› Takaisin graafiseen esitykseen

Teiden suunnittelu ja rakentaminen

Teiden parantamisen ja rakentamisen tavoitteena on edistää liikkumisen ja kuljettamisen mahdollisuuksia sekä lisätä liikenneturvallisuutta ja liikkumisympäristön viihtyisyyttä.

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

ELY-keskukset tilaavat maanteiden suunnittelun ja rakentamisen niitä tekeviltä yrityksillä. Liikennevirasto vastaa isojen rakentamishankkeiden toteuttamisesta. Nämä hankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä. Kunnat vastaavat omalla tieverkollaan tehtävistä rakennus- ja parantamishankkeista.

Kansalaiset voivat vaikuttaa suunnitteluun

Tiehankkeiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi. Prosessissa on neljä vaihetta: esiselvitys, yleis-, tie- ja rakennussuunnittelu.

Kansalaiset voivat vaikuttaa hyvän lopputuloksen syntymiseen esittämällä mielipiteensä tiehankkeesta suunnittelun aikana. Laaja vuorovaikutus on erityisen tärkeää yleis- ja/tai tiesuunnittelun aikana. Yleis- ja tiesuunnittelun aloittamisesta kuulutetaan alueen lehdissä.

Tiehankkeet -sivuilta löytyy tietoa tiesuunnittelu- ja tienrakennushankkeista alueittain.

TIETOA ALUEELTA

Teiden suunnittelu ja rakentaminen - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa teiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä asioista myös Satakunnan alueella)
 

Suurten väylien rakentaminen saa yleensä eniten huomiota, mutta valtaosa tienpidosta on teiden kunnossapitoa, parantamista ja pienempiä tiehankkeita. Ensisijaisesti parannetaan olemassa olevia teitä sen sijaan, että rakennettaisiin uusia teitä.

Maantietä parannetaan yleensä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tai liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi liikennemäärien kasvaessa. Uusi tie rakennetaan yleensä vain, jos vanhaa parantamalla ei voida tyydyttävästi vastata näihin tarpeisiin.

N. 90 % tienpidon rahoituksestamme käytetään kunnossapitoon. Alueellisiin pieniin investointeihin ei jää nykyisin rahaa enää juuri lainkaan. Niukka investointirahoitus mahdollistaakin vain kaikkein välttämättömimpien hankkeiden toteuttamisen. Ne ovat yleenä pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, pääasiassa kevyen liikenteen väyliä ja yksittäisiä pääteiden liittymien parantamisia. Alueellisten investointien, etenkin kevyen liikenteen väylien, toteuttamiseen osallistuu usein myös muita rahoittajia. Alueellisia investointeja toteutuu myös teemahankkeiden myötä, mutta niiden rahoitukseen ELY-keskukset eivät voi suoraan vaikuttaa.

Tiehankkeita toteutetaan alueellisina investointeina sekä valtakunnallisina teema- ja kehittämishankkeina. Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Esimerkiksi E18 Turku-Helsinki moottoritie rakennettiin tällaisena kehittämishankkeena.

Liikennevirasto voi myöntää vuosittain erikseen rahoitusta tiettyyn teemaan liittyviin hankkeisiin. Teemahankkeet ohjelmoidaan ja päätetään valtakunnallisesti ja ovat siten verrattavissa tieverkon kehittämishankkeisiin. Teemat sisältävät useita pienempiä, eri puolilla maata sijaitsevia, vaikutuksiltaan samankaltaisia hankkeita. Esimerkiksi keskikaiteiden rakentamista pääteillä toteutetaan teemahankkein.

Tieverkon investointitarpeita suunnitellaan pitkäjänteisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat sekä alueen toimijat ovat laatineet yhdessä Lounais-Suomen liikennestrategian, jossa on luotu näkemys liikenteen päälinjauksista vuodesta 2012 eteenpäin. Kärkihanke on valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke.
Pienet parannushankkeet ohjelmoidaan nelivuotiskausiksi kerrallaan. Pienten alueellisten investointien valinnassa painotetaan toimenpiteiden liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia. Hankkeet toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Parannushankkeita toteutetaan myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Esim. uusia kevyen liikenteen väyliä rakennetaan pääsääntöisesti yhdessä kuntien kanssa.

Tien suunnittelusta rakentamiseen

Teiden suunnittelussa on monta vaihetta: esiselvitys-, yleis-, tie- ja rakennussuunniteluvaiheet. Tiehanke täsmentyy ja suunnittelu tarkentuu vaiheittain etenevässä suunnitteluprosessissa. Pienissä vaikutuksiltaan vähäisissä hankkeissa vaiheita voidaan yhdistää.

Esisuunnitteluvaiheessa selvitetään mm. hankkeen tarvetta, toteuttamiskelpoisuutta, hankkeen vaikutuksia ja kustannusennustetta. Esisuunnitelmavaiheen jälkeen laaditaan, yleissuunnitelma (suuret tiehankkeet) tai vastaava, jossa selvitetään tien likimääräinen sijainti, tien sijoittuminen osaksi nykyistä ja tulevaa tieverkkoa ja maankäyttöä. Vaikutuksiltaan merkittävissä, suurissa hankkeissa lainsäädäntö edellyttää myös erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).

Yleissuunnitelman periaateratkaisuja ei enää muuteta tien myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Yleissuunnittelu onkin tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkein suunnitteluvaihe, sillä siinä vaiheessa hankkeesta käydään eniten vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Yleissuunnitelma voi rajoittaa muuta rakentamista ja aiheuttaa tienpitäjälle mm. velvollisuuden lunastaa alueita. Yleissuunnitelman hyväksytystä ratkaisusta ei voi enää valittaa myöhemmissä vaiheissa. Tiesuunnitelma laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta.

Tiesuunnitelmavaiheessa määritellään mm. tien tarkka sijainti, liittymät ja muut tiejärjestelyt, tietä varten tarvittavat tiealueet ja kustannusarvio. Tiesuunnitelmasta tehdään hyväksymispäätös, joka antaa tienpitäjälle oikeuden tietä varten tarvittavan alueen lunastamiseen. Tiesuunnitelmavaiheessa käydäänkin vuoropuhelua maanomistajien ja muiden asianomaisten kanssa. Tien tekeminen voidaan aloittaa, kun hankkeen toteuttamiseen on myönnetty rahoitus. Varsinainen rakennussuunnittelu liittyy hankkeen toteuttamisen ja se tehdään rakentamisen yhteydessä.

Hankkeiden toteuttamiseen voi kulua vuosikymmeniä

Hankkeen suunnittelu ei aina etene suoraviivaisesti vaiheesta toiseen, etenkin suurissa tiehankkeissa eri vaiheiden väliin saattaa tulla pitkiäkin viiveitä. Suunnitteluvaiheesta toiseen etenemiseen ja hankkeen toteutumiseen saattaa kulua aikaa jopa vuosikymmeniä, sillä hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen pitää saada erikseen rahoitus.

Suuret tiehankkeet nousevat suunnitteluun yleensä liikennejärjestelmäsuunnitelmien tai -strategioiden tms. pohjalta. Etenkin suuremmissa hankkeissa käytettävissä oleva rahoitus ratkaisee, missä määrin hankkeita voidaan suunnitella ja toteuttaa. Hankkeita ei voi suunnitella varastoon, sillä suunnitelmat ovat voimassa vain 8 vuotta, eikä hanketta voi toteuttaa vanhentuneen tiesuunnitelman pohjalta.

Suuriin hankkeisiin saadaan erikseen suunnittelurahoitusta Liikennevirastolta. Suunnittelurahoitusta myönnetään yleensä hankkeisiin, joilla on mahdollisuus toteutua suunnitelman voimassaoloaikana. Näiden hankkeiden toteuttamisesta päättää eduskunta myöntämällä niihin rahoituksen ja niiden toteuttamisesta vastaa Liikennevirasto.

Viime vuosina on ollut käytäntö, että hallitus on laatinut hallituskauden alussa liikennepoliittisen selonteon, jossa määritellään koko hallituskauden aikana toteutettavat tiehankkeet. Liikenneviraston käytäntönä on ollut, että suunnittelurahoitusta myönnetään pääasiassa vain liikennepoliittiseen selontekoon mahtuneille hankkeille. Valtiontalouden tiukka tilanne rajoittaa uusien tiehankkeiden toteuttamista ja lisäksi valtion rahoitusta on sidottu paljon jo käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen.

Pienet parannushankkeet valitaan tarkempaan suunnitteluun yleensä erityyppisten tarveselvitysten pohjalta. Pienten parannushankkeiden toteuttaminen on yleensä suoraviivaisempaa eli suunnitteluun valitut hankkeet yleensä myös toteutuvat n. 5 vuoden sisällä. Pieniä parannushankkeita toteutetaan ELYlle myönnetyn perustienpidon rahoituksella ja hankkeiden valinnasta vastaan ELY. Pienten parannushankkeiden vaikutukset ovat sen verran pieniä, että niistä ei tarvitse laatia yleissuunnitelmaa toisin kuin suuremmista hankkeista. Myöskään pieniä hankkeita ei kannata suunnitella varastoon, sillä tiesuunnitelmat vanhenevat 8 vuoden jälkeen.


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

ota yhteyttä

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Huom: ti 24.1. ja ke 25.1. puhelinpalvelu ja chat suljettu asiakaspalvelun muuton vuoksi.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

ALUEELLISET LINKIT

OIKOPOLUT