Hyvää kansainvälistä vesipäivää 2025! (Varsinais-Suomi, Satakunta) 

Vesipäivän 22.3.2025 kolumni

Tämän vuoden vesipäivän teemana on jäätiköiden suojelu, joka äkkiseltään kuulostaa meille suomalaisille etäiseltä, mutta myös sinivalkoisten lasien läpi tarkasteltuna voidaan havaita yhtäläisyyksiä jäätiköiden sulamisen aiheuttamien ilmastonmuutoksen sopeutumishaasteiden ja lumettomien talviemme välillä.

Suomessa yleisesti hyväksytyt ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset hydrologiaan voidaan kiteyttää siten, että tulevissa ilmasto-oloissa vuodenaikainen sademäärä lisääntyy, mutta myös kuivuus ja rankkasateet yleistyvät. Kaikkia veden olomuotoja tullaan tulevaisuudessakin havaitsemaan, mutta talven 2024–2025 kaltaiset Etelä-Suomen liki lumettomat talvet tulevat valitettavasti yleistymään.

Lumettomasta talvesta voidaan käyttää termiä lumikuivuus (engl. snow drought), joka voi olla seurausta liian korkeista lämpötiloista tai vähäisistä talviaikaisista sateista. Lumikuivuuden vaikutuksia voi verrata mekanismeiltaan vetäytyvien jäätiköiden aiheuttamiin hydrologisiin muutoksiin esimerkiksi Alpeilla. Vuoristoalueille muodostuneiden jäätiköiden sulamisvedet ruokkivat vuoristojokien virtaamia, ja jäätiköiden kuihtuminen aiheuttaa veden niukkuutta vuoristojokien varsilla.

Lumikuivuuden vaikutuksia Suomessa puskuroi järvisyys ja rikkaat pohjavesivarat, mutta samaan tapaan, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa, keväisin sulava lumi ruokkii vesivarojamme. Ilman lunta ei muodostu kevätvalumia, josta seuraa esimerkiksi viljelysmaiden aikainen kuivuminen ja jokien virtaamien lasku totuttua aikaisemmin. Pahimmassa tapauksessa vettä ei enää riitä alkukesästä kasveille, eikä joen uomassa ole kylliksi vettä kattamaan kaikkea kastelutarvetta.

Lumettomuus altistaa ympäristön myös muille haasteille, kuten lisääntyvälle eroosiolle ja ekosysteemin muutoksille.

Onneksi lumettomuuteen on olemassa hyviä sopeutumistoimia, joista kertyy jatkuvasti kokemusta. Maailmalla jäätiköiden vetäytymistä on torjuttu muun muassa suojaamalla jäätikköjä geotekstiileillä, joilla hidastetaan jäätiköiden kesäistä sulamista, jolloin jäätiköt ehtivät paremmin uudistua talvella. Toinen innovatiivinen esimerkki jään hyödyntämisestä sopeutumisessa on Intiassa Ladakhin alueella tehdyt keinotekoiset jäätiköt (engl. Ice stupa), joilla saadaan katettua kesäaikainen kasteluveden tarve.

Suomi on veden kannalta otollisessa asemassa, että meillä on aikaa jalostaa uusia sopeutumistoimia esimerkiksi jään ja lumen hyödyntämisessä kasteluveden varastoimiseksi. Rohkealla innovoinnilla sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän eteen voimme tulevaisuudessakin nauttia keväisistä hangista.

Terveiset keväisestä Turusta! Hyvää vesipäivää 2025.

Pekka Parkkila, vesitalousasiantuntija
Varsinais-Suomen ELY-keskus

(Kuva: ELY-keskuksen kuvapankki)