Belagda vägar

Till underhållet av beläggningen hör förnyelse och ytbehandling av beläggningen samt lappning av fåror, hål och sprickor. I samband med beläggningsarbetet kan man även göra en grundrenovering av vägkonstruktionen.

Det finns ungefär 50 000 km permanentbelagda landsvägar i Finland, vilket motsvarar 65 procent av alla landsvägar. Klimatet, tung trafik och dubbdäck sliter på vägytan, och en ansenlig del av beläggningarna behöver förnyas. På grund av de knappa anslagen kan endast en del av de vägar som är i dåligt skick få ny beläggning under ett år. Enligt de nationella riktlinjerna riktas åtgärderna i första hand till huvudvägarna, medan beläggningsskador på andra vägar sköts genom lappning.

Vid beläggningen tillämpas vanligen en metod där den gamla beläggningen utnyttjas för att tillverka ny beläggning. På så sätt sparar man materialkostnader och anslagen räcker till för att reparera fler objekt.

Beläggningsarbeten utförs sommartid, från maj till oktober. Beläggningsprogrammet publiceras på NTM-centralernas regionala webbplatser. Det bör observeras att till exempel väderförhållandena kan orsaka förändringar i tidsplanen för arbetena.

Beläggningarnas skick övervakas

Belagda vägars skick beskrivs med fyra variabler: fårornas djup, jämnhet, skador och bärighet. Jämnheten och fårornas djup beskriver vägytans skick och har den största inverkan på hur trafikanterna upplever vägens skick. Vägens strukturella skick beskrivs av bärigheten, som mäts från vägytan, samt skador i beläggningen. På basis av dessa variabler fastställs vägens konditionsklass enligt en konditionsklassificering med fem nivåer.

Konditionsklassificeringen används för att programmera beläggningsarbeten. Dessutom ger klassificeringen en överblick av vägarnas skick i Finland och dess utveckling.

Lappningsmetoderna utvecklas

 Eftersom det långt ifrån alltid är möjligt att förnya beläggningen när det behövs är man, särskilt i fråga om vägar med mindre trafik, tvungen att ty sig till lappning av beläggningsskador. Lappningsmetoderna har utvecklats så att de lämpar sig för olika skador och förhållanden. Trots det kvarstår problemet att särskilt sådana lappningar som genomförts i fuktigt och kallt väder inte klarar av det slitage som trafiken och väderförhållandena orsakar och samma ställen måste lappas om och om igen.

På de vägar som är i allra sämst skick överväger man att ta bort beläggningen och belägga vägen med grus så att den kan hållas i trafikerbart skick till lägre kostnader.

Säkerhet genom vägmärkning

Vägmärkningen har stor betydelse för säkerheten, för hur trafiken löper och hur behagligt det är att köra på vägen. Syftet med vägmärkena är att visa var körbanan och körfilerna finns samt att bättre avskilja vägen från miljön. De har också en viktig uppgift i fråga om den optiska styrningen på vägen i förarens synfält och de kompletterar den information om trafikmärkena ger. I mörkt och dåligt väder gör de reflekterande vägmärkena det betydligt lättare att hålla fordonet på rätt plats på körbanan.

Vägmärkning som orsakar vibrationer eller förändrade däckljud som baseras på impulseffekter anses minska antalet enskilda avkörnings- och mötesolyckor. Genom dessa märkningar, som grundar sig på olika inristningar och profiler som urskiljer sig i vägytan, kan man också uppnå bättre sikt i vått väder än genom vanlig vägmärkning.

Ta kontakt - Trafikens kundservice

Vägtrafikantlinjen 0200 2100

    Meddelanden om brådskande problem på landsvägarna som äventyrar trafiken (24/7).

Trafikens kundservices Responskanal

Regional information

 

Avaa chat-ikkuna

 

Päällysteet (Keski-Suomi)

Päällystettyjen maanteiden korjauksilla varmistetaan vilkkaan tieverkon hyvä kunto (Keski-Suomi)

Päällysteiden kunnossapitoon sisältyvät teiden uudelleenpäällystys, laajemmat paikkaukset ja ajoratamaalausten teko. Päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä.

Keski-Suomessa on päällystettyjä maanteitä 2988 kilometriä, ja maanteihin liittyviä asfalttipäällysteisiä jalankulku- ja pyöräilyteitä 428 kilometriä. Vuoden 2025 lopussa päällysteistä huonokuntoisia ennustetaan olevan 480 kilometriä (15 %).

Korjauskohteet optimoidaan tarkasti

Päällystettyjen maanteiden ja jalankulku- ja pyöräilyväylien kuntotiedot mitataan ja kunto arvioidaan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Kuntotilanne ja -ennuste on vuosittain toteutettavien päällystyskohteiden valinnan lähtökohta. Ohjelmoinnin yhteydessä optimoidaan kohde- ja työmenetelmävalinnat käytettävissä olevalla rahoituksella siten, että lopputulos on paras mahdollinen niin tienkäyttäjien kuin väyläomaisuudenhallinnan näkökulmista.

Kaikkea syntyvää huonokuntoisuutta ei saada päällystys- ja paikkaustoimenpiteillä poistettua. Tämä voi johtaa paikoin alentuneeseen palvelutasoon, mikä näyttäytyy väliaikaisesti alennettuina nopeusrajoituksina sekä päällystevaurioista ja epätasaisista tienkohdista varoittamisina. Tapauskohtaisesti harkitaan päällystetyn tien parantamista soratieksi.

Päällystettyjen teiden kuntokehitys

Vilkkaiden ja keskivilkkaiden teiden huonokuntoisten määrä saadaan käytössä olevalla rahoituksella pidettyä hallinnassa, mutta vähäliikenteisten teiden kunnon arvioidaan lisärahasta huolimatta edelleen heikkenevän. Vähäliikenteisten maanteiden huonokuntoisten määrän kasvua saadaan lisärahoituksen turvin todennäköisesti taitettua, mutta ei kokonaan estettyä.

Viime talvien hankalat sääolosuhteet ovat aiheuttaneet laajasti päällysteiden ja tierakenteiden ennenaikaista vaurioitumista. Roudan vaikutukset näkyvät myös jalankulku- ja pyöräilyväylillä.

Tulevaisuuden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että väylät korjataan kestävästi. Pitkäjänteisellä toiminnalla ja riittävän perusteellisilla korjauksilla saadaan huonokuntoisten määrän kasvu ja siten korjausvelka hallintaan.

Päällystysohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan

Päällystysohjelma laaditaan vuosittain käytettävissä olevan rahoituksen pohjalta. Päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa käytettävissä oleva rahoitus sekä bitumin hinta ja markkinatilanne, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten paljon käytettävissä olevalla rahoituksella saadaan päällystyskilometrejä.

Vuonna 2025 päällystetyn tieverkon korjauksiin ja tiemerkintöjen kunnostamiseen on Keski-Suomessa käytössä 21,2 miljoonaa euroa. Kokonaissummassa on mukana eduskunnan korjausvelan poistamiseen myöntämää lisärahoitusta 10,3 miljoonaa euroa. Toista vuotta jatkuvalla korjausvelkaohjelmalla toimenpiteitä saadaan kohdistettua laajasti keskivilkkaalle ja osin myös vähäliikenteisemmälle maantieverkolle, jolloin priorisointiperusteina ovat elinkeinoelämän tarpeet. Perusrahoituksella varmistetaan vilkkaan verkon hyvä kunto.

Päällysteiden korjaukset sisältävät varsinaisten päällystystöiden lisäksi rakenteen ja kuivatuksen parantamista, paikkauksia sekä tiemerkintöjen kunnossapitoa. Vuoden 2025 päällystysohjelma tulee tämän hetken arvion mukaan olemaan noin 175 kilometriä pitkä. Vuoden 2024 päällystysohjelman lopullinen pituus oli 230 km.

Tutustu Keski-Suomen vuoden 2025 päällystysohjelmaan: