Tiedotearkisto

Hukkakauran röyhyt ovat jälleen alkaneet nousta muun kasvuston yläpuolelle viljapelloilla Etelä-Pohjanmaallakin, joten kitkentäkierrokset on hyvä aloittaa. Tämä tehokkaasti leviävä rikkakasvi on poistettava juurineen maasta pussiin, joka hävitetään polttamalla. Tarkkailukierrokset pelloilla kannattaa tehdä kahteen tai kolmeen kertaan noin viikon tai kahden välein. Mahdollisesta hukkakauraruiskutuksesta huolimatta myöhemmin itäneitä yksilöitä saattaa tulla näkyviin vielä juuri ennen sadonkorjuutakin. 

Säännöllinen tarkkailu ja kitkentä ovat avainasemassa hukkakauraa torjuttaessa. Kun viljelijä löytää lohkoltaan ensimmäisen hukkakauran ja kitkee sen asianmukaisesti, hän säästyy paljolta vaivalta ja kustannuksilta seuraavina vuosina. Kun yhdessä hukkakauran röyhyssä voi olla helposti 100 siementä ja samassa yksilössä esimerkiksi viisi sivuversoa röyhyineen, seuraavien vuosien urakka kasvaa nopeasti, jos kitkennässä ollaan huolimattomia. Asialla on oltava myös ajoissa, sillä tutkimuksissa on todettu hukkakauran siemenien olevan itämiskykyisiä jo parin viikon kuluttua röyhylle tulosta, vaikka tuleentumisen merkkejä ei ole vielä havaittavissa. Maahan varisseet siemenet saattavat itää vielä useidenkin vuosien jälkeen, kun ne peltoja muokattaessa nousevat riittävän lähelle maan pintaa.

Yleisesti hukkakaura tunnistetaan tavallista kauraa kookkaampana hyvin laajaröyhyisenä kasvina. Näin asia on yleensä, mutta myös matalia, muun kasvuston tasalla olevia yksilöitä tavataan. Ennen tuleentumistaan hukkakaura erottuu selvästi tavallista kauraa vaaleampana, kellertävän vihreänä. Tuleentuessa siemenet muuttuvat harmaan ruskeiksi. Hukkakauralta löytyy myös jokaisesta jyvästä polveikas vihne. Tunnistusohjeita löytää lisää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Internet-sivuilta.

Mikäli lohkolta löytyy yleisesti hukkakauraa ja kitkeminen käy hyvin työlääksi, kemiallinen torjunta on hyvä vaihtoehto. Ruiskutukset on kuitenkin ajoitettava hukkakauran pensomisvaiheeseen, joten kasvin ollessa röyhyllä, ei hukkakauran torjuntaan tarkoitetuista valmisteista ole enää hyötyä. Vaikka valmisteet ovat oikein käytettyinä erittäin tehokkaita, mahdollisten ruiskutusvirheiden ja myöhemmin itäneiden yksilöiden vuoksi, myös kemiallisen torjunnan jälkeen tulee viljelijän tarkastaa lohkot. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti suojakaistoihin, joita ei voida kemiallisesti käsitellä sekä erilaisten paalujen läheisyyteen, jonne ruiskutus ei ole välttämättä yltänyt. Nurmen viljely on suositeltavaa hukkakauran leviämisen estämiseksi, kunhan niitto tehdään kahteen kolmeen kertaan ennen kuin siemenet ehtivät itämiskykyisiksi. Kauraa ei tule hukkakauraisilla lohkoilla viljellä.

Laki hukkakauran torjunnasta velvoittaa viljelmien tai niiden läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijat huolehtimaan kyseisen rikkakasvin hävittämisestä niin, ettei se pääse leviämään. Näin ollen peltojen lisäksi tarkkailua kannattaa tehdä myös viljakuivaamoiden ympäristössä ja esimerkiksi lintujen ja riistan ruokintapaikkojen läheisyydessä.

Hukkakauraesiintymistä on jokaisella ilmoitusvelvollisuus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maaseutuelinkeinoviranomaisten lisäksi torjuntaa ohjeistavat ja valvovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastajat sekä Eviran tarkastajat. Viranomaisilla on mahdollisuus antaa hukkakauran torjuntaa koskevia ohjeita, suunnitelmia ja määräyksiä. Tarvittaessa torjuntapäätöksiä voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla, jolloin hukkakauran torjunta voidaan teettää ulkopuolisella taholla laiminlyöjän kustannuksella. Useat peltotuet kuuluvat täydentävien ehtojen piiriin, joissa yhtenä ehtona on myös hukkakauran torjunnasta huolehtiminen ja siten torjunnan laiminlyönnistä voi seurata myös tukien menetyksiä.

Lisätietoja:
Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset
Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus, Minna Ylikantola (040-8377566)