Seitsemän faktaa maataloudesta

Pohjanmaan ELY-keskuksen Seitsemän faktaa maataloudesta kampanjan tarkoitus on lisätä tietoutta maataloudesta ja maataloustukien vaikutuksista niin ELY-keskusalueellamme kuin valtakunnallisestikin. Uutinen täydentyy viikoittain julkaistavalla uudella faktalla. 

#1 Suomessa on 46 500 määrä maatila- ja puutarhayritystä. 

Niistä Pohjanmaan ELY-keskusalueella sijaitsee n. 3900. Valtakunnallisesti suurimmalla osalla tiloista on päätuotantosuuntana viljan tai muiden kasvien viljely, ja näin on myös Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan ELY-keskusalueen erityisyytenä on muun muassa kasvihuoneviljely. Alueen kasvihuonepinta-ala on yli 120 hehtaaria, mikä on noin kolmannes koko Suomen kasvihuonepinta-alasta. Pelkästään Närpiön seudulla tuotetaan noin 70 prosenttia koko Suomen tomaateista. Alueella viljellään paljon myös ruokaperunaa. Lisäksi maidontuotanto on merkittävä tuotantosuunta alueella. Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tilojen keskipinta-ala oli vuonna 2021 47 ha ja kasvaa noin hehtaarilla per vuosi.

Suomen maatalouden rakenne on murroksessa. Maatilojen määrä vähenee muutaman prosentin vuosivauhtia ja samalla tilojen keskikoko kasvaa. Tilamäärän vähenemisestä huolimatta maatalousmaa siis säilyy tuotannossa. Maatalouden hallittu rakennemuutos, tuotannon kehittäminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen vaativat maatiloilta paljon suuria investointeja. Maatalouden investointituki on keskeisessä asemassa näiden investointien mahdollistajana. Pohjanmaan ELY-keskus on ohjelmakaudella 2014–2020 myöntänyt maatalousinvestoinneille tukea avustuksena 92,2 miljoonaa euroa ja korkotukilainan muodossa 79,9 miljoonaa euroa.  

 

 

# 2 Maatalouden avulla varmistetaan, että ruoka riittää myös poikkeusoloissa

Maataloudella on merkittävä rooli kriisivalmiudessa, ja osa maanviljelijöistä onkin saanut erikoiskoulutusta ruokahuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan maatilojen, kauppojen, elintarviketeollisuuden ja valtion varastoista riittäisi ruokaa suomalaisille puolen vuoden ajan.
Mikäli polttoainetta riittää, voidaan pellot pitää tuotannossa kriisitilanteissakin. Jotkut maataloudessa käytetyt lannoitteiden raaka-aineet ovat kuitenkin tuontitavaraa, joten tuonnin keskeytyminen voisi aiheuttaa haasteita ruoantuotannolle. Myös ulkomainen kausityövoima on perinteisesti ollut voimavara suomalaiselle maataloudelle, ja kansainvälisessä kriisitilanteessa saattaisikin tulla pulaa työntekijöistä. ELY-keskus edistää alkutuotannon varautumista alueellisesti. Varautumista tehdään yhteistyössä kuntien ja viljelijöiden kanssa. Maatalouden kilpailukyky normaalioloissa on avainasemassa selviämisessä kriisiaikana. Maaseutuohjelman yhtenä tavoitteena onkin ollut maataloustuotannon kilpailukyvyn vahvistaminen. Ohjelmakauden 2014–2020 aikana Pohjanmaan ELY-alueella 1600 tilaa on tehnyt kilpailukykyään lisäävän investoinnin ohjelman tuella. 

 

#3 Suomalaisen elintarviketeollisuuden kotimaisuusaste on korkea

Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista kotimaista alkuperää on noin 80 prosenttia. Eurooppalaisittain katsottuna taso on korkea. Maitotuotteiden ja kananmunan omavaraisuusaste on ollut viime vuosina Suomessa 100 prosenttia ja lihatuotteiden noin 90 prosenttia. Viljan omavaraisuusaste vaihtelee Suomessa satokauden olosuhteiden vuoksi vuosittain. Elinvoimainen oma maatalous- ja elintarviketuotanto mahdollistavat tarvittaessa korvaavien tuotteiden tuottamisen tuontihyödykkeiden tilalle. Kotieläimet syövät Suomessa pääosin paikallista rehua, ja esimerkiksi monilla nautatiloilla käytännössä kaikki rehu viljellään itse. 

Pohjalaisilla ja keskipohjalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet syödä ravitsevaa ja maukasta lähiruokaa. Keski-Pohjanmaa on vahva maidontuottajamaakunta, kun taas Pohjanmaa on tunnettu muun muassa lukuisista kasvihuoneistaan. Pohjanmaan ELY-keskus on ohjelmakaudella 2014–2020 tukenut maaseuturahastosta paikallisia elintarvikkeita valmistavia yrityksiä yhteensä n. 9,7 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa sen, että alueemme kuluttajilla on mahdollisuus ostaa lähellä tuotetun ruoan lisäksi lähellä jalostettua ruokaa. 
 

#4 Suomessa ruoka on kansainvälisesti katsottuna turvallista

Suomalaisten elintarvikkeiden turvallisuus on kansainvälisesti verrattuna hyvä. Elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet ovat jäljitettävissä pellolta pöytään. Puhdas vesi on olennainen osa puhdasta ruoantuotantoa. Antibiootteja käytetään vähän tuotantoeläinten lääkinnässä, ja salmonellaa ei esiinny juuri ollenkaan. Myös eläin- ja kasvitautien osalta tilanne on hyvä. Vahva elintarviketurvallisuus on pitkäjänteisen työn ansiota, ja se vaatii jatkuvaa työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta. ELY-keskus osallistuu tähän työhön valvomalla elintarvikeketjua aina siemenistä ja rehuista lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.

Tulevaisuudessa ruuan kysynnän kasvaessa ja mm. vesivarojen huvetessa Suomella voi olla roolia myös globaalin ruokaturvan parantamisessa. Turvallisille ja puhtaasti tuotetuille elintarvikkeille voi olla kysyntää vientimarkkinoilla. Maaseutuohjelman tuet alkutuotannolle ja elintarvikealan yrityksille mahdollistavat yritysten kasvun kansainvälisiksi.  
 

 

#5 Viljelijä tekee työtä luonnon ja sään armoilla

Suomea pidetään maailman pohjoisimpana maatalousmaana. Tästä huolimatta maataloustuotanto on pystytty järjestämään niin, että tuotanto vastaa lähes kokonaan kotimaista kulutusta. Suomen maatalous nojaa paljolti pohjoiseen ilmastoon hyvin soveltuviin nurmiin ja pohjoisiin viljalajikkeisiin. Suomessa on maatalousmaata noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta viime vuosina viljakasveilla on ollut runsas miljoona hehtaaria ja nurmella noin 700 000 hehtaaria. 

Monet tilat ovat pyrkineet takaamaan hyvät viljelyolosuhteet myös tulevaisuudessa ja tehneet erilaisia ilmastotekoja. Maaseutuohjelma mahdollistaa nämä ilmastotoimet. Pohjanmaan ELY-keskusalueella 97 % maatalousmaasta on ympäristö- ja ilmastotoimien piirissä ja 13 % on luomua. Lisäksi maatalouden kestävyyttä on lisätty maaseutuohjelman hankkeilla, joissa on muun muassa kehitetty happamien sulfaattimaiden käsittelyä sekä lisätty viljelijöiden tietotaitoa ilmastoasioissa. 
 

#6 Maataloudessa eletään poikkeuksellisen haastavia aikoja

Maataloudessa on käynnissä akuutti kannattavuuskriisi, jolla voi olla tuotannollisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Tuotannon ja tuotantokyvyn ylläpito edellyttää riittävää kannattavuutta ja siksi vaikutukset huonoimmillaan voivat näkyä tuotannon vähenemisenä tai tuotannon kehittämisen alenemisena.

Vaikeuksista huolimatta maatilat Pohjanmaan ELY-keskusalueella investoivat suhteellisen aktiivisesti. Erityisesti energiaan liittyvät investoinnit kiinnostavat. Vuodenvaihteessa päättyvän maaseutuohjelman ohjelmakauden aikana aurinkopaneeleja käyttävien tilojen lukumäärä on noussut paljon. Maatiloilla sijaitsevia biokaasulaitoksia on puolestaan neljä kappaletta, ja kiinnostus uusien laitosten rakentamiseen on vireää. 

Vaikka maatalouden kannattavuutta pyritään lisäämään erilaisten tukien avulla, on myös kuluttajilla mahdollisuus olla mukana turvaamassa suomalaista ruoantuotantoa. Se onnistuu parhaiten kotimaisia tuotteita suosimalla.
 

#7 Nuoret ovat maatalouden tulevaisuus

Lähes viidesosa Suomen maatiloista on yli 65-vuotiaiden viljelijöiden hallussa.  Jotta maatalous säilyy elinvoimaisena, tulee huolehtia, että tiloille löytyy jatkajia myös tulevaisuudessa. Maatalouden tulisi siis olla houkutteleva uravalinta nuorille myös tulevaisuudessa. Maatalouden jatkuvuudesta huolehditaan mm. nuoren viljelijän aloitustuella, jota on maaseuturahaston ohjelmakaudella 2014–2020 Pohjanmaan ELY-keskusalueella hyödyntänyt jo 150 tilaa. Lisäksi maaseutuohjelmasta rahoitetut koulutus- ja tiedonvälityshankkeet ovat auttaneet monia viljelijöitä sukupolvenvaihdoksissa. 

Maatalouden jatkuvuus on tärkeää myös alueen työllisyyden kannalta. Maatalous on Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla merkittävä työllistäjä. Alueen maatalous- ja puutarhayrityksissä työskentelee yli 12 000 henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna maa-, metsä-, ja kalatalous on alueen viiden suurimman toimialan joukossa. Ruoantuotannon turvaaminen takaa hyvän työllisyyden myös tulevaisuudessa.