Tiedotteet 2014

Veden nikkelipitoisuudet laskeneet edelleen, pohjasedimentin nikkelipitoisuus paikoin kasvussa

Veden nikkelipitoisuudet ovat edelleen laskeneet Porin edustan merialueella ja Ahlaisten saaristossa 12.-14.8. otettujen vesinäytteiden perusteella. Kolpanlahdella ja Ahlaisten saaristossa pintaveden nikkelipitoisuudet olivat enää 4,4-8,9 µg/l. Eteläselällä, Kolmikulman mittauspisteessä sekä Reposaaren Tukkiviikissä pitoisuus oli myös alentunut. Yyterin ja Karhuluodon länsipuolella nikkelipitoisuus oli enää noin 1 µg/l ja muissa Yyterinniemen länsipuolen mittauspisteissä selvästi pienempi.

Kokemäenjoessa nikkelipäästön purkuputken edustalla Harjavallan altaassa nikkeliä oli pintavedessä enää 2,3 µg/l ja altaan pohjallakin vain noin 3 µg/l. Kokemäenjoen alaosassa suurimmat nikkelipitoisuudet määritettiin Porissa Varvourinjuovassa (7,6 µg/l) ja Kirjurinluodon pohjoispäässä (6,7 µg/l).

Kokemäenjoen ja sen vaikutuksessa olevan merialueen pohjasta on otettu sedimenttinäytteitä. Ensimmäiset näytteet otettiin heinäkuun puolivälissä noin viikon kuluttua päästöstä, jolloin pohjan pintakerroksen nikkelipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa tutkimuksissa. Heinäkuun lopussa otetuissa uusissa näytteissä nikkelipitoisuudet olivat selvästi kohonneet sekä Kokemäenjoessa Ulvilassa että Kolpanlahdella ja Ahlaisten saaristossa. Veden mukana kulkeutunutta nikkeliä on siis painunut pohjaan, mihin viittaa myös vedessä olevan nikkelipitoisuuden pieneneminen.

Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella pitoisuudet ovat aiemminkin olleet suuria, mikä osittain on johtunut sedimentin sisältämien vanhojen nikkelikertymien liikkumisesta virtaaman mukana. Heinäkuun nikkelipäästön jälkeen pitoisuudet ovat edelleen olleet hyvin suuria.

Selvitysten mukaan vain suutareista todettu merkittävää kuolleisuutta, uusia kalakuolemia ei enää havaittu

Åbo Akademin akvaattisen patologian laitokselle toimitetut suutarit on tutkittu. Tutkituissa kaloissa havaittiin yksittäisiä vertymiä kiduksissa, ihossa ja kylkiviivassa, mutta ei bakteeri- tai muita infektioita. Nakkilasta toimitetusta suutarista todettiin voimakkaita vertymiä kiduksissa, mutta kala oli muuten hyvässä kunnossa. Mikään ei viitannut infektioon. Ahlaisista saatujen kalojen fileissä todettiin tummia pisteitä ihon alla ja evissä. Tämäntyyppiset loisten toukat ja kystat ovat yleisiä kaloissa.

Åbo Akademista saadun diagnoosin mukaan kidusten vertymät voivat vaikuttaa kalan yleiskuntoon ja aiheuttaa jopa kuoleman. Syytä vertymiin ei kuitenkaan voida päätellä tutkimusten perusteella. Tutkituissa kaloissa ei todettu yleistä bakteeritartuntaa. Fileistä löydetyt loiset ovat normaaleja löydöksiä.

Jos päästöalueelta havaitaan vielä kuolleita kaloja, löydöstä pyydetään ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Porin kaupunkiin ([email protected]; p. 044 7011 217) tai Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseen ([email protected]; p. 050 3515 922).

Seurantaohjelma valmistumassa hyväksyttäväksi

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatima nikkelipäästön vaikutusten seurantaohjelma valmistuu ensi viikolla. Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa ohjelman sisällöstä hyväksyttyään ohjelman. Samoin simpukoista sekä suutarien metallipitoisuuksista tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja:

Vesi- ja sedimenttitutkimukset: ylitarkastaja Heli Perttula 0295 022 925
Kaloihin ja rapuihin liittyvät tutkimukset: kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 0295 022 650

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kaikki aiheen tiedotteet ja tiedotusmateriaali:

Tiedotus: Kokemäenjoen nikkelipäästö