Älykkäät maaseudut -seminaarissa paketoitiin alueen kehittämissuunnitelmaa (Kaakkois-Suomi)
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP27:n alueelliset kehittämissuunnitelmat ovat loppusuoralla ELY-keskuksissa ympäri maan. Kaakkois-Suomessa materiaalia on luotu ja koottu muutaman vuoden ajan, joten jäljellä on enää suunnitelman tiivistäminen ja kommentointikierros. Valmisteluun haluttiin osallistaa sidosryhmiä enemmän kuin aiemmin, varsinkin kun siihen tarjoutui hyvät mahdollisuudet yhteiskunnan digiloikan myötä.
Älykkäät maaseudut -nimeä kantavan kansallisen valmisteluteeman alle koottiin kuluneen kevään aikana viisi alueellista tapahtumaa Kaakkois-Suomessa. Viime viikolla niistä oli vuorossa osallistavan vaiheen viimeinen eli seminaari, jossa kuultiin vierailijapuheenvuoroja, esiteltiin yhdessä työstettyjä tuloksia ja äänestettiin ohjelman nimestä.
Terveiset ministeriöstä, maakuntaliitoista ja Leader-ryhmistä
Tilaisuuden alussa kuultiin CAP27-tilannekatsaus maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Minna-Mari Kailan toimesta. EU-valmistelu on kesken mutta Suomen valintoja, toimenpiteitä ja niiden perusteluja on jo runsaasti viimeisteltävinä. Kaila kertoi myös elpymisvarojen kohdentamisesta sekä alueellisten maaseutusuunnitelmien aikataulusta.
Maakuntaliittojen ohjelmavalmisteluista puheenvuoron piti maakuntajohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta. Hän korosti uusinajattelun näkökulmaa kehittämistyössä, ja esitteli maakuntastrategioiden painopisteet sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan osalta. Yhteistyö Kaakkois-Suomen maakuntien kesken kuin myös muiden lähimaakuntien välillä on olennaista ja toivottavaa tulevaisuudessakin. Esimerkiksi EU-rahastojen välisessä yhteistyössä Sikanen näki mahdollisuuden tiiviimpäänkin otteeseen.
Kaakkois-Suomen Leader-ryhmien tervehdyksen tilaisuuteen toi toiminnanjohtaja Evita Reitti Pohjois-Kymen Kasvusta. Kaikissa ryhmissä valmistellaan parhaillaan strategioita ja 1. vaiheen hakemukset seuraavan kauden Leader-ryhmiksi on jätetty. Uuden kauden myötä Leader-ryhmille on suunniteltu uusia rahoitusvälineitä ja ne on otettu hyvin mielin vastaan.
Alueellisen valmistelun tulokset teemoittain
Maaseudun kehittämisen painopisteet Kaakkois-Suomessa on esitetty yllä olevassa kuvassa. Suunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä on tarkasteltu yhdessä sidosryhmien kanssa näiden teemojen näkökulmasta ja tilaisuudessa kuultiin niistä yhteenvedot.
Yrittäjyyden vahvistamisen teemasta nousi koko valmistelun ajan tärkeimmäksi tavoitteeksi yrittäjälähtöinen kehittäminen eli yrittäjät haluavat koulutus- ja kehittämistarpeiden lähtevän heistä itsestään. Liiketoimintaosaamista parantaviksi keinoiksi toivottiin digitalisaation sekä alueen vahvuuksien hyödyntämistä. Alueen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on tässä yksi keino, myös tutkimustulosten tuominen käytäntöön. Tulevalla ohjelmakaudella ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoittajaroolit on otettu huomioon määrittämällä omat rahoitusvälineet kummallekin toimijalle.
Maa- ja metsätalouden teemassa yhdeksi päätavoitteeksi nousi maatalouden osalta maatalouden kannattavuuden parantaminen. Siihen apuvälineeksi on tarjottu jo tällä kaudella Neuvo2020-palvelua, joka mahdollistaa asiantuntijapalveluiden käytön pelkän arvonlisäveron hinnalla. Tavoitteena on myös muun muassa bioenergian käytön lisääminen. Metsätalouden puolelta nousi esiin tahto edistää metsäpalvelu- ja puunjalostusyritysten toimintaa sekä luontomatkailun mahdollisuuksia. Metsien virkistyskäyttöä voitaisiin lisätä tulevaisuudessa, ja siinä tärkeäksi toimenpiteeksi nousi esimerkiksi tiestön ja parkkialueiden kunnossapito.
Elinvoimaiset maaseutualueet -teemassa on vallitsevan pandemian myötä noussut entistäkin tärkeämmäksi monipaikkaisuus ja keinot sen mahdollistamiseen. Palvelujen tarjonta ja niiden pysyvyys koetaan tärkeimmiksi asioiksi maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Eri toimijoiden yhteisöllinen toiminta nähdään tärkeänä ja siihen keinoina voidaan kokeilla uudenlaisia toimintamalleja – esimerkiksi jakamistaloutta voidaan edistää erilaisin ratkaisuin. Kaiken kaikkiaan uudistumisajattelua on syytä kiihdyttää ja sitä syntyy parhaiten luomalla ihmisille mahdollisuuksia kohdata toisiaan.
Seminaarin aineistot on luettavissa 9.6. asti tilaisuuden tapahtumasivulta: kalenteri.maaseutu.fi/tapahtumat/Kaakkois-Suomen Älykkäät maaseudut -seminaari (maaseutu.fi)
Teksti: Marjukka Hermonen, asiantuntija