Helmi-ohjelma

Perinnebiotoopit ovat perinteisen maankäytön synnyttämiä luonnonlaitumia, laidunniittyjä, hakamaita, metsälaitumia ja niittoniittyjä. Hoitoa ja kunnostusta tehdään myös muissa avointen ympäristöjen lajeille tärkeissä ympäristöissä – tällaisia ovat niin sanotut uuselinympäristöt, eli paahteiset teiden ja rautateiden pientareet sekä erilaiset avoimet kentät.

Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat nykyään uhanalaisia. Niiden määrä on vähentynyt yli 90 % viimeisen puolen vuosisadan aikana. Hoidon loputtua perinnebiotoopit kasvavat umpeen ja lajisto köyhtyy.

Kunnostustoimina voivat olla vesakon ja puuston raivaus sekä laitumen aitaaminen. Hoitotoimista yleisin on niityn niitto. Lisäksi teemme ruovikon niittoa, vieraslajien ja sanajalan torjuntaa sekä ylläpitoraivausta.

Hoidamme erilaisia puustoisia arvokohteita. Luonnonhoitotoimet painottuvat lehtoihin, jalopuumetsiin, harjujen paahdeympäristöihin sekä uhanalaisten lajien esiintymille. Hoidettavien alueiden tila on useimmiten heikentynyt metsänkäsittelyn tai umpeenkasvun myötä. Hoitotoimilla pyritään palauttamaan metsän luontaisia ominaispiirteitä ja nopeuttamaan kehitystä kohti luonnontilaa.

Hoitotoimenpiteet vaihtelevat elinympäristön ekologian mukaan. Lehdoissa ja jalopuumetsissä tyypillisiä toimia ovat varjostavien ja maaperää happamoittavien kuusten poisto ja alikasvuston raivaaminen. Paahdeympäristöjä voidaan ennallistaa kulotusten avulla. Hoitotoimissa tavoitellaan erirakenteista ja luonnontilaisen kaltaista lopputulosta. Arvokkaiden lajien hoitokohteilla keskitytään kyseessä olevan lajin elinympäristön ominaispiirteiden parantamiseen. Tällöin toimenpiteet voivat kohdistua puustoon, vieraslajien poistoon, haittaavan kasvillisuuden hillitsemiseen tai maanpinnan käsittelyyn.

Suojelemme valtakunnallisesti arvokkaita soita ja parannamme ihmistoiminnan tai luontaisten häiriöiden takia muuttuneiden soiden luonnontilaisuutta ennallistamalla. Noin puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia. Merkittävin suoluonnon heikentymisen syy on ojitukset.

Suon ekologia ja ominaispiirteet palautuvat nopeammin luonnontilaisen kaltaisiksi ennallistamalla. Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ihmistoiminnan vaikutuksesta heikentyneitä elinympäristöjä pyritään palauttamaan kohti luonnontilaa. Suoluontoa ennallistetaan ensisijaisesti tukkimalla ja patoamalla ojia, minkä tavoitteena on palauttaa suon luontainen vesitalous. Ennallistamistoimet kohdistamme esisijaisesti lajistoltaan arvokkaimpiin kohteisiin, kuten lähdesoihin ja reheviin korpiin.

Hoidamme valtakunnallisesti tärkeitä lintuvesiä, jotka ovat etupäässä lintudirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettäviä alueita. Lintuvesien ongelmat liittyvät useimmiten rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun. Laidunnuksen loppuminen ja vieraspetojen aiheuttama vesi- ja kosteikkolintujen huono pesimämenestys ovat myös merkittäviä ongelmia lintuvesillä. Hoitotoimilla pyritään vaikuttamaan muun muassa näihin ongelmiin.

Hoitotoimenpiteet vaihtelevat kohteittain. Umpeenkasvua ehkäistään laidunnuksella ja niittämällä kasvillisuutta sekä rantaluhdilta että vesialueilta. Voimakkaimpia hoitotoimenpiteitä ovat ruoppaukset ja koko vesistöön vaikuttavat pinnankorkeuden nostot. Hoitokalastus on myös merkittävä toimenpide lintuvesillä, koska kohteiden useimmiten ylisuuri särkikalakanta kilpailee ravinnosta vesilintujen poikasten kanssa.

Kunnostamme puroja (valuma-alueen koko alle 100 km2), lampia, lähteitä, rannikon pienvesiä (fladat ja kluuvit) sekä rantaluontoa, kuten hiekkarantoja. Kohteiden ei tarvitse sijaita suojelualueella. Pienvesien ja rantaluonnon tila on heikentynyt ihmistoiminnan, kuten uomien perkaamisen ja valuma-alueen ojitusten myötä. Rannoilla ongelmana ovat myös rehevöitymisen aikaansaama umpeenkasvu ja vieraslajit. Kunnostustoimilla pyritään palauttamaan pienvesien ja rantaluonnon ominaispiirteitä ja edistämään kohteiden palautumista lähemmäs luonnontilaa.

Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet vaihtelevat kohteittain. Puron kunnostus tarkoittaa tyypillisesti kivi- ja puuaineksen lisäämistä uoman syvyys-, leveys- ja virtausvaihtelun sekä mutkittelun palauttamiseksi. Puroissa olevia vesieliöiden vaellusesteitä voidaan purkaa, muokata tai kiertää ohitusuomalla. Toimenpiteitä tehdään myös puron valuma-alueella vedenlaadun parantamiseksi ja virtaamavaihteluiden vähentämiseksi.

Lampien ja rannikon pienvesien kunnostukset ovat usein yhdistelmä lintuvesien ja purojen kunnostusmenetelmiä.

Lähteiden ennallistamisessa palautetaan kohteiden rakenteellista monimuotoisuutta esimerkiksi täyttämällä kaivettuja ojia sekä vesittämällä alkuperäisiä lähdeallikoita ja purouomia.

Hiekkarantojen hoitotoimilla ehkäistään kohteiden rehevöitymisestä seurannutta umpeenkasvua. Hiekkarantoja hoidetaan tyypillisesti poistamalla rihmalevävalleja, ruovikkoa, puuntaimia ja kurtturuusun kaltaisia vieraslajeja.

Helmi-keskittymät ovat ekologisesti ja maakunnallisesti merkittävien elinympäristöjen aluekokonaisuuksia. Keskitämme Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteitä näille monimuotoisuuden kannalta tärkeille alueille, joita sijaitsee ympäri Suomen.

Helmi-keskittymillä tekemämme työn tarkoituksena on toimenpiteiden kohdentamisen lisäksi tiivistää ja aktivoida yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Haluamme myös lisätä ekologista ja taloudellista vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden turvaamisen eteen tehtävässä työssä.