Päällysteet

Päällysteiden ylläpitoon kuuluu päällysteiden uusimista ja pintausta sekä urien ja reikien sekä halkeamien paikkausta. Päällystystöiden yhteydessä voidaan tehdä myös tierakenteen peruskorjausta.


 

Suomessa on noin 50 000 km kestopäällystettyjä maanteitä. Se on 65 % koko maantieverkosta. Ilmasto, raskas liikenne ja nastarenkaat kuluttavat tien pintaa, ja huomattava osa päällysteistä on uusimisen tarpeessa. Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuosittain voidaan uudelleenpäällystää vain osa huonokuntoisesta tiestöstä. Valtakunnallisen linjauksen mukaan toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti päätieverkolle. Muita teitä päällystetään käytettävissä olevan rahoituksen piuitteissa.

Päällystämisessä käytetään yleisesti menetelmää, jossa vanhaa päällystettä hyödynnetään uuden valmistuksessa. Näin säästetään materiaalikustannuksissa ja määrärahat riittävät useamman kohteen korjaamiseen.

Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko - lokakuulle. Päällysteohjelma julkaistaan alueellisilla sivuilla. Huomattava on, että esimerkiksi sääolosuhteet saattavat aiheuttaa muutoksia töiden ajoitukseen.

Päällysteiden kuntoa seurataan

Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän tiestömittauksissa kerättävän kuntomuuttujan avulla: urasyvyys, tasaisuus, vauriot ja kantavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on suurin vaikutus tiellä liikkujien kokemaan tien kuntoon. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat tien pinnalta mitattava kantavuus sekä päällysteen vauriot. Näiden kuntomuuttujien perusteella määritetään kuntoluokka viisiportaisen kuntoluokituksen avulla.

Kuntoluokitusta käytetään apuna päällystystöiden ohjelmoinnissa. Lisäksi luokitus antaa yleiskuvan Suomen teiden kunnosta ja sen kehittymisestä.

Paikkausmenetelmiä kehitetään

Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.

Kaikkein vähäliikenteisimmillä teillä harkitaan huonokuntoisen päällysteen poistamista ja tien muuttamista sorapintaiseksi, jolloin tie pystytään pitämään liikennöitävänä pienemmin kustannuksin.  

Tiemerkinnöillä turvallisuutta

Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Niiden tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parantaa tien erottumista ympäristöstä. Niillä on myös tärkeä tehtävä tien optiseen ohjaukseen ajoneuvon kuljettajan näkökentässä ja ne täydentävät liikennemerkeillä annettua tietoa. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa kohdassa.

Herätevaikutuksiin perustuvan tärinää tai muuttunutta rengasääntä aiheuttavan tiemerkinnän katsotaan vähentävän yksittäisiä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näitä tien pinnan tasosta erottuviin erilaisiin jyrsintöihin ja profiileihin perustuvilla merkinnöillä on myös saavutettavissa paremmat märkänäkyvyyttä koskevat ominaisuudet kuin tasomaisilla tiemerkinnöillä.

Ota yhteyttä - Liikenteen asiakaspalvelu

Tienkäyttäjän linja 0200 2100

  • Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista maanteillä (24 h/vrk, pvm/mpm)

Alueellista tietoa

Päällysteet (Keski-Suomi)

Päällystettyjen maanteiden korjauksilla varmistetaan vilkkaan tieverkon hyvä kunto (Keski-Suomi)

Päällysteiden kunnossapitoon sisältyvät teiden uudelleenpäällystys, laajemmat paikkaukset ja ajoratamaalausten teko. Päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä.

Keski-Suomessa on päällystettyjä maanteitä 2988 kilometriä, ja maanteihin liittyviä asfalttipäällysteisiä jalankulku- ja pyöräilyteitä 428 kilometriä. Vuoden 2025 lopussa päällysteistä huonokuntoisia ennustetaan olevan 480 kilometriä (15 %).

Korjauskohteet optimoidaan tarkasti

Päällystettyjen maanteiden ja jalankulku- ja pyöräilyväylien kuntotiedot mitataan ja kunto arvioidaan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Kuntotilanne ja -ennuste on vuosittain toteutettavien päällystyskohteiden valinnan lähtökohta. Ohjelmoinnin yhteydessä optimoidaan kohde- ja työmenetelmävalinnat käytettävissä olevalla rahoituksella siten, että lopputulos on paras mahdollinen niin tienkäyttäjien kuin väyläomaisuudenhallinnan näkökulmista.

Kaikkea syntyvää huonokuntoisuutta ei saada päällystys- ja paikkaustoimenpiteillä poistettua. Tämä voi johtaa paikoin alentuneeseen palvelutasoon, mikä näyttäytyy väliaikaisesti alennettuina nopeusrajoituksina sekä päällystevaurioista ja epätasaisista tienkohdista varoittamisina. Tapauskohtaisesti harkitaan päällystetyn tien parantamista soratieksi.

Päällystettyjen teiden kuntokehitys

Vilkkaiden ja keskivilkkaiden teiden huonokuntoisten määrä saadaan käytössä olevalla rahoituksella pidettyä hallinnassa, mutta vähäliikenteisten teiden kunnon arvioidaan lisärahasta huolimatta edelleen heikkenevän. Vähäliikenteisten maanteiden huonokuntoisten määrän kasvua saadaan lisärahoituksen turvin todennäköisesti taitettua, mutta ei kokonaan estettyä.

Viime talvien hankalat sääolosuhteet ovat aiheuttaneet laajasti päällysteiden ja tierakenteiden ennenaikaista vaurioitumista. Roudan vaikutukset näkyvät myös jalankulku- ja pyöräilyväylillä.

Tulevaisuuden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että väylät korjataan kestävästi. Pitkäjänteisellä toiminnalla ja riittävän perusteellisilla korjauksilla saadaan huonokuntoisten määrän kasvu ja siten korjausvelka hallintaan.

Päällystysohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan

Päällystysohjelma laaditaan vuosittain käytettävissä olevan rahoituksen pohjalta. Päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa käytettävissä oleva rahoitus sekä bitumin hinta ja markkinatilanne, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten paljon käytettävissä olevalla rahoituksella saadaan päällystyskilometrejä.

Vuonna 2025 päällystetyn tieverkon korjauksiin ja tiemerkintöjen kunnostamiseen on Keski-Suomessa käytössä 21,2 miljoonaa euroa. Kokonaissummassa on mukana eduskunnan korjausvelan poistamiseen myöntämää lisärahoitusta 10,3 miljoonaa euroa. Toista vuotta jatkuvalla korjausvelkaohjelmalla toimenpiteitä saadaan kohdistettua laajasti keskivilkkaalle ja osin myös vähäliikenteisemmälle maantieverkolle, jolloin priorisointiperusteina ovat elinkeinoelämän tarpeet. Perusrahoituksella varmistetaan vilkkaan verkon hyvä kunto.

Päällysteiden korjaukset sisältävät varsinaisten päällystystöiden lisäksi rakenteen ja kuivatuksen parantamista, paikkauksia sekä tiemerkintöjen kunnossapitoa. Vuoden 2025 päällystysohjelma tulee tämän hetken arvion mukaan olemaan noin 175 kilometriä pitkä. Vuoden 2024 päällystysohjelman lopullinen pituus oli 230 km.

Tutustu Keski-Suomen vuoden 2025 päällystysohjelmaan:

 

Avaa chat-ikkuna