Liikennejärjestelmätyö

Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmätyötä voidaan tehdä esimerkiksi kaupunkiseudulla, maakunnan alueella tai ylimaakunnallisesti. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien, Liikenneviraston kanssa. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on kanava totuttaa liikennestrategioita ja liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy myös tiiviisti maankäytön suunnitteluun.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa priorisoidaan keskeiset liikenteelliset kehittämistarpeet

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta, lukuun ottamatta Helsingin seutua, jossa se on määritelty HSL:n tehtäväksi. ELY-keskukset suunnittelevat ja sopivat yhdessä muiden tahojen kanssa, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvitetään liikennejärjestelmän nykytila sekä määritetään tulevaisuuden liikennejärjestelmä ja sen kehittämistoimenpiteet valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden pohjalta.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla liikenteellisiä haasteita

Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla.

Liikennejärjestelmään vaikutetaan monelta suunnalta

ELY-keskusten tekemään liikennejärjestelmätyöhön kuuluu varsinaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi mm:

osallistuminen maankäytön suunnitteluun
liikenneturvallisuusyhteistyö
joukkoliikenteen suunnittelu
osallistuminen liikenteeseen liittyviin ympäristövaikutusten arviointiprosesseihin
kuntien ja muiden tahojen kanssa laadittavat yhteiset selvitykset
liikennejärjestelmän suunnittelua palvelevien tietojen kokoaminen

TIETOA ALUEELTA

Liikennejärjestelmätyö - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikennejärjestelmäasioista myös Satakunnan alueella)

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan maakuntakohtaisesti. Sen lisäksi niitä laaditaan erikseen suuremmille kaupunkiseuduille. Varsinais-Suomen ELY-keskus laatii liikennejärjestelmäsuunnitelmia Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteistyössä kuntien, maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Alueiden kehittämislain (2009) perusteella maakuntien liitoilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta. Suunnitelmien tarkoituksena on, että kunnat ja valtio sopivat yhteistyössä, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää, ja miten liikennejärjestelmän haasteet ja ongelmat ratkaistaan.

Kuvat yllä. Liikennejärjestelmätyössä tarkastellaan tie- rata- ja meriliikennettä kokonaisuutena.

Maakuntakohtaisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan yleensä noin 4-6 vuoden välein.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää keskeiset meri-, rata- ja teiden parantamistarpeet sekä kuntien katujen että valtion maanteiden osalta. Siinä huomioidaan sekä kansalaisten päivittäiset liikkumistarpeet että elinkeinoelämän kuljetukset. Suunnitelmassa kuvataan nykytilanne ja linjataan tulevaisuudessa haluttavasta palvelutasosta, jonka pohjalta määritetään myös liikenneverkon kehittämistarpeet. Myös joukkoliikenteen, sisältäen linja-autoliikenteen että junaliikenteen, palvelutaso kuvataan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Keskeisin palvelutasotekijä on saavutettavuus eli mm. matka-aika kaikissa liikkumismuodoissa. Ruuhkaisilla alueilla myös matka-ajan ennustettavuus on keskeinen tekijä.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa priorisoidaan keskeiset liikenteelliset kehittämistarpeet ja tärkeimmät parantamistoimenpiteet. Sekä kunnat että valtio sitoutuvat edistämään niiden toteutumista omalla toiminnallaan. Rahoitustilanne viime kädessä ratkaisee, missä määrin tavoitteita on mahdollista käytännössä toteuttaa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmilla on myös merkittävä rooli alueen liikennehankkeiden edunvalvonnassa. Suunnitelmaan kirjataan yhteiset kärkihankkeet, joiden toteutumista ensisijaisesti edistetään.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla liikenteellisiä haasteita

Kasvavien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät asettavat haasteita liikennesuunnittelulle. Suuremmilla kaupunkiseuduilla laaditaankin omat kaupunkiseudun kehittämistä tukevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Niissä keskiössä ovat maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkuosuuden kasvattaminen sekä liikenteen palvelujen kehittäminen. Kun rakennetaan uusia asuinalueita tai yritysalueita, se aiheuttaa erilaisia liikenteellisiä tarpeita. Liikenteellisiä vaikutuksia pitää selvittää jo maankäytön suunnittelussa, jotta liikenne toimii tehokkaasti sen jälkeenkin. Keskeistä on myös kaupunkiseuduilla tehtävä jatkuva liikennejärjestelmätyö, jolla pyritään vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin.

Kaupunkiseudun omia liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan Turun ja Porin kaupunkiseuduilla. Porin kaupunkiseudun suunnitelma sisältyy Satakunnan maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Suunnitelmien keskeisenä lähtökohtana ovat kaupunkiseuduille laaditut maankäytön rakennemallisuunnitelmat, joissa on visioitu maankäytön kehittymissuuntia sekä asukas- ja työpaikkamäärien ja palvelurakenteenmuutosta tulevien vuosikymmenten aikana.

Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa merkittävässä roolissa on kestävät kulkutavat. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta halutaan kasvattaa kaupunkiseudun liikenteellisten ongelmien ratkaisuna. Liikenteellisiä ongelmia on jo nyt sekä katuverkolla että maanteillä, ja tulevaisuudessa liikenteen määrän ennustetaan kasvavan edelleen aiheuttaen erilaisia tie- ja katuverkon parantamistarpeita. Mm. rajallisen katutilan ja ympäristöllisten tekijöiden vuoksi kasvavan liikenteen tarpeita ei voida kuitenkaan keskusta-alueilla ratkaista lisäämällä kapasiteettia eli lisäkaistoja henkilöautoliikenteelle. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuus mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla.

Kansalaisten päivittäisistä matkoista n. 80 % alku- tai loppupiste on oma koti. Asuinpaikalla onkin todella suuri vaikutus liikkumistarpeeseen ja kulkumuodon valintaan.

Kuvat yllä. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa merkittävässä roolissa on kestävät kulkutavat.

Turun kaupunkiseudulle maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) tukevia hankkeita

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välille on solmittu maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus vuosille 2012–2015 ja MAL-sopimus vuosille 2016-2019. MAL-sopimusmenettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Valtion ja kuntien yhteisrahoituksella toteutetaan vuosina 2016–2019 useita pieniä liikenneturvallisuutta, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteita parantavia hankkeita. Hankkeilla pyritään yhdessä kuntien kanssa tekemään kestävistä kulkumuodoista houkuttelevia. Valtio osoittaa hankkeisiin yhteensä 5 miljoonaa euroa ja kunnat osallistuvat hankkeisiin samalla summalla. Kyseessä on merkittävä satsaus Turun kaupunkiseudun kehittämiseen. Kohteet on valittu jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä yhdessä kuntien kanssa.

Päivitetty 07.07.2017

Päivitetty