› Takaisin graafiseen esitykseen

Liikenneturvallisuus

ELY-keskukset edistävät liikenneturvallisuutta tienpidon toimilla ja tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin ja kuntien kanssa.

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Liikenneonnettomuuteen joutumisen riskiä pyritään vähentämään ja onnettomuuksien seurauksia lieventämään parantamalla liikenneympäristöä sekä ylläpitämällä nopeusrajoitusjärjestelmää. ELY-keskukset parantavat liikenneympäristöä mm. tieympäristöä pehmentämällä sekä rakentamalla esimerkiksi keskikaiteita ja kevyen liikenteen väyliä.

ELY-keskukset tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan ja aktivoimalla kuntia liikenneturvallisuussuunnittelussa.

Liikenneturvallisuuden edistäminen tienpidossa

Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.

Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia ja toteuttamalla pieniä liikenneympäristön parantamistoimia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.

Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.

Yhteistyössä turvallisuusvisiota tavoitellen

Tieliikenteen turvallisuusvisiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi ELY-keskusten keskeisimmistä tavoitteista.

Arjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.

Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuuden perusteluviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä kuntien, poliisiin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.

Liikennekasvatustyön resurssipulaa helpotetaan sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kuntien ja ELY-keskuksen yhteisillä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien ja niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

ELY-keskusten alueellisille sivuille voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Liikenneturvallisuus - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneturvallisuusasioista myös Satakunnan alueella)

Kuva:  Moottoritie on turvallisin tietyyppi. Kohtaamisonnettomuudet on estetty erottamalla vastakkaiset ajoradat toisistaan eikä tasoliittymiä ole lainkaan. Myös tien kaarteet ovat loivia. E18 -moottoritie on vähentänyt onnettomuuksia 90 %.

Kaikki toiminta tähtää liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseen. Toteutettavat tiehankkeet valitaan näillä perusteilla. Rahoituksen niukkuuden vuoksi voimme kuitenkin parantaa liikenneturvallisuutta lähinnä pienillä toimenpiteillä. Näitä ovat mm. kevyen liikenteen ja liittymien turvallisuutta parantavat järjestelyt sekä nopeusrajoitusten alentaminen. Jopa tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet voivat joutua odottamaan useita vuosia. Käytössä oleva perustienpidonrahoitus kuluu lähes kokonaan teiden välittömään jokapäiväiseen kunnossapitoon, kuten lumen auraukseen ja liukkauden torjuntaan sekä teiden päällystämiseen ja siltojen peruskorjauksiin. Kuitenkin myös päivittäisillä kunnossapidon toimenpiteillä varmistetaan osaltaan liikenneturvallisuus. Hyvät ajo-olosuhteet antavat liikkujalle mahdollisuuden seurata liikenneympäristöä kokonaisuutena eikä hänen tarvitse keskittyä "tiellä pysymiseen". 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella tapahtuu väestö- ja liikennemääriin suhteutettuna enemmän onnettomuuksia kuin muualla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tapahtuu paljon suistumisonnettomuuksia pääteillä sekä mopo-onnettomuuksia taajamissa. Alueen erityispiirteenä on taajamien suuri määrä. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on ollut pitkään asutusta, ja se ilmenee entisajalle ominaisena tiiviisti rakennettuna kulttuuriympäristönä.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet vuosina 2011-2015 kartalla

Kartan latautuminen kestää hetken. Zoomaa karttaa lähemmäs plus-merkistä. Punaisella merkityissä kohdissa on tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus, sinisellä merkityissä kohdissa on tapahtunut henkilövahinkoon johtanut onnettomuus. Tarkemmat tiedot tapahtuneesta saat klikkaamalla ko. kohdan merkkiä. Karttatasosta klikkaamalla, voit valita onnettomuustiedot kunkin vuoden osalta erikseen.


Kuvat yllä:  Suistumisonnettomuuksien seuraukset ovat kohtalokkaampia pääteiden suuremmilla ajonopeuksilla. Reunakaiteilla voidaan vähentää onnettomuuksia. Mopojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Mopoja ollaan siirtämässä osittain pois pyöräteiltä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Taajamien kapeat ja mutkaiset tiet sekä tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevat rakennukset ovat haasteellisia liikenneturvallisuudelle. Taajamien kapeat ja mutkaiset tiet sekä tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevat rakennukset ovat haasteellisia liikenneturvallisuudelle. 

Liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja

Kuvat:  Kevyen liikenteen väylillä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on turvallista kulkea. Uusia kevyen liikenteen väyliä rakennetaan vuosittain n. 10 km. Alikulkukäytäviä on rakennettu erityisesti vilkkaasti liikennöityjen väylien alle.

Kuva:  Taajamien liikenneturvallisuutta parannetaan mm. rakentamalla korotettuja suojateitä, joilla hillitään ajonopeuksia.

Taajamissa tärkein nopeusrajoituksiin vaikuttava tekijä on se, onko jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väylät erotettu moottoriajoneuvoliikenteen väylistä. Muita tekijöitä ovat risteysväli ja reuna-alueiden myötäävyys. Tienkäyttäjä saa joissakin tapauksissa virheellisen kuvan tielle tai kadulle sopivasta nopeudesta. Suora ja leveä katu houkuttelee ajamaan nopeasti, vaikka sitä ei olisi suunniteltu suurta nopeutta varten.

Kuva:  Liittymien turvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti näkemäalueen laajuus.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on runsaasti liittymien parantamistarpeita. ELY-keskus pyrkii toteuttamaan liittymiin parantamistoimenpiteitä niukkojen rahoitusresurssiensa puitteissa. Toimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti tärkeimpien valtateiden liittymiin ja liikenneturvallisuus on tärkein yksittäinen tekijä parannuskohteita priorisoitaessa. Liikenneturvallisuuden osalta tarkastellaan mm. onnettomuusriskiä sekä viime vuosien aikana sattuneita henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Liittymien turvallisuutta voidaan parantaa mm. rakentamalla kiertoliittymä tai liikennevalot, porrastamalla liittymä tai kanavoimalla liittymä erityyppisin saarekkein, tiemerkinnöin tai väistötilana.

Yli puolet henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista tapahtuu taajamissa, ja useimmat niistä liittymissä. Kiertoliittymät ovat keino vähentää näitä onnettomuuksia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on arviolta noin 130 kiertoliittymää (kaupunkien katuverkolla 80 kpl ja ELY-keskuksen maanteillä 50).

Kuva:  Varsinais-Suomessa kiertoliittymiksi muutetuissa risteyksissä liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet keskimäärin noin 60 % ja henkilövahinko-onnettomuudet noin 35% 15 viimeisen vuoden aikana.

Kiertoliittymän periaatteena on poistaa vaarallisimmat onnettomuustyypit, joita ovat nokkakolarit ja törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa. Vakavien onnettomuuksien riski pienenee, koska ajonopeudet ovat pieniä ja ajoneuvojen risteämiskulmat loivia. Tutkimusten mukaan kiertoliittymissä tapahtuu autoilijoille henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia jopa yli puolet vähemmän kuin tavallisessa tasoliittymässä. Kiertoliittymiä ei yleensä rakenneta tärkeimmille pääteille.

Kuva yllä vasemmalla:  Keski- ja reunakaiteilla vähennetään kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia.

Kuva yllä oikealla:  Riista-aita vähentää tehokkaasti hirvieläinonnettomuuksia. Riista-aitoja rakennetaan isojen investointihankkeiden yhteydessä.

Kuva: Liikennemerkkiä 'Lapsia' (nro 152) voidaan käyttää varoittamaan tienkohdasta, jolla koulun tai leikkipaikan läheisyyden vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä liikkuu tavallista runsaammin lapsia. Merkkiä ei yleensä käytetä asuntoalueiden kaduilla tai teillä, joilla lasten liikkuminen on ennalta odotettavissa.

Nopeusrajoituksia tarvitaan vähentämään liikenneonnettomuuksien ja henkilövahinkojen määrää ja parantamaan maanteiden turvallisuutta. Maaseudulla nopeusrajoitukset vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko tie varustettu keskikaiteella, miten myötäävät reuna-alueet ovat, miten risteykset on muotoiltu ja onko tiellä kevyttä liikennettä.

Ajotapa vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen

Tienkäyttäjien käyttäytymiseen vaikuttavien toimenpiteiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja tietoa ongelmista ja tehokkaista toimenpiteistä, parantaa tehokkaiden toimenpiteiden hyväksymistä, muuttaa haitallista ja vahvistaa myönteistä liikennekäyttäytymistä ja vähentää liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrää.

Kuva:  Lasten tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. Aikuisten vastuulla on huomioida liikenteessä pienten kulkijoiden turvallisuus.

Tiedotuskampanjat eivät yksinään vaikuta mainittavasti liikenteessä loukkaantuneiden ja kuolleiden määrään. Sen sijaan tiedotus on välttämätön ja tehokas keino täydentää muita toimenpiteitä, varsinkin sääntöjen ja määräysten muuttamista ja poliisin suorittamaa valvontaa. On myös havaittu, että kampanjoilla saavutetaan parhaat tulokset, jos keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan, esimerkiksi rattijuopumuksen torjumiseen.

 

Kuvat yllä:  Riittävän suuri turvaväli on ykkösasia liikenteessä. Se takaa riittävän reagointiajan äkillisissä jarrutustilanteissa. Tielläliikkujien on sopeutettava ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaan. Esim. sadesää heikentää  näkyvyyttä. Märkä tienpinta aiheuttaa myös vesiliirtoriskin.

Onnettomuuksista aiheutuu mittavia inhimillisiä ja taloudellisia vahinkoja

Ihmisen törmäysenergian kestokyky on huono. Ihminen ei yksinkertaisesti kestä sitä törmäysenergiaa, joka liikenneonnettomuuksissa usein syntyy nykyisin sallituilla nopeuksilla. Ihmiseltä puuttuu korkean paikan pelkoa vastaava vaistomainen suurten nopeuksien pelko. Yleensä kun ihminen on korkealla paikalla, hän ymmärtää heti vaaran ja samalla myös mahdollisen putoamisen seuraukset. Suuresta nopeudesta aiheutuva vaara ei sen sijaan ole samalla tavalla itsestään selvää ja ihmisen on vaikea arvioida mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Onnettomuusriski arvioidaan väärin sillä perusteella, että yhden yksittäisen matkan riski ei ole suuri. Jos kuitenkin lasketaan yhteen kaikki koko elinaikana tehtävät matkat, riski on varsin huomattava.

Kuva:  Kohtaamisonnettomuudet ovat yleensä tuhoisimpia. Myös suistumisonnettomuuksista aiheutuu yleensä henkilövahinkoja. 


Kuinka suurta törmäysenergiaa ihminen kestää?
Suurin nopeus, jossa nokkakolarista voi vielä selvitä hengissä, on 80 km/h nykyaikaisessa autossa, joka on varustettu kokoon painuvin osin, turvatyynyin ja turvavöin. Sivutörmäyksessä henkiinjäämisen mahdollisuus on yleensä enintään 60 km/h:n nopeudessa, jos kolariauto on nykyaikainen ja varustettu kokoon painuvin osin, turvatyynyin ja turvavöin. Sivutörmäyksessä ihmisen kestokyky on siis heikompi kuin nokkakolarissa. Tämä johtuu siitä, että auton sivulla on vähemmän kokoon painuvia osia kuin edessä. Jos turvalaitteet puuttuvat, hengissä säilymisen raja on yleensä 30 km/h. Nämä rajat tarkoittavat nopeutta, jossa aikuinen ja fyysiseltä vahvuudeltaan normaali henkilö säilyy hengissä. Rajat perustuvat lääketieteeseen. Tietyt fyysisesti heikommat ryhmät, kuten lapset ja ikääntyneet, kestävät törmäysenergiaa huonommin.

Riskinotto ja piittaamattomuus korostuvat kuolemaan johtaneissa henkilö- ja pakettiauto-onnettomuuksissa kesäkuukausien aikana. Suomessa erot liikenneolosuhteissa ovat suurimmat kesä- ja talvikuukausien välillä. Ilmastotekijöiden lisäksi suomalaisen kuljettajan sosiaalinen ympäristö muuttuu vuodenaikojen mukaan ja voidaan puhua elämäntyylin muutoksesta kesä- ja talviaikojen välillä. Kesäajan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kuljettajan riskipitoinen elämäntyyli näyttäytyy vahvemmin onnettomuuksien taustatekijöitä tarkastellessa. Kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen ensisijaisesti vaikuttaneiden kuljettajien kohdalla kesäkuukausina korostui välinpitämätön ajotapa. Onnettomuuden yksin ajaneiden kuljettajien onnettomuuksissa korostuivat erityisesti piittaamaton ajotyyli, aikaisemmat liikennerikkomukset ja ajaminen väsyneenä. Kesä- ja talviajan kuolemaan johtaneiden henkilö- ja pakettiauto-onnettomuuksien eroja on tutkittu PsM Juho Suotulan tekemän pro gradu -työssä.

Liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen

Toteutettavat toimenpiteet valitaan kuntien liikenneturvallisuussuunitelmien sekä kansalaisilta tulleiden toimenpidealoitteiden pohjalta. Toimenpiteiden toteuttamista priorisoidaan niiden liikenneturvallisuusvaikutusten perusteella. Vuosittain saamme noin 200 toimenpidealoitetta, joissa toivotaan liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi nopeusrajoituksen alentamista, hidasteen tai suojatien rakentamista.

Pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä toteutetaan vuorotelleen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Toisena vuonna toimenpiteet suunnitellaan ja seuraavana vuonna on niiden toteutus.


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

ota yhteyttä

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

oikopolut