Pintavesien uusi ekologinen luokitus on valmistunut - hyvä tilan tavoitteesta ollaan jäljessä (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Lounais-Suomen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä ekologisessa tilassa, kun taas järvien tila vaihtelee erinomaisesta huonoon. Saaristomeren tila on pääosin tyydyttävä. Selkämeren eteläosasta valtaosa on hyvässä ekologisessa tilassa lukuun ottamatta joitakin rannikon kuormitettuja alueita, joiden tila on tyydyttävä tai välttävä. Tavoitteena on pintavesien hyvä tila vuonna 2015 tai viimeistään 2027.
Luokittelussa ovat mukana joet, joiden valuma-alue on noin 100 km2 tai suurempi, ja järvet, joiden pinta-ala on yli 50 hehtaaria. Alueen kaikki rannikkovedet on luokiteltu. Uusi luokittelu on tehty vuosien 2006 - 2012 seuranta-aineistojen perusteella. Edellinen, ensimmäinen ekologinen luokittelu julkaistiin vuonna 2008.
- Pintavesien ekologinen tila, Satakunta.pdf (kartta, 519 kt)
- Pintavesien ekologinen tila, Varsinais-Suomi.pdf (kartta, 1,4 Mt)
Pintavesien ekologinen luokittelu perustuu biologisiin tekijöihin ja vedenlaatuun
Ekologisen tilan luokka kertoo, miten paljon ihmisen toiminta on muuttanut vesistön tilaa luonnontilasta. Luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.
Järvien, jokien ja rannikkovesien luokittelun pohjana ovat erilaiset pintavesityypit, joille kaikille on omat luokkarajansa eri luokittelutekijöille. Tyypittelyssä on otettu huomioon mm. järvien koko ja humuspitoisuus ja jokien valuma-alueilla turvemaan, kangasmaan ja savimaan osuus. Rannikkovedet on tyypitelty pääasiassa maantieteellisen sijainnin ja mm. vesialueen avoimuuden perusteella.
Luokittelujärjestelmää on jonkin verran muutettu ja tarkennettu ensimmäiseen, vuosien 2000 - 2007 tietoihin perustuvaan luokitteluun verrattuna. Vesien biologisista tekijöistä on saatu paljon uutta seurantatietoa aiempaan luokittelujaksoon verrattuna. Ekologisen luokan muutokset toisella luokittelukierroksella johtuvat pääosin laajemmasta seuranta-aineostosta ja luokitteluteknisistä muutoksista, eikä itse vesien tilassa ole juurikaan tapahtunut tilaluokan muutoksia muutamia kohteita lukuun ottamatta.
Lounais-Suomessa pintavesien ekologista luokkaa heikentää usein liian suuri ravinnepitoisuus vesissä. Ekologisessa luokittelussa otetaan huomioon biologisten tekijöiden lisäksi myös keskeiset vedenlaadun ominaisuudet, kuten ravinteiden määrä. Vesienhoitoon tarvitaan edelleen pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, koska vesien tilan paraneminen on hidasta. Ekologista luokittelua tullaan käyttämään pohjana, kun laaditaan uusi vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat vesien tilan parantamiseksi.
Vesien tila on Lounais-Suomessa huonompi kuin Suomessa keskimäärin
Lounais-Suomen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä luokassa. Hyvään tilaan on luokiteltu 12 jokea, jotka lähes kaikki ovat Satakunnassa. Näitä ovat mm. Merikarvianjoki, Pohjajoki, Harjunpäänjoki ja Palusjoki. Erinomaisessa tai toisaalta huonossa tilassa olevia jokia ei ole luokitelluissa kohteissa. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama runsasravinteisuus sekä vanhojen perkausten ja patoamisten aiheuttama rakenteellinen muuttuneisuus.
Useimmat Lounais-Suomen järvet edustavat hyvää tai tyydyttävää ekologista tilaa. Järvien tilaa huonontaa ennen kaikkea rehevöityminen. Valtaosa Lounais-Suomen suurimmista järvistä sijaitsee Satakunnassa. Niistä suurimman, Säkylän Pyhäjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Lounais-Suomessa kaikki erinomaisessa tilassa olevat järvet sijaitsevat Varsinais-Suomen puolella ja siellä valtaosin Kiskonjoen vesistöalueella. Suurista järvistä Iso-Kiskon pääallas edustaa erinomaista tilaa. Huonoon tilaan on luokiteltu Satakunnassa Karvian Kirkkojärvi ja Siikaisten Vuorijärvi sekä Varsinais-Suomen puolella Someron Halkjärvi ja Naantalin Taattistenjärvi. Kaikissa näissä ravinnepitoisuudet ovat erittäin suuret.
Rannikkovedet on luokiteltu Saaristomerellä pääosin tyydyttäviksi. Välttäviä alueita on lähinnä voimakkaasti kuormitetuissa merenlahdissa ja salmissa. Selkämerellä ulommat rannikkovedet ovat hyvässä tilassa, kun taas sisemmistä rannikkovesistä osa on tyydyttävässä luokassa. Porin Pihlavanlahti ja sen läheiset rannikkovedet ovat vain välttävässä luokassa, koska alueelle leviävä Kokemäenjoen vesi on merivettä ravinteikkaampaa. Halikonlahden perukan, Raisionlahden ja Paraisten makeavesialtaan ekologinen tila on huono.
Lisätietoja:
Voit tutustua vesien tilaan tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen uuden karttapalvelun kautta:
- Vesien tila kartalla - pilotti (Ohjelma toimii selain ympäristössä, ja vaatii toimiakseen Microsoftin Silverlightin asentamista. Pyyntö asennukseen tulee liittymään ensi kertaa mentäessä)
- Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
Suurimpien (yli 100 ha) järvien vedenlaadun seurantatiedot löytyvät Järviwikistä järvien nimillä:
Varsinais-Suomi: ylitarkastaja Asko Sydänoja, p. 0295 022 949
Satakunta: ylitarkastaja Heli Perttula, p. 0295 022 925