jota ei saada koskaan sellaisenaan takaisin.

Käytäntö tulee osoittamaan, kuinka hyvin ja pian päästään tavoitteeseen soiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä. Kainuun suoselvitys -projektin seminaarissa syksyllä 2012 eri toimijoiden edustajat vakuuttivat sitoutumistaan Kainuun soiden monipuoliseen ja vastuulliseen käyttöön.

Kainuun suoselvitys -projektia ovat rahoittaneet Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Turveruukki Oy ja Vapo Oy sekä Kainuun ELY-keskus Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta.