Teiden suunnittelu ja rakentaminen

ELY-keskusten tiehankkeisiin liittyvä tieto löytyy Väyläviraston verkkosivustolta. Samalle sivustolle on koottu sekä Väyläviraston että ELY-keskusten väylähankkeet. Hankehaun avulla hankkeita voi suodattaa hakutoiminnolla hankkeen vaiheen, maakunnan, väylämuodon tai vapaan asiasanahaun mukaan.

Tiehankkeiden eteneminen suunnittelusta toteutukseen

Toteutamme tiehankkeita alueellisina investointeina sekä valtakunnallisina teema- ja kehittämishankkeina.

Alueellisina investointeina toteutetaan pieniä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita.

Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Väylävirasto hoitaa pääosin suuret kehittämishankkeet.

Teemahankkeet ohjelmoidaan ja päätetään valtakunnallisesti ja ovat siten verrattavissa tieverkon kehittämishankkeisiin. Teemat sisältävät useita pienempiä, eri puolilla maata sijaitsevia, vaikutuksiltaan samankaltaisia hankkeita.

Tiehankkeiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi

Tiehankkeiden suunnitteluprosessissa on neljä vaihetta: esiselvitys, yleis-, tie- ja rakennussuunnittelu. Kunkin vaiheen suunnittelutarkkuus ja päätöksenteko sovitetaan yhteen maankäytön suunnittelun kanssa. Syy siihen, että tiekohteeseen ryhdytään tekemään esisuunnittelua, voi olla hyvin moninainen. Taustalla voi olla esimerkiksi maankäytön kehittymispaineet tien läheisyydessä, tai huoli pohjaveden laadusta tai melusta. Perustapauksessa ELYn omassa suunnittelussa kuitenkin lähtökohtana on useimmiten liikenteellinen tarve, eli nykyistä sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa lähdetään korjaamaan. Esisuunnittelun käynnistämisestä hankkeen toteuttamiseen kuluva aika voi vaihdella pienten toimenpiteiden muutamasta kuukaudesta suurten hankkeiden kymmeniin vuosiin. 

Esiselvitysvaiheessa tutkitaan tiehankkeiden tarvetta ja ajoitusta maakuntakaavan ja yleiskaavan likimääräisellä tarkkuustasolla. Esisuunnittelua on hyvin monen tasoista, keveimmillään puhutaan käytännössä ajatuksia kokoavasta sähköpostista, raskaimmillaan taas voi kyseessä olla esimerkiksi pitkän valtatiejakson kehittämisselvitys. Esisuunnittelun pohjalta käynnistetään jatkosuunnittelu, jonka muoto määräytyy kulloisenkin tarkemman tarpeen mukaan ja on hyvin hankekohtainen.

Suuressa tiehankkeessa, jolla on paljon laajoja vaikutuksia ympäristöönsä, laaditaan useimmiten yleissuunnitelma. Yleissuunnittelu vastaa yleiskaavatasoista tai asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua. Yleissuunnitelmassa määritellään tien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. Yleissuunnitelman laadinta voi viedä vuosia aikaa ja saattaa olla pitkäänkin seisahduksissa, kun odotetaan esimerkiksi tarvittavaa muuta selvitystyötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa.

Yleistettynä puhtaasti ympäröivän maankäytön kehittyessä varataan maantielle tulevaisuuden tarpeita varten aluevaraussuunnitelmalla tilaa. Silloin tähtäimenä ei ole useinkaan suora lähitulevaisuuden investointi. Aluevaraussuunnitelma tehdään usein yleissuunnitelman tarkkuudella, mutta vuorovaikutus tapahtuu kaavoituksen kautta. Aluevaraussuunnitelmalta edellytetään lähtökohtaisesti sitä tarkempaa suunnittelua, mitä lähemmäs maantietä maankäyttöä sijoittuu.

Yksittäisen tiehankkeen keskeisin suunnitteluvaihe on tiesuunnitelman laadinta. Tiesuunnittelu on yksityiskohtaista suunnittelua ja vastaa asemakaavan tarkkuutta. Tyypillisimmillään tiesuunnitelmalla toteutettava hanke on suuruusluokaltaan yli 0,5 miljoonaa euroa. Nykyisellään laadinta ja hyväksyntäprosessi vievät yleensä aikaa vähintään kaksi vuotta, mutta aikaa on syytä varata tätäkin enemmän, mikäli suunnittelun aikana on odotettavissa erityisiä haasteita. Tällaisia muodostuu tyypillisesti esimerkiksi välittömästi tiehen rajoittuvasta maankäytöstä tai ympäristönsuojelullisesta kohteesta. Myös asemakaavan muuttaminen voi olla tarpeen ja vaatia oman aikansa, ennen kuin tiesuunnitelmaa voidaan hyväksyä. Tällöin merkittävään rooliin tiehankkeenkin etenemisen kannalta voi nousta kunnan päätöksenteko maankäytön kehittämiseen liittyen. Lakimuutosten ja valtion organisaatioiden tehtäväkenttien muuttumisen myötä on havaittu tiesuunnitelmien hyväksyntäprosessin viime aikoina selkeästi pitkittyneen.

Ennen rakentamista laaditaan vielä tarkempi rakennussuunnitelma. Usein rakennussuunnitelman laadinta joudutaan nykyään käynnistämään ennen kuin tiesuunnitelmaa on hyväksytty, mutta tavoitteena rakennussuunnitelmalla on pohjautua hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Pienistä toimista voidaan yleensä laatia rakennussuunnitelma suoraan esisuunnittelun jälkeen, mikäli voidaan todeta, että toimilla ei ole merkittäviä vaikutuksia tien ympäristöön.

Tie- ja rakennussuunnitelmien laadinnassa eletään murroskautta siirtymisessä digitaaliseen maailmaan. Maanteiden rakennussuunnitelmissa on jo noussut keskeiseksi tietomallisuunnitelma, joka mahdollistaa rakennuskoneiden ohjaamisen suoralla suunnitelman pintatiedolla. Tiesuunnitelmissakin luovutaan paperikansioista hallinnollisen käsittelyn yhteydessä ja siirrytään pdf-maailmaan. Väylävirasto käynnistää suunnitelmien hallinnointiin omia maanlaajuisia järjestelmiään (mm. Velho-allianssi).

Alueellisin investoinnein toteutetaan pieniä liikenneturvallisuushankkeita

Perusväylänpidon toimenpiteillä, kuten teiden talvihoidolla ja päällysteiden uusimisella turvataan maanteiden päivittäinen liikennöitävyys. Lisäksi toteutetaan pieniä liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta parantavia investointihankkeita.

Alueellisiin investointeihin ei kuitenkaan voida panostaa odotusten mukaisesti. Vuosittain voidaan aloittaa vain muutaman investointikohteen toteutus, vaikka tarve olisi suurempi. Hankkeet ovat pääasiassa kevyen liikenteen väyliä ja yksittäisiä pääteiden liittymien parantamisia. Viime vuosina kunnat ovat yhä enemmän osallistuneet pienten paikallisten tiehankkeiden rahoitukseen.

Kansalaiset voivat vaikuttaa suunnitteluun

Kansalaiset voivat vaikuttaa hyvän lopputuloksen syntymiseen esittämällä mielipiteensä tiehankkeesta suunnittelun aikana. Laaja vuorovaikutus on erityisen tärkeää yleis- ja/tai tiesuunnittelun aikana. Yleis- ja tiesuunnittelun aloittamisesta, valmiin suunnitelman nähtävilläolosta sekä suunnitelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa sekä paikallisissa sanomalehdissä. Hankkeistä järjestetän myös yleisötilaisuuksia, joissa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä.

Tiedot Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa julkaistuista kuulutuksista löytyvät Valtion liikenneväylien suunnittelu -sivulta. Kuulutukset koskevat lakisääteisten tie- ja ratasuunnitelmien sekä teiden ja ratojen yleissuunnitelmien hallinnollista käsittelyä.

Listasta löytyvät 1.3.2023 jälkeen julkaistut kuulutukset. Tätä ennen julkaistut kuulutukset löytyvät Kuulutukset-sivulta.

Ota yhteyttä - Liikenteen asiakaspalvelu

Tienkäyttäjän linja 0200 2100

  • Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista maanteillä (24 h/vrk, pvm/mpm)
Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylä

Alueellista tietoa

Teiden suunnittelu ja rakentaminen - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Teiden suunnittelu ja rakentaminen - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa teiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä asioista myös Satakunnan alueella)

Suurten väylien rakentaminen saa yleensä eniten huomiota, mutta valtaosa tienpidosta on teiden kunnossapitoa, parantamista ja pienempiä tiehankkeita. Ensisijaisesti parannetaan olemassa olevia teitä sen sijaan, että rakennettaisiin uusia teitä.

Maantietä parannetaan yleensä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tai liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi liikennemäärien kasvaessa. Uusi tie rakennetaan yleensä vain, jos vanhaa parantamalla ei voida tyydyttävästi vastata näihin tarpeisiin.

N. 90 % tienpidon rahoituksestamme käytetään kunnossapitoon. Alueellisiin pieniin investointeihin ei jää nykyisin rahaa enää juuri lainkaan. Niukka investointirahoitus mahdollistaakin vain kaikkein välttämättömimpien hankkeiden toteuttamisen. Ne ovat yleenä pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, pääasiassa kevyen liikenteen väyliä ja yksittäisiä pääteiden liittymien parantamisia. Alueellisten investointien, etenkin kevyen liikenteen väylien, toteuttamiseen osallistuu usein myös muita rahoittajia. Alueellisia investointeja toteutuu myös teemahankkeiden myötä, mutta niiden rahoitukseen ELY-keskukset eivät voi suoraan vaikuttaa.

Tiehankkeita toteutetaan alueellisina investointeina sekä valtakunnallisina teema- ja kehittämishankkeina. Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Esimerkiksi E18 Turku-Helsinki moottoritie rakennettiin tällaisena kehittämishankkeena.

Väylä voi myöntää vuosittain erikseen rahoitusta tiettyyn teemaan liittyviin hankkeisiin. Teemahankkeet ohjelmoidaan ja päätetään valtakunnallisesti ja ovat siten verrattavissa tieverkon kehittämishankkeisiin. Teemat sisältävät useita pienempiä, eri puolilla maata sijaitsevia, vaikutuksiltaan samankaltaisia hankkeita. Esimerkiksi keskikaiteiden rakentamista pääteillä toteutetaan teemahankkein.

Tieverkon investointitarpeita suunnitellaan pitkäjänteisesti, kun taas pienet parannushankkeet ohjelmoidaan nelivuotiskausiksi kerrallaan. Pienten alueellisten investointien valinnassa painotetaan toimenpiteiden liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia. Hankkeet toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Parannushankkeita toteutetaan myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2025 (storymaps.arcgis.com)

Tiehankkeiden suunnittelu — esisuunnittelusta rakentamiseen

Tiehankkeiden suunnittelutyötä edeltää esisuunnittelu, jatkuva toimintaympäristön sekä liikenne- ja tieolosuhteiden seuranta. Liikenneväylien suunnittelu perustuu liikennejärjestelmä- ja alueidenkäytön suunnittelun tiiviiseen vuorovaikutukseen. Suunnittelutarpeita tulee esiin myös ELY-keskuksen sidosryhmä- ja asiakkuustyössä. 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tehdään esisuunnittelua verkollisilla ja teemakohtaisilla tarveselvityksillä mm. jalankulku- ja pyöräteistä, pysäkeistä, liikenneturvallisuustoimenpiteistä, tasoliittymistä, rakenteen parantamiskohteista, raskaan liikenteen taukopaikoista ja erikoiskuljetusverkon tarpeista. Näiden jälkeen tehdään hankekohtaisia esiselvityksiä esimerkiksi uusista jalankulku- ja pyöräilyväylistä tai liittymien parantamisista. Lisäksi laaditaan laajempia yhteysvälien kehittämisselvityksiä, joita tänä vuonna valmistuu valtateistä 11 ja 12, sekä käynnistyy valtatiestä 10. Esisuunnittelussa tarkastellaan väylähankkeiden tarpeellisuutta, ongelmia, vaihtoehtoisia ratkaisuja, toteuttamismahdollisuuksia, vaikutuksia, vaiheistusta, suunnittelun käynnistämisen perusteluja ja jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita.

Hankekohtaisen esisuunnitteluvaiheen jälkeen ELY-keskuksessa tehdään päätös hankkeen jatkosuunnittelusta. Väylävirasto tekee päätökset suurten hankkeiden jatkosuunnittelusta ELY-keskuksen esityksestä, jossa huomioidaan alueellisessa liikennejärjestelmätyössä sovitut linjaukset. Yleissuunnitelmassa esitetään tien tekniset ja liikenteelliset ratkaisut yleis- tai asemakaavatasolla huomioiden ympäristöhaittojen minimointi. Mikäli lainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, arviointi tehdään YVA-lain mukaisesti yleissuunnitteluvaiheessa. 

Tiesuunnitelman laatiminen on hankkeen toteutukseen tähtäävää tien yksityiskohtaista suunnittelua. Lainvoimaisen tiesuunnitelman perusteella tarvittava tiealue voidaan ottaa haltuun rakentamista varten. Tiesuunnitelmassa esitetään väylän tarkka sijainti ja sitä varten tarvittavat alueet asemakaavan tarkkuustasolla. Suunnitelmassa kuvataan liikenteen haittojen torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet. Rakentamissuunnittelu liittyy hankkeen välittömään toteuttamiseen, sisältyy usein urakkaan ja tehdään vasta, kun hankkeen rahoitus on järjestetty.

Infograafissa on kuvattu tiehankkeen toteuttamisen vaiheet aikajanalla. Tiehankkeen suunnitteluprosessi perustuu ELY-keskuksen ja sidosryhmien yhteistyöhön sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee kaavoitusta, jolla on ohjaava vaikutus maanteiden yleis- ja tiesuunnitelmiin. Laki liikennejärjestelmästä- ja maanteistä sekä ratalaki säätelevät väylähankkeiden yleis-, tie- ja ratasuunnitelmia. Hankkeen vaikutusten arviointia tehdään koko suunnitteluprosessin ajan sen eri vaiheissa: esiselvitys-, yleissuunnitelma-, tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheen jälkeen edetään rakentamissuunnitteluun ja rakentamiseen, jonka jälkeen väylä on valmis käytettäväksi ja kunnossapidettäväksi. Suunnitteluprosessi on kuvattu aikajanalla suuntaa antavasti kestävän noin 5–10 vuotta.
 

Hankkeiden toteuttamiseen voi kulua vuosikymmeniä

Hankkeen suunnittelu ei aina etene suoraviivaisesti vaiheesta toiseen, etenkin suurissa tiehankkeissa eri vaiheiden väliin saattaa tulla pitkiäkin viiveitä. Suunnitteluvaiheesta toiseen etenemiseen ja hankkeen toteutumiseen saattaa kulua aikaa jopa vuosikymmeniä, sillä hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen pitää saada erikseen rahoitus.

Suuret tiehankkeet nousevat suunnitteluun yleensä liikennejärjestelmäsuunnitelmien tai -strategioiden tms. pohjalta. Etenkin suuremmissa hankkeissa käytettävissä oleva rahoitus ratkaisee, missä määrin hankkeita voidaan suunnitella ja toteuttaa. Hankkeita ei voi suunnitella varastoon, sillä suunnitelmat ovat voimassa vain 8 vuotta, eikä hanketta voi toteuttaa vanhentuneen tiesuunnitelman pohjalta.

Suuriin hankkeisiin saadaan erikseen suunnittelurahoitusta Väylältä. Suunnittelurahoitusta myönnetään yleensä hankkeisiin, joilla on mahdollisuus toteutua suunnitelman voimassaoloaikana. Näiden hankkeiden toteuttamisesta päättää eduskunta myöntämällä niihin rahoituksen ja niiden toteuttamisesta vastaa Väylä.

Viime vuosina on ollut käytäntö, että hallitus on laatinut hallituskauden alussa liikennepoliittisen selonteon, jossa määritellään koko hallituskauden aikana toteutettavat tiehankkeet. Väylän käytäntönä on ollut, että suunnittelurahoitusta myönnetään pääasiassa vain liikennepoliittiseen selontekoon mahtuneille hankkeille. Valtiontalouden tiukka tilanne rajoittaa uusien tiehankkeiden toteuttamista ja lisäksi valtion rahoitusta on sidottu paljon jo käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen.

Pienet parannushankkeet valitaan tarkempaan suunnitteluun yleensä erityyppisten tarveselvitysten pohjalta. Pienten parannushankkeiden toteuttaminen on yleensä suoraviivaisempaa eli suunnitteluun valitut hankkeet yleensä myös toteutuvat n. 5 vuoden sisällä. Pieniä parannushankkeita toteutetaan ELY-keskukselle myönnetyn perustienpidon rahoituksella ja hankkeiden valinnasta vastaan ELY-keskus. Pienten parannushankkeiden vaikutukset ovat sen verran pieniä, että niistä ei tarvitse laatia yleissuunnitelmaa toisin kuin suuremmista hankkeista. Myöskään pieniä hankkeita ei kannata suunnitella varastoon, sillä tiesuunnitelmat vanhenevat 8 vuoden jälkeen.