Osaaminen uudistuu vain jos sitä uudistetaan

Jatkuva oppiminen koskee kaikkia. Pohjois-Savossa osaamisen uudistamisen haasteeseen on vastattu perustamalla jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmä.

Meillä on upea koulutusjärjestelmä, mutta työuran aikana osaamiskuilu kasvaa. Koulutuspääoma ei kasva itsestään korkoa, vaan vaatii jatkuvaa päivittämistä. Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät osallistu minkäänlaisiin koulutuksiin enää tutkinnon ja työpaikan saatuaan.
Suurella määrällä aikuisia, työikäisiä ja eläkeläisiä on heikot perustaidot sähköisessä- ja mobiiliasioimisessa. Digitalisaatio tuntuu ahdistavalta haasteelta, jota mieluummin välttää kuin kohtaa. Kuitenkin on hankala itsenäisesti toimia maailmassa, joka on rakennettu digiosaamisen varaan.

Jatkuvaan oppimiseen panostetaan

Jatkuvan oppimisen haaste on kohdattu hallitusohjelmassa ja vuonna 2021 perustettiin opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Kyseessä on ministeriön ohjauksessa oleva itsenäinen palvelukeskus.
Haasteeseen vastataan myös alueellisesti. Itä-Suomen yliopistoon Kuopion ja Joensuun kampuksille perustettiin Jatkuvan oppimisen keskus, joka aiemmin tunnettiin nimellä Aducate.

Keskusta johtaa Tero Karjalainen, joka nostaa digitalisaation lisäksi ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen tulevaisuuden haasteiksi.
"Ne haastavat toimialasta riippumatta uusiutumaan, tekemään asioita eri tavalla ja luopumaan vanhasta toimintatavasta. Tämä tarkoittaa paitsi investoimista uuteen teknologiaan myös opittujen toimintatapojen muuttamista ja uudenlaisen osaamisen hankkimista", Karjalainen linjaa keskuksen verkkosivuilla.
"Aihe on puhuttanut valtakunnallisesti ja varsinkin yliopistossa meillä on jonkinlaisena historiallisena taakkana tutkintokeskeisyys ja tieteellisen imagon vaaliminen. Rinnalle tarvitaan työelämälähtöisempää ajattelua", Karjalainen näkee.

 

 

Osaamisilmiötä rakentamassa

Pohjois-Savossa on lähdetty ratkaisemaan haastetta matalalla kynnyksellä. Yliopiston lisäksi jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmässä on mukana oppilaitoksia, laajasti työelämän edustajia sekä ELY-keskus.
"Ihmisten välinen mutkattomuus ja yliorganisaatioiden välinen yhteistyö ovat tyypillisiä piirteitä Pohjois-Savossa. Oppimisen tulee olla avointa, myönteistä ja jokaisen tulisi löytää oma tapansa oppia", yhteyspäällikkö Maija Savolainen Savon ammattiopistolta selventää.
"Sitä voi verrata liikuntaan. Ei hiihtäminen sovi kaikille, vaan tulee löytää oma lempilajinsa, ja tehdä sitä."
Savon ammattiopistolla erilaisia jatkuvan oppimisen palveluita toteutetaan Sakky Yrityspalveluiden ja koulutusalojen yhteistyönä. Työssä oleville esimerkiksi oppisopimus omassa työssä on usein osuva valinta uuden osaamisen hankkimiseen.

Pärjääminen lepää osaamisen varassa

Itä-Suomen yliopistossa kampusten väliset etäisyydet ja korona-aika ovat pakostakin opettaneet uutta oppimista. Karjalainen näkee, että itäisen Suomen pärjääminen lepää osaamisen varassa ja ajatus jatkuvasta oppimisesta tulisi ohjata kaikkea tekemistä.
"Osaaminen on luonnonvara, joka uudistuu vain, jos sitä uudistetaan. Tavoitteena on synnyttää jatkuvasta oppimisesta itäsuomalainen ilmiö. Liikkeellä ollaan erityisen hyvällä tahtotilalla", koordinaatioryhmän puheenjohtaja Savolainen jatkaa ajatusta.

Maija Savolainen ja Tero Karjalainen ovat tehneet työuraa koulutuksen, ohjaamisen ja oppimisen parissa: Savolainen nuorten uraohjauksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ja Karjalainen sovelletun fysiikan tutkimuksessa sekä fyysikkojen koulutuksessa yliopistolla. 
Asioista eksytään helposti käsitteistön ryteikköön. Samaan aikaa puhutaan jatkuvasta oppimisesta ja elinikäisestä ohjaamisesta. Välillä puhutaan työelämätaitojen ylläpitämisestä, välillä eläkeikäisten pitämisestä mukana tietoyhteiskunnassa. Käsitteetkin on niin pitkiä, kun niihin sisällytetään suuria asiakokonaisuuksia.
"Termien määrittely on vielä kesken. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että kaikki muu osaamisen lisääminen paitsi tutkintoon johtava koulutus on jatkuvaa oppimista", Karjalainen selventää.

Tärkeintä pitää koulutus työelämälle relevanttina

Oppilaitokset eivät tee työtä yksin. Lopulta työnantajaorganisaatiot luovat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen. Ennakointi on iso haaste, varsinkin kapealla väestöpohjalla.  Miten saadaan sekä osaamista että osaajia?
"Joskus yritykset tarvitsevat ratkaisuja nopeisiin täsmätarpeisiin, joskus pidempiin oppimisen kulttuurisiin kysymyksiin. Pohjois-Savossa, kuten melkein kaikkialla muuallakin Suomessa, haasteet liittyvät osaajien löytämiseen", Savolainen kertoo.

 

Tule Jatkuvan oppimisen verkkotapahtumaan 23.3.2022 keskustelemaan lisää aiheesta.

Lisätietoja Pohjois-Savon jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmästä.