- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2016
Vesien tilan seuranta uudistuu (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Tekninen kehitys on tuonut uusia menetelmiä vesistöjen tilan seurantaan. Toistaiseksi seuranta nojautuu lähes kokonaan perinteiseen näytteenottoon ja laboratorioanalyyseihin, mutta tavoitteena on ottaa uudet menetelmät käyttöön veden laadun rutiiniseurannassa jo lähivuosina. Uusia kustannustehokkaita menetelmiä tarvitaan mm. resurssien vähenemisestä johtuen, jotta vesistöistämme saataisiin tulevaisuudessakin riittävästi laadukasta tietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on ollut yksi aktiivisimmista uusien menetelmien testaajista erityisesti jokivesistöissä.
Mahdollisuuksia - Uusilla menetelmillä on monia etuja perinteiseen seurantaan verrattuna. Niillä voidaan saada mittaustuloksia aiempaa huomattavasti tiheämmin tai laajemmalta alueelta. Lisäksi mittaustulokset ovat parhaimmillaan saatavilla reaaliaikaisesti. Maastoon sijoitettavista jatkuvatoimisista veden laadun mittareista on todettu olevan hyötyä etenkin jokivesistöissä, joissa veden laadussa on suurta ja nopeaa vaihtelua, ja johon perinteisellä vesinäytteenotolla ei ole mahdollista päästä kiinni. Jatkuvatoimisista vedenlaatumittareista on saatu hyviä käyttökokemuksia mm. tarkennettaessa jokien ravinnekuormituslaskelmia ja seurattaessa vesistörakentamisen vedenlaatuvaikutuksia. Rannikkovesien ja järvien tilan seurannassa satelliittikuviin perustuva kaukokartoitus on kiinnostava menetelmä.
Haasteita - Monista edistysaskeleista huolimatta uusien menetelmien laajempi käyttöönotto vesistöjen seurannoissa on ollut hidasta. Kenttämittareiden laajempaa käyttöönottoa ovat hidastaneet mm. itse mittareihin liittyvät rajoitteet, kuten se, ettei fosforia, rehevöitymiseen keskeisesti vaikuttavaa ravinnetta, voida vielä suoraan luotettavasti mitata kenttämittareilla. Mittareiden helppokäyttöisyydessä ja kenttäkelpoisuudessa on vielä parantamisen varaa ja niiden hankinta- ja käyttökustannukset ovat toistaiseksi melko korkeat. Lisäksi aineistojen käsittely vaatii erikoisosaamista. Uusiin menetelmiin liittyvän asiantuntemuksen kehittämisen ja ylläpitämisen varmistaminen on tärkeää myös ympäristöhallinnossa, joka vastaa vesien tilan seurannasta maassamme.
Uunituoreessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisussa (Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet) käydään läpi uusia seurantamenetelmiä ja niiden mahdollisuuksia sekä käyttöön liittyviä haasteita. Menetelmissä keskitytään lähinnä automaattiseen mittaukseen tarkoitettuihin kenttämittareihin, mutta sivutaan myös mm. kaukokartoitusta. Lisäksi käydään läpi aineistojen laadunvarmistukseen liittyviä kysymyksiä sekä arvioidaan menetelmien käyttökelpoisuutta erilaisiin käytännön tarpeisiin. Selvityksessä kerrotaan myös uusien menetelmien käytöstä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Toinen tuore julkaisu toimii käytännön oppaana virtavesien jatkuvatoimiseen veden laadun mittaamiseen. Oppaan tavoitteena on auttaa etenkin uutta käyttäjää jatkuvatoimisen vedenlaatumittarin hankinnassa, käytössä ja aineiston käsittelyssä.
Julkaisut laadittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa "Uudet teknologiat ja toimintamallit automaattimittauksissa" -hankkeessa, jota rahoittaa ympäristöministeriö vuosina 2015 - 2016. Opas tehtiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Työt liittyvät laajaan Monitor 2020 -ohjelmaan sekä muihin seurantojen uudistamista edistäviin hankkeisiin.
Julkaisut:
- Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet Marjo Tarvainen, Helmi Kotilainen, Janne Suomela. Raportteja 86/2015
- Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen. Käytännön opas Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Marjo Tarvainen. Opas 5/2015
Lisätietoja:
Marjo Tarvainen, erikoissuunnittelija, puh. 0295 023 048, [email protected]
Janne Suomela, johtava asiantuntija, puh. 0295 022 947, [email protected]
- Julkaisupäivä
- 11.2.2016