Jari Rantala palasi juurilleen Pomarkun uutena kunnanjohtajana (Satakunta)
Ennen haastatteluaan Pomarkun kunnanjohtajan virkaan Jari
Rantala oli astunut edellisen kerran kunnantalon ovesta
sisään ollessaan paikallisen lukion abiturientti.
- Lukiokavereiden kanssa on naureskeltu, että silloin
penkkareissa käytiin täällä kunnantalollakin laulamassa. Jos silloin
joku olisi sanonut, että tulen tänne takaisin kunnanjohtajaksi niin
olisin tokaissut, että en varmasti. Silloin vielä eivät
kiinnostaneet tällaiset asiat, Rantala nauraa.
Kunnanjohtajan työt alkoivat 16. maaliskuuta keskellä
koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa. Uusi kunnanjohtaja
sai melkoisia haasteita jo heti ensimmäisinä työpäivinään, mutta hän kehuu hallintotiimiä erinomaiseksi. Kiitosta saavat myös kuntalaiset, joiden toiminnasta välittyi yhteisöllisyys ja muista huolehtiminen.
Ennen Pomarkun kunnanjohtajan virkaa Rantala toimi sotilasurallaan mm. pääesikunnassa, josta hän siirtyi upseeriliiton pääluottamusmieheksi ja sittemmin puheenjohtajaksi. Maanpuolustuskorkeakoulussa hän oli yhteiskuntasuhteiden johtaja, ja hän kertookin aina olleensa kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta.
- Reserviin jouduttuani ja hetken ihmeteltyäni ajattelin, että minulla on annettavaa edelleen. Katselin työpaikkailmoituksia ja sieltä löysin Pomarkun kunnanjohtajan paikan. Siinä kuitenkin edellytettiin aikaisempaa kokemusta kunnallishallinnosta, joten en sitten hakenut. Sitten tuli uusi haku, jossa ei aikaisempi kokemus ollut välttämätöntä. Minä hain ja ajattelin, että tämä on jo joku merkki, kun taas päädyin saman hakemuksen pariin, hän selittää.
Pomarkku on siis Rantalalle jo tuttu paikka entuudestaan, sillä hänen lapsuudenkotinsa on lähellä naapurikunnan Siikaisten puolella sijaitsevassa Leväsjoen kylässä.
- Meidän sloganimme Pomarkussa on "silta kotiin". Sehän sopi niin hyvin minulle, kun tulin kunnanjohtajaksi tänne kotiseudulle, Rantala toteaa.
Talous aiheuttaa huolia
Rantala kertoo, että edeltävän kunnanjohtajan aikana Pomarkussa on jo tehty kaikki ne leikkaukset, joita on ollut tehtävissä. Nyt pitää etsiä uusia keinoja talouden tasapainottamiseksi. Tuloveron nostoa ei harkita, vaikka toki painetta taloudellinen tilanne sille asettaakin.
- Säästäminen on tehty tähän asti kiitettävästi ja nyt sitten panostamme vetovoimaisuuteen ja elinvoiman kehittämiseen. Säästöjä on jo tehty kaikkialta, Rantala kertoo.
Elinkeinoelämän osalta Pomarkussa ollaan vielä odottavalla kannalla. Mikäli talouden pyörät pääsevät taas käyntiin entiseen tapaan, Rantala ennustaa ohimenevää notkahdusta.
- Mitään isoa konkurssiaaltoa ei ole tulossa, jos talous lähtee nyt tasoittumaan takaisin normaaliin. Olemme vielä odottavalla kannalla, että mihin tämä vielä kääntyy. Jos koronatilanne ei enää pahene, niin oletettavissa on ohimenevä notkahdus. Pomarkussa kun on enimmäkseen perusteollisuutta, kuten metalliteollisuutta, mihin ei niin paljon ole nopeilla suhdanteilla merkitystä, hän selittää.
"Täällä on hyvä asua, elää ja yrittää"
Pomarkussa on katseet tiukasti tulevaisuudessa. Tavoitteena on kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen markkinoimalla alueen mahdollisuuksista entistä tehokkaammin.
- Painopiste siirtyy siihen, että miten saisimme enemmän veronmaksajia ja yrityksiä houkuteltua tänne. Meillä juuri valmistui valtatien 23 varteen yritysalue, jota aloitetaan seuraavaksi markkinoida, Rantala kertoo.
- Aloitamme SAMK:n kanssa yhteistyön, jossa opiskelijat tekevät markkinointisuunnitelman uudelle yritysalueelle. Siitä sitten jatkamme kuntamarkkinointiin. Tavoitteena on tehdä Pomarkkua tunnetuksi ja viedä mielikuvaa hyvästä kunnasta asua, hän selittää.
Kunnanjohtaja kertoo, että viimeisimmän kuntakyselyn mukaan kuntalaiset ovat antaneet huippupisteet asumisesta ja elämisestä Pomarkussa.
- Vetovoima ulospäin pitäisi saada toimimaan, jotta muuallakin tiedettäisiin, että täällä on hyvä asua, elää ja yrittää, Rantala sanoo.