Laatokan tilaa parannetaan
Kaksi vuotta kestäneessä Clean Ladoga (Puhdas Laatokka) –hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia parantaa Laatokan ja siihen Karjalan tasavallan alueella laskevien jokien tilaa. Jänisjoki, Tohmajoki, Kiteenjoki ja Hiitolanjoki laskevat Laatokkaan Suomen puolelta, joten myös niiden valuma-alueilla Suomessa tehdyillä toimenpiteillä on vaikutusta Laatokan tilaan. Hanketta on rahoitettu ENPI CBC Karelia –ohjelmasta. Lisäksi hanketta on merkittävästi rahoittanut Karelvodokanal-vesihuoltoyhtiö. Hanketta on johtanut Karjalan energiatehokkuuskeskus Petroskoista ja yhteistyökumppaneina ovat olleet Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus, Laatokan ranta-alueen kunnat, Karelvodokanal, Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeessa on kaksi keskeistä tavoitetta: tehostaa jätevesien puhdistusta Laatokan pohjoisosissa sekä parantaa Laatokan järvilohen ja muiden kalalajien kutumahdollisuuksia jokivesistöissä. Lähes kaikissa Karjalan alueella Laatokkaan laskevissa joissa on patorakennelmia, jotka estävät tai ainakin haittaavat kalojen nousua kudulle. Padot ovat vanhoja, pääosin suomalaisten aikanaan rakentamia, ja suuri osa niistä ei ole enää sähköntuotannossa. Kutumahdollisuuksien parantamiseksi on tarpeen myös parantaa jokien veden laatua. Kalakantoja elvyttämällä tavoitellaan myös kalastusmatkailun kehittämistä.
Hankkeen keskeisenä käytännön toimenpiteenä on ollut Sortavalan jätevesien puhdistuksen tehostaminen parantamalla ja laajentamalla kaupungin viemäriverkkoa. Lisäksi Pitkärannan lähellä Laatokkaan laskevalle Syskyänjoelle ja Salmissa Laatokkaan laskevalle Tulemajoelle on laadittu kunnostussuunnitelmat. Hankkeen laajoissa selvityksissä on todettu, että Laatokan lohi nousee edelleen kutemaan lukuisiin jokiin, mutta useimmissa vain alajuoksulle, alimmalle padolle asti. Syskyänjoen padot ovat rapistuneet niin pahoin, että lohi pääsee nousemaan niiden ohi. Tällä on ollut myös suuri merkitys joen jokihelmisimpukoille. Kun lohen nousu on elpynyt, on myös uhanalaisen jokihelmisimpukan kanta alkanut elpyä. Muista joista helmisimpukat lienevät hävinneet.
Suomalaisten osapuolten osuus hankkeessa on SYKEn osalta liittynyt jätevesien puhdistamisen tehostamiseen. Pohjois-Karjalaan on järjestetty Karjalan viranomaisille ja jätevesien puhdistamisesta huolehtiville henkilöille kaksi opintomatkaa, joilla on tutustuttu viiteen eri kokoluokan jätevedenpuhdistamoon Joensuun Kuhasalosta pienen Sintsin kylän puhdistamoon. Myös siirtoviemärien toteutus on ollut tutustumisen kohteena. Lisäksi SYKE on koonnut laajasti tietoa jätevesien puhdistamisesta ja toimittanut niitä Karjalan yhteistyötahoille venäjäksi käännettynä. Samoin on koottu olemassa olevaa tietoa Suomen puolelta Laatokkaan virtaavien vesien laadusta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt edellä mainitut jokien kunnostussuunnitelmat.
Hankkeen loppuvaiheessa 2014 nousi esiin uusi huolenaihe. Laatokan Kirjavalahteen rakennettiin viime kesän aikana kirjolohien kasvatuslaitos, jonka ravinnepäästöt tuovat uuden uhan Laatokan pohjoisosan vedenlaadulle.
Lisätietoja:
Raimo Heikkilä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 148
Esa Laajala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 038 361