Päällysteet

Päällysteiden ylläpitoon kuuluu päällysteiden uusimista ja pintausta sekä urien ja reikien sekä halkeamien paikkausta. Päällystystöiden yhteydessä voidaan tehdä myös tierakenteen peruskorjausta.


 

Suomessa on noin 50 000 km kestopäällystettyjä maanteitä. Se on 65 % koko maantieverkosta. Ilmasto, raskas liikenne ja nastarenkaat kuluttavat tien pintaa, ja huomattava osa päällysteistä on uusimisen tarpeessa. Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuosittain voidaan uudelleenpäällystää vain osa huonokuntoisesta tiestöstä. Valtakunnallisen linjauksen mukaan toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti päätieverkolle. Muita teitä päällystetään käytettävissä olevan rahoituksen piuitteissa.

Päällystämisessä käytetään yleisesti menetelmää, jossa vanhaa päällystettä hyödynnetään uuden valmistuksessa. Näin säästetään materiaalikustannuksissa ja määrärahat riittävät useamman kohteen korjaamiseen.

Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko - lokakuulle. Päällysteohjelma julkaistaan alueellisilla sivuilla. Huomattava on, että esimerkiksi sääolosuhteet saattavat aiheuttaa muutoksia töiden ajoitukseen.

Päällysteiden kuntoa seurataan

Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän tiestömittauksissa kerättävän kuntomuuttujan avulla: urasyvyys, tasaisuus, vauriot ja kantavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on suurin vaikutus tiellä liikkujien kokemaan tien kuntoon. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat tien pinnalta mitattava kantavuus sekä päällysteen vauriot. Näiden kuntomuuttujien perusteella määritetään kuntoluokka viisiportaisen kuntoluokituksen avulla.

Kuntoluokitusta käytetään apuna päällystystöiden ohjelmoinnissa. Lisäksi luokitus antaa yleiskuvan Suomen teiden kunnosta ja sen kehittymisestä.

Paikkausmenetelmiä kehitetään

Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.

Kaikkein vähäliikenteisimmillä teillä harkitaan huonokuntoisen päällysteen poistamista ja tien muuttamista sorapintaiseksi, jolloin tie pystytään pitämään liikennöitävänä pienemmin kustannuksin.  

Tiemerkinnöillä turvallisuutta

Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Niiden tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parantaa tien erottumista ympäristöstä. Niillä on myös tärkeä tehtävä tien optiseen ohjaukseen ajoneuvon kuljettajan näkökentässä ja ne täydentävät liikennemerkeillä annettua tietoa. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa kohdassa.

Herätevaikutuksiin perustuvan tärinää tai muuttunutta rengasääntä aiheuttavan tiemerkinnän katsotaan vähentävän yksittäisiä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näitä tien pinnan tasosta erottuviin erilaisiin jyrsintöihin ja profiileihin perustuvilla merkinnöillä on myös saavutettavissa paremmat märkänäkyvyyttä koskevat ominaisuudet kuin tasomaisilla tiemerkinnöillä.

Ota yhteyttä - Liikenteen asiakaspalvelu

Tienkäyttäjän linja 0200 2100

  • Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista maanteillä (24 h/vrk, pvm/mpm)

Alueellista tietoa

Päällysteet Pirkanmaa

Päällysteet - Pirkanmaa

Pirkanmaan päällystetyn tieverkon pituus on noin 3 337 kilometriä.

Päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen ja korjausvelan kasvun estäminen edellyttäisi noin 325–350 kilometriä päällysteiden korjaamista vuosittain. Valtion talouskehyksissä oleva tienpidon perusrahoitus ei riitä lähellekään näihin korjausmääriin. Joinakin vuosina eduskunta on osoittanut korjaamiseen lisärahoitusta, joiden avulla korjausmäärät on saatu vastaamaan tuota vuotuista tarvetta. Viime vuosina tapahtunut kustannusten huomattava nousu tarkoittaa, että ilman erillisiä lisärahoituksia joudutaan tinkimään myös pääteiden toimenpiteistä. Vilkasliikenteisellä väliverkolla voidaan tehdä vain välttämättömimmät toimenpiteet ja vähäliikenteisimmällä verkolla joudutaan turvautumaan käytännössä pelkästään paikkauksiin.

Huonokuntoisia päällysteitä oli vuoden 2023 lopussa 789 kilometriä. Vuonna 2024 huonokuntoisten määrän ennustetaan vähenevän eduskunnan lisärahoituksen turvin noin 770 kilometriin. Tulevina vuosina rahoitus on kehysten mukaisesti taas selvästi alhaisempi ja huonokuntoisten määrä tulee lisääntymään tuolloin kiihtyvällä vauhdilla.

Muusta maasta poiketen päällystepaikkaukset on Pirkanmaalla erotettu jo vuosia sitten omaksi urakakseen, kun ne muualla ne ovat kuuluneet toistaiseksi yleisimmin maanteiden hoidon alueurakoihin. Paikkauksiin käytetään Pirkanmaalla vuosittain huomattava osuus päällysteiden korjausrahoituksesta, jotta teiden liikennöitävyys saadaan lain edellyttämällä tavalla turvattua.

Kaikkein vähäliikenteisimmillä teillä päällysteestä saatetaan joutua luopumaan kokonaan ja tie muutetaan takaisin soratieksi siinä tapauksessa, ettei tie ole enää liikennöitävässä kunnossa, eikä sitä käytettävissä olevin varoin ole enää mahdollista korjata.

Kävelyn ja pyöräilyn väyliä Pirkanmaalla on 405 kilometriä ja niiden kunto pyritään pitämään nykyisellä tasolla.

 

Avaa chat-ikkuna