Etelä-Savossa myönteisenä jatkunutta kehitystä kuvastaa se, että yritystoiminnan edistämiseen, tutkimus- ja hanketoimintaan, ympäristön kehittämiseen sekä maaseudun kehittämiseen suunnatun rahoituksen määrä kasvoi vuonna 2011 edellisvuodesta. Tästä huolimatta Etelä-Savon ELY-keskuksella oli käytettävissään elinkeinojen ja työllisyyden rahoittamiseen noin 4,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrärahojen väheneminen johtui siitä, että Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja oli vuosina 2008-2010 sovittu käytettäväksi etupainotteisesti taantuman aiheuttaman työllisyyskriisin hoitoon. Vuonna 2011 Etelä-Savon ELY-keskuksen kokonaisrahoitus oli 64,7 miljoonaa euroa.
Suora yritysrahoitus
Etelä-Savon ELY-keskus myönsi vuonna 2011 suoraa yritysrahoitusta 21,8 miljoonaa euroa.Yritystoiminnan kehittämisavustusta myönnettiin 75 hankkeeseen yhteensä yli 7 miljoonaa euroa. Euromääräisesti merkittävimpien avustusten saajia olivat Pelaser Oy, Oy Moilas GF Ltd, KET-MET Oy, Mikkelin Puhelin Oyj Moilas Leipomo Oy sekä Pipe-Modul Oy. Myönnettyjen yritystoiminnan kehittämisavustusten kokonaiseuromäärä oli neljänneksen edellisvuotta suurempi.
Tekes-rahoitusta yritysten tuotekehitystoimintaan myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa.
Maaseuturahastosta myönnettiin vuonna 2011 maaseudun pienyritystoiminnan tukea 4,4 miljoonaa euroa. Tuki kohdistui toimialoittain tarkasteltuna eniten matkailuun, bioenergiaan ja elintarvikealaan. Suurimmat tuen saajat olivat Mikkelin Vihannes Oy, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, Kangasniemen Huvilaveistämö Oy ja Raudusenergia Oy.
Maatalouden investointeja rahoitettiin runsaalla 2 miljoonalla eurolla ja maatilojen erityisympäristötukia myönnettiin 2,5 miljoonaa euroa.
Etelä-Savon ELY-keskuksen suora yritysrahoitus, 1000 €, seutukunnittain v. 2011
Työhallinnon starttirahaa myönnettiin 271:lle uuden yrityksen aloittaneelle yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Yksinyrittäjän avustusta myönnettiin yhteensä 469 000 euroa 37 yritykselle. Tukikokeilu päättyi vuoden 2011 lopussa. Yksinyrittäjän avustuksessa Etelä-Savon osuus koko maasta oli vuonna 2011 merkittävän suuri, noin 12 %.
Etelä-Savon ELY-keskuksen yritysrahoituksella vaikutettiin yhteensä yli 300 työpaikan, ja starttirahalla aloittaneet mukaan lukien, yli 300 uuden yrityksen syntymiseen.
Yritystoiminnan edistäminen
TEKES-rahoitusta julkisen tutkimuksen hankkeisiin myönnettiin 4,26 miljoonaa euroa. Työllisyysperusteista investointirahoitusta myönnettiin noin miljoona euroa matkailua tukeviin virkistys- ja kulttuurikohteisiin.
Ympäristön hoito ja kehittäminen
Ympäristöhankkeisiin myönnettiin vuonna 2011 rahoitusta yhteensä noin
7 miljoonaa euroa. Alueellisesti merkittäviä kehittämishankkeita olivat Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen ja Savonlinnan seudun aluerakennemalli. Maakunnallisesti merkittävä kehittämishanke oli Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen. Rakennusperinnön hoitoon ja saariston ympäristön hoitoon myönnettiin avustuksia 33 kohteeseen yhteensä noin 0,3 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) ja muu luonnonsuojelu eteni tavoitteiden mukaisesti. Luonnonsuojelualueita perustettiin ja tiloja hankittiin suojelutarkoituksiin 4,85 miljoonalla eurolla.
Valtion ympäristötyönä käynnistyi Punkaharjun vanhan kaatopaikan kunnostustyö ja vesihuoltotyönä Kerimäen Louhi-Anttola siirtoviemärin rakentaminen. Ympäristötyönä valmistui Mäntyharjun Kurkisalmen silta. Lisäksi kunnostettiin ulkoilureittejä, tehtiin vesistökunnostuksia sekä teetettiin tutkimuksia ja suunnitelmia ympäristöhankkeiden valmistelua varten. Vesihuoltoavustuksia myönnettiin 11 hankkeelle taajamien lähialueilla olevien talouksien ja yritysten liittämiseksi kunnallisiin vesijohto- ja viemäriverkostoihin.
Osaamisen ja työllisyyden kehittäminen
Työvoimapoliittisiin hankkeisiin ja työllisyyden tukemiseen myönnettiin yhteensä 25 miljoonaa euroa. Tästä Euroopan sosiaalirahaston osuus oli vajaa kolmannes. Määrä on kahdeksan miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin vuosien 2008 ja 2009 tavoin käytettiin työllisyyskriisin hoitoon merkittävä osa ESR-ohjelmakauden rahoituksesta. Rahoitusta myönnettiin viime vuonna 43 hankkeelle. Nuorten yhteiskuntatakuun voimaantuloa ennakoiden pääpaino on ollut nuorten työllistymistä, koulutusta, ammatillisia valmiuksia ja työkuntoa edistävissä hankkeissa. Mikkelin kaupungin työllisyysstrategian toimeenpano on lähtenyt vahvasti käyntiin ja ELY-keskus tukee ESR-rahoituksella siihen liittyvää nuorten työpajakonseptointia. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös loppuvuodesta 2011 käynnistynyt nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari sekä Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa.
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, työllistämistukiin ja työllisyyspoliittisiin projekteihin myönnettiin15,7 miljoonaa euroa eli yli miljoona euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkkaturvaa maksettiin lähes miljoona euroa, kasvua edellisvuodesta yli 40 %.
Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli vuoden 2011 aikana keskimäärin noin 2500 henkilöä, joista työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli keskimäärin 700 henkilöä, työharjoittelussa runsaat 400 ja palkkatuetussa työssä lähes 1400 henkilöä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden työttömyysastetta alentava vaikutus oli 3,6 prosenttiyksikköä. Lisäksi ESR-rahoituksella on tuettu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaamisen kehittämistä kampuksen roolin vahvistamiseksi.
Maaseudun kehittäminen
Maatalouden investointitukea saaneiden tilojen määrä väheni vuonna 2011 hieman edellisestä vuodesta, mutta myönnettyjen avustusten määrä kasvoi yli 55 % ja oli 2,1 miljoonaa euroa. Investoinneille myönnettiin lisäksi korkotukea 5,4 miljoonan euron lainamäärälle. Nuorten viljelijöiden aloitustukipäätöksiä oli aiempaa vähemmän. Suurimmat investoinnit tehtiin maidontuotannossa, jossa laajennusinvestoinnit näyttäisivät jatkuvan myös kertomusvuotta seuraavana vuonna. Heikosta hintakehityksestä johtuen naudanlihan tuotannossa investoinnit jäivät muutamia yksittäisiä laajennuksia lukuun ottamatta suhteellisen pieniksi. Myös alueen puutarhayritykset pitivät välivuoden investoinneissaan. Kotieläintuotannosta luopumisen seurauksena kasvituotannon tilat lisääntyvät alueella. Aloitus- ja investointitukien vähenemisessä osasyynä on kasvintuotantotilojen pieni koko, jolloin varsinkaan osa-aikaisilla kasvituotannon tiloilla ei ylletä investointitukijärjestelmän alimpiin tulorajoihin.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista alueellisista hankkeista suurin on Pertunmaan laajakaistarunkoverkon rakentaminen; "Pertun kuitu" -hanke, johon myönnettiin noin 636 000 euron EU-rahoitus. Hanke oli ensimmäinen maakuntamme maaseudun laajakaistaverkon rakentamishankkeista. Laajakaistahankkeiden rahoittaminen maaseuturahastosta on osoittautunut haastavaksi. Koko maassa on rahoitettu vasta kaksi maaseutuohjelman kautta rahoitettavaa laajakaistahanketta. Tavoitteena on rahoittaa hankkeita maaseutuohjelman kautta Etelä-Savossa 11 kpl ja koko Suomessa 59 kpl. Haasteellisinta on saada teleyritykset jättämään tarjouksia verkon rakentamisesta. Hakemusmenettely koetaan teleyritysten taholta monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi.
Vuonna 2011 myönnetty hankerahoitus suuntautui monipuolisesti maaseutuohjelman toimenpiteisiin. Metsätalouteen myönnetyllä hankerahoituksella edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, metsäenergian tarjontaa ja metsänomistajien ammatillista osaamista. Maaseuturahaston hankerahoitusta myönnettiin myös maaseudun jätevesineuvontaan, lähiruokayrittäjyyden edistämiseen, maaseudun nuorten innostamiseen maaseudun ammatteihin sekä vesihuolto- ja muihin pienempiin infrastruktuurihankkeisiin. Maataloutta kehitetään useamman maakunnan alueella toteutettavilla maitotalouden, lammastalouden ja maatalouden vesiensuojelun kehittämishankkeilla.
Toimintaryhmien (Rajupusu Leader, Veej´jakaja ry, Piällysmies ry, Päijänne Leader) kautta toteutetuissa kehittämishankkeissa suurin hakijaryhmä oli kyläyhdistykset (sis. metsästysseurat ja maaseutunaiset). Näissä hankkeissa avustusta myönnettiin yhteisten tilojen korjaamiseen ja lämpöjärjestelmien muuttamiseen. Myös liikuntaan, reitistöihin ja oman kylän kehittämissuunnitelmiin sekä teatteriharrastuksiin myönnettiin avustuksia. Toimintaryhmien hankkeet ovat tästä rahastosta ainoita, joilla voidaan tehdä kansainvälisiä hankkeita. Näitä ja niiden esiselvityshankkeita tehtiin Etelä-Savossa vuonna 2011 kaksi kappaletta.
Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä rahoitus v. 2011 (taulukot)
Lisätietoja:
Johtaja Juha Pulliainen, p. 0400 252 086, yritys- ja kehittämishankkeet
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, p. 050 395 0190, maaseutuhankkeet
Yksikön päällikkö Kirsi Kosunen, p. 040 564 4993, yritysrahoitus ja Tekesin rahoitus
Kehityspäällikkö Irja Sokka, p. 0400 649 703, työllisyyshankkeet
Insinööri Vesa Rautio, p. 040 5712 935, ympäristöhankkeet
Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen, p. 0400 012 179, vuosikatsaus