Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 (Kainuu)

Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat julkaisseet katsauksen Terrafamen alapuolisten vesistöjen tilasta. Katsauksessa on kuvattu vesistön tilaa eteläisellä Vuoksen vesistön purkureitillä sekä pohjoisella Oulujoen vesistön reitillä. Kaivokselta vesistöön vuodesta 2008 johdetuista jätevesistä sekä vuoden 2012 marraskuussa tapahtuneesta kipsisakka-altaan vuodosta seurannutta merkittävää vesistöjen pilaantumista on tapahtunut kaivospiirin alueella sekä sen ulkopuolella pohjoisessa Oulujoen vesistön suunnalla Kolmisoppeen asti ja etelässä Vuoksen vesistön suunnalla Kivijärveen asti. Kaivoksen jätevesien vaikutukset ovat ilmenneet alapuolisissa vesistöissä kohonneina mangaani-, natrium- ja sulfaattipitoisuuksina sekä lähimpien järvien kerrostuneisuutena.

Vuoksen vesistön reitti

Vuoksen purkusuunnan vesistöistä Kivijärven syvänteiden alusveden sulfaattipitoisuus on erittäin korkea ja kohonnut entisestään, mutta päällysveden sulfaattipitoisuus on laskenut ja siten myös Kivijoen sulfaattipitoisuus on alentunut kolmasosaan edellisvuodesta. Paraneva kehityssuunta on jatkunut Laakajärvellä neljättä ja sen alapuolisissa vesistöissä kolmatta vuotta. Laakajärvellä sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet puoleen vuoden takaisesta ja Kiltuanjärvessä neljänneksen verran. Suolaisuustaso on edelleen luonnontilaista korkeampi, mutta vain talvikaudella Laakajärven pohjoisosan syvänteen alusvedessä sulfaattipitoisuus oli tasoa, jolla voi olla haittavaikutuksia eliöstölle. Metallipitoisuudet olivat haitatonta ja pääsääntöisesti luonnontilaista tasoa.

Oulujoen vesistön reitti ja Nuasjärvi

Myös Oulujoen vesistön reitillä metallien ja sulfaatin pitoisuuksissa on havaittavissa pitoisuuksien laskua. Salminen ja Kalliojärvi ovat edelleen erittäin voimakkaasti kerrostuneita ja niiden alusvesi on hapeton, mikä aiheuttaa metallisulfidien saostumista pohjasedimenttiin laskien veden metallipitoisuuksia. Kolmisopen päällysveden ja siten myös Tuhkajoen sulfaattipitoisuus on laskenut puoleen vuoden takaisesta. Jormasjärven ja Jormasjoen vedenlaatu ei ole juuri muuttunut edellisvuodesta. Nuasjärveen on johdettu käsiteltyjä kaivosvesiä purkuputken kautta syksystä 2015 lähtien, mikä on aiheuttanut sulfaattipitoisuuden kasvua. Nuasjärven keskimääräinen sulfaattipitoisuus on kohonnut yli kaksinkertaiseksi purkuputken käyttöönoton jälkeen. Myös Kajaaninjoen sulfaatti- ja metallipitoisuuksissa on nähtävissä kohoamista. Jormasjärven ja Nuasjärven syvänteiden sulfaattipitoisuudet ovat olleet talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausilla tasolla, jolla saattaa olla haittavaikutusta pohjaeliöstölle. Näiden järvien metallipitoisuudet ovat alhaisella ja haitattomalla tasolla. Johdettujen kaivosvesien kuormitus ja vaikutukset Nuasjärvessä ovat olleet ympäristöluvan mukaisia. Oulujärven Ärjänselän sulfaatti- ja metallipitoisuuksissa on havaittu lievää kohoamista lähinnä talvikerrostumiskaudella. Oulujärven Paltaselän ja Ärjänselän sulfaatti- ja metallipitoisuudet ovat kuitenkin edelleen haitatonta tasoa ja lähellä luonnontilaa.

Suositukset vesistöjen virkistyskäytölle

Aikaisemmat vesistöjen käyttösuositukset ovat edelleen voimassa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveysviranomainen ei suosittele merkittävästi pilaantuneiden järvien, Salmisen, Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven kalojen syöntiä. Korkeasta mangaanipitoisuudesta johtuen näiden järvien veden käyttöä ruoanlaitossa, pesu- tai löylyvetenä ei suositella. Tutkimustulosten perusteella virkistyskäytölle, kuten uimiselle, veden käytölle pesu- tai löylyvetenä tai kalastukselle ja kalojen elintarvikekäytölle ei ole estettä Jormasjärven, Rehjan, Nuasjärven ja Laakajärven (tai niiden alapuolisten vesistöjen) osalta. Eviran yleisten suositusten mukaisesti suurimpien petokalayksilöiden syöntiä tulisi rajoittaa elohopeapitoisuuksien vuoksi.

Liite: Katsaus Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tilaan kesäkuussa 2017

Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus
Johtava ympäristöasiantuntija Soile Backnäs
[email protected]
puh. 0400159943