Yrityksen kehittämisavustus

Kehittämisavustusta voidaan myöntää pääsääntöisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityskoon määritelmät löydät EU:n verkkosivuilta: Käyttöopas Pk-yrityksen määritelmä - Publications Office of the EU. Avustuksen myöntäminen on harkinnanvaraista. Päätös perustuu yrityksestä ja hankkeesta tehtyyn kokonaisarviointiin sekä käytettävissä oleviin määrärahoihin.

ELY-keskus huomioi avustusta myönnettäessä kilpailunäkökohdat, jotta avustuksilla ei vaaranneta olemassa olevien kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytyksiä. Avustusten myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, ettei myönnettävän avustuksen arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia

Avustusta ei myönnetä

• kala-, maa- eikä metsätalouden alkutuotannon harjoittamiseen,
• maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen,
• kuljetusalalle, laivanrakennusalalle, hiilialalle, terästeollisuuteen, laajakaista-alalle, energiantuotantoon, -varastointiin, -siirtoon, -jakeluun tai -infrastruktuuriin.

ELY-keskus huomioi avustusta myönnettäessä kilpailunäkökohdat, jotta avustuksilla ei vaaranneta olemassa olevien kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytyksiä. Avustusten myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, ettei myönnettävän avustuksen arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Avustusta ei pääsääntöisesti myönnetä paikalliseen kysyntään perustuvaan liiketoimintaan kilpailullisista syistä.

Lisätietoa muista toimialarajauksista löytyy oman alueesi rahoituslinjauksesta ja hakuilmoituksesta.

Kyseessä on pk-yritys, kun

• yrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja
• yrityksen vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai
• taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa.

Yrityskoon määrittelyssä huomioidaan lisäksi yrityksen omistussuhteet. Katso lisää EU:n verkkosivuilta: Käyttöopas Pk-yrityksen määritelmä - Publications Office of the EU.

Tässä tapauksessa yritys katsotaan suureksi yritykseksi. Tarkastelussa ei oteta huomioon pelkästään hakijayrityksen viitearvoja, vaan tarkastelussa huomioidaan hakijayrityksen mahdolliset omistusyhteys- ja sidosyritykset.

Henkilöstön määrä on yksinään määräävä kriteeri, kun arvioidaan, onko yritys pk-yritys sekä sitä, mihin pk-yritysten luokkaan yritys kuuluu. Jos yritys ei ole henkilöstön määrän kriteerin mukainen, yritys ei ole pk-yritys.

Yrityksen koon määrittelyssä otetaan huomioon viimeisen hyväksytyn tilinpäätöksen tiedot. Jos yritys ylittää henkilöstömäärää koskevan tai rahamääräisen kynnysarvon viitevuoden aikana, se ei vaikuta yrityksen tilanteeseen vaan yritys säilyttää saman pk-yritysaseman kuin tilivuoden alussa. Yritys menettää kuitenkin pk-yritysasemansa, jos kynnysarvot ylittyvät kahtena perättäisenä tilikautena.

Jos yritys ylittää pk-yritystä koskevat kynnysarvot omistajavaihdoksen vuoksi sulautumisen tai yrityskaupan seurauksena, tätä ei yleensä pidetä tilapäisenä eikä epävakauden aiheuttamana. Yritykset, joiden omistuksessa tapahtuu muutos, on arvioitava niiden osakkuusrakenteen pohjalta muutoksen ajankohtana eikä viimeisimmän kirjanpitokauden päättymishetkenä. Tämän seurauksena yritys voi menettää pk-yrityksen aseman välittömästi.

Avustusta ei voida pääsääntöisesti myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle. Vaikeuksissa olevaksi yritykseksi katsotaan, jos yritys on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomasta (yli 3 vuotta vanha osakeyhtiö) tai joka on asetettu konkurssiin tai jonka velkasaneerausmenettelyä ei ole vahvistettu.

Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Hakijan kannattavan toiminnan edellytykset arvioidaan käsittelyvaiheessa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös yrityksen suunnitteleman hankkeen kokonaisrahoituksen riittävyys ja toteuttamiskelpoisuus. Pääsääntöisesti yrityksellä tai sen vastuuhenkilöillä ei saa olla maksuhäiriöitä tai verovelkoja. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä ELY-keskus tarkastaa yrityksen sekä sen vastuuhenkilöiden mahdolliset maksuhäiriöt.

Yrityksen tietoja voidaan tarkastaa myös muiden viranomaisten, kuten esimerkiksi verottajan ylläpitämistä rekistereistä. Yrityksen tulee toimia yhteiskuntavastuullisesti sekä eettisesti kestävällä tavalla ja yrityksen toimintaan sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvien lupa-asioiden tulee olla kunnossa.

Vaikeuksissa oleva yritys on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomasta (yli 3 vuotta vanha osakeyhtiö) tai joka on asetettu konkurssiin tai jonka velkasaneerausmenettelyä ei ole vahvistettu. Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta.

Avustusta ei voida pääsääntöisesti myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle.

Vaikeuksissa olevan yrityksen tukemisen rajoitukset ja määritelmä EU:n valtiontukisäännöissä (tem.fi).

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yritysten toteuttamiin merkittäviin kehittämishankkeisiin ja investointeihin.

Kehittämistoimenpiteellä tarkoitetaan yrityksen

• kansainvälistymisen,
• tuotteiden, palvelujen, tuotantomenetelmien ja
• liiketoimintaosaamisen kehittämistä, kehittämishankkeiden valmistelua sekä muuta niihin rinnastettavaa yritystoiminnan merkittävää kehittämistä.

• ulkopuolisia asiantuntijakustannuksia,
• kehittämistyöstä aiheutuvia palkkakustannuksia,
• ulkomaille suuntautuvien matkojen kustannuksia,
• kehittämistyöhön olennaisesti liittyviä raaka-ainekustannuksia,
• kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa voidaan tukea kansainvälistymistä edistäviä näyttelyihin tai messuihin osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia.

Hakuilmoituksessa voi olla tarkempia linjauksia koskien hyväksyttäviä kustannuksia. Tarkista tarkemmat kriteerit voimassa olevasta yritysrahoitusstrategiasta sekä hakuilmoituksesta.

Yrityksen kehittämisavustusta ei voida myöntää myyntiin ja markkinointiin, esimerkiksi mainoskampanjoihin, yritysilmeen suunnitteluun, verkkosivujen tekemiseen.

Hyväksyttäviä Investointikustannuksia ovat

• rakentamiseen liittyvät palkkakustannukset,
• maanrakennuskustannukset,
• rakennuskustannukset,
• koneiden ja kaluston hankinta- ja leasingkustannukset,
• aineettomien investointien kustannukset.

Avustusta investointeihin ei voida myöntää mm. seuraaviin hankintoihin:

• valmiiden rakennusten tai maa-alueiden ostoon,
• tavanomaisiin tietotekniikkahankintoihin tai kuukausimaksupohjaisiin järjestelmiin (tietokoneet, puhelimet, tulostimet, ohjelmistopäivitykset),
• yrityksen kiinteän toimipisteen ulkopuolella operoivan kaluston hankintaa.

Tarkista tarkemmat kriteerit voimassa olevasta yritysrahoitusstrategiasta sekä hakuilmoituksesta.

Aineettomalla investoinnilla tarkoitetaan tekniikan siirtoon liittyvien patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon ja patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaa.

Aineeton omaisuus voidaan ottaa huomioon laskettaessa investointikustannuksia, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

• Sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa.
• Sen on oltava poistokelpoista.
• Se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia.
• Se on sisällytettävä hakijayrityksen omaisuuteen ja sen on liityttävä rahoitettavaan hankkeeseen, vähintään viiden vuoden ajan tai kolmen vuoden ajan, kun kyseessä on pk-yritys.

Lisenssimaksut eivät ole aineettomia oikeuksia eivätkä näin ollen hyväksyttäviä investointikustannuksia.

Yrityksen tulee laatia tarkka hankesuunnitelma, joka sisältää suunnitellut toimenpiteet aikatauluineen ja kustannuksineen sekä hankkeella tavoiteltavat tulokset.

Hakemuksen liitteenä tulee olla:

• Selvitys hankkeen omarahoitusosuudesta eli esimerkiksi pankin lainatarjous, selvitykset pääomasijoituksista (esim. yrityksen hallituksen päätös) ja tarvittaessa kassavirtalaskelma,
• Hankkeen toteuttamiseen vaadittavat luvat, esim. rakennus- tai ympäristölupa,
• Tarjoukset ulkopuolisista asiantuntijapalveluista ja investoinneista,
• Matka- ja messusuunnitelma, johon on yksilöity matkakohteet sekä niitä koskevat kustannukset,
• Selvitykset tuotekehityksen raaka-aine- ja puolivalmistekuluista, esimerkiksi tarjoukset,
• Tarvittaessa kirjanpidon kumulatiiviset tulos- ja taselaskelmat, mikäli edellisestä vahvistetusta tilinpäätöksestä on pitkä aika,
• Tarvittaessa muut hankesuunnitelmaa tarkentavat liitteet.

Hanke on yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeava erillinen projekti, jolle on määritelty tavoitteet, toimenpiteet, kustannusarvio ja aikataulu. Hankkeen rinnalla pyörii yrityksen muu operatiivinen toiminta, jota ELY-keskuksen rahoitus ei kata, esimerkiksi myynti ja markkinointi. Hyvä hankesuunnitelma on selkeä: siinä on kuvattu hankkeen toimenpiteet ja sen vaikutukset sekä yrityksen omaan toimintaan että alueen kehittymiseen.
 
Hyvä hankesuunnitelma pohjautuu yrityksen strategiaan. Kartoita yrityksesi suunta ja määritä hankkeen tavoitteet ja miten hanke tukee yrityksen kasvua ja kehitystä.

Suunnittele toimenpiteet ja aikataulu. Mitä toimenpiteitä käytännössä tulee tehdä, jotta hankkeen tavoite toteutuu?

Laadi hankkeelle budjetti yrityksen oman talouden kantokyvyn mukaan. Vertaile hankkeessa tarpeellisia palveluntarjoajia ja hankintoja, jotta saat parhaan vastineen rahoituksellesi.

Varmista osaaminen. Hankkeen toteuttaminen vie aikaa omalta henkilökunnalta ja vaatii usein ulkopuolistakin osaamista. Osan hankkeen työpanoksesta ja palkkakustannuksista voi sisällyttää hankkeeseen, mutta usein palkkoja hyväksytään rajoitetusti.

Varmista hankkeen rahoitus. ELY-keskus voi rahoittaa enintään puolet hankkeen kustannuksista ja tarvitset aina muutakin rahoitusta. Muu rahoitus voi koostua esimerkiksi tulorahoituksesta, pääomasijoituksesta tai lainasta. Varmista, että sinulla on suunnitelma myös hankkeen jälkeiseen aikaan.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksellä on kiinteä toimipaikka ja että yritys harjoittaa toimintaa avustusta myöntävän ELY-keskuksen toimialueella. Kehittämishankkeen hyötyjen tulee kohdistua ensisijaisesti sille alueelle mistä avustusta haetaan. Tuettavien investointien tulee olla yrityksen omassa käytössä ja sijaita rahoituksen myöntävän ELY-keskuksen toimialueella.

Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa yritystoiminnan pysyvää harjoittamista varten on erityinen, yrityksen omassa hallinnassa oleva nimetty liikepaikka, esimerkiksi toimisto, teollisuuslaitos, tuotantolaitos, työpaja tai muu vastaava.

Ei, hanketta ei saa aloittaa ennen hakemuksen jättämistä. Yrityksen kehittämisavustusta on haettava aina ennen hankkeen aloittamista.

Yritys voi aloittaa hankkeen omalla riskillä heti hankkeen alkamispäivänä, joka voi olla aikaisintaan hakemuksen jättöpäivä.

ELY-keskus suosittelee, että hankkeen alkamispäivämäärä on hakemuksen jättöpäivä ja yritys odottaisi käsittelijän yhteydenottoa tai päätöstä ennen hankkeen aloittamista. Hakemuksen päätösaikatauluun liittyvissä kysymyksissä, yritys voi olla yhteydessä pk-yritysten rahoitusneuvontaan tai alueen käsittelijään.

Avustuksen hakijan tulee hakea avustusta ennen hankkeen aloittamista. Jos hanke on aloitettu ennen avustuksen hakemista, avustusta ei voida myöntää.

Hankkeen aloittamiseksi katsotaan:

• hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen,
• hankkeen rakennustöiden aloittaminen,
• hankinnan toimitus,
• hankintaa koskevan maksun tai maksuerän suorittaminen tai
• muu sitoumus, joka tekee hankkeen toteuttamisesta peruuttamattoman.

Huom! Jos hanke on aloitettu ennen hakemuksen jättämistä, hakemus hylätään tai jos avustus on jo maksettu, siitä aiheutuu koko hankkeen takaisinperintä.

Hankkeen esivalmistelua ei katsota hankkeen aloittamiseksi. Esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä ovat ennen avustuspäätöksen mukaista toteuttamisaikaa tehtyjä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi:

• suunnittelutyö,
• lupien hankinta,
• toteutettavuustutkimukset,
• ulkomailla järjestettävien näyttelyiden ja messujen näyttelypaikan varaaminen ja siihen liittyvän ennakko- tai varausmaksun suorittaminen.

Avustusta voidaan myöntää myös kertakorvauksena kasvuun tähtäävälle pk-yritykselle, kun yritys selvittää uuden kasvuliiketoiminnan käynnistämisen mahdollisuutta. Kertakorvaushankkeelle asetetaan hakuvaiheessa yksi tai useampi konkreettinen ja mitattava tavoite tai tuotos. Avustus maksetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisten ja todennettavissa olevien tuotosten perusteella.

Kertakorvaushankkeen tukipäätöksessä on yksilöitävä

1. tuen maksamisen perusteena oleva tuotos tai tuotokset,
2. kunkin tuotoksen toteutumisen perusteella maksettava määrä,
3. kunkin tuotoksen toteutumisen todentavat asiakirjat, joiden perusteella välittävä toimielin voi varmistua tuotoksen toteutumisesta ennen tuen maksamista.

Kertakorvaushankkeen tukipäätöstä voidaan muuttaa vain hankkeen toteuttamisajan osalta.

Kertakorvauksena pk-yrityksille maksettavan yrityksen kehittämisavustushankkeen tukitaso on enintään 60 %. Kertakorvausmallin käyttämisestä ilmoitetaan erikseen yrityksen kehittämisavustusta koskevassa hakuilmoituksessa.

Avustusta ei myönnetä hankintoihin avustuksen kohteena olevan yrityksen lähipiiriltä.

Yrityksen kehittämisavustuksen osalta katsotaan osapuolen kuuluvan yrityksen lähipiiriin, jos:

1. osapuoli välittömästi tai yhden tai useamman välikäden kautta välillisesti
   • käyttää yrityksessä määräysvaltaa, on yrityksen määräysvallassa tai on yrityksen kanssa saman määräysvallan alaisena (emo-, tytär- ja sisaryritykset),
   • omistaa yrityksestä sellaisen osuuden, joka tuottaa sille huomattavan vaikutusvallan yrityksessä (vähintään 20 prosentin osuus osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä) tai
   • käyttää yrityksessä toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa;
2. osapuoli on yrityksen osakkuusyritys (vähintään 20 prosentin osuus osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä);
3. osapuoli on yhteisyritys, jossa yritys on osapuolena;
4. osapuoli on yrityksen tai sen emoyrityksen johtoon kuuluva avainhenkilö;
5. osapuoli on 1 tai 4 kohdassa tarkoitetun henkilön läheinen perheenjäsen (aviopuoliso tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva avopuoliso, oma ja puolison lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi)
6. osapuoli on oikeushenkilö, jossa 1, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu henkilö on hallituksen tai hallintoneuvostonjäsen tai varajäsen, toimitusjohtaja tai tämän sijainen tai vastaavassa asemassa.

Palkkakustannuksiin voidaan myöntää avustusta hankehenkilöstön palkkakustannuksiin hankkeen ajalle. Palkkakustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on yrityksen oman henkilöstön merkittävä osallistuminen kehittämistyöhön.

Hankkeeseen osallistuvilla henkilöillä tulee olla laadittu kirjallinen tehtävänkuvaus. Tuen saajan on osoitettava, että hankkeelle kohdennettavat palkkakustannukset eivät ylitä tuen saajan vastaavan tasoisista tehtävistä yleisesti maksaman palkan määrää.

Jos hankkeen toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta tai henkilö työskentelee lyhytaikaisesti hankkeessa, palkkakustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että tuen saajan osana tukihakemustaan esittämä ja ELY-keskuksen tukipäätöksessä hyväksymä hanketta koskeva työaikaosuus on vähintään 20 % vuotuisesta 100 %:n työaikaosuutta vastaavasta työajasta.

Tarkista voimassa olevasta yritysrahoitusstrategiasta sekä hakuilmoituksesta palkkakustannuksien tarkemmat kriteerit.

Työajanseurantaa ei tarvitse tehdä erikseen.

Flat rate tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla osa hankkeen kustannuksista eli ns. välilliset kustannukset katetaan.

• Haun yhteydessä hakujärjestelmä lisää prosenttimääräiset kustannukset automaattisesti hakemukseen.
• Kustannuksia ei myöskään esitetä maksatushakemuksessa, eikä todenneta hankkeen kirjanpidosta.

Kehittämistoimenpiteiden osalta flat rate -osuus on 7 % kaikista välittömistä kustannuksista.

Investointien osalta flat rate -osuus on 1,5 % kaikista välittömistä kustannuksista.

Lisätietoa kustannusmalleista löytyy Rakennerahastot.fi sivulta: Prosenttimääräinen korvaus | Rakennerahastot.

Kustannuksia, joita katetaan prosenttimääräisellä korvauksella, ovat esimerkiksi

• hankehenkilöstön työterveyshuollon kustannukset
• hankkeen käyttöön varatuista toimitiloista, koneista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset
• yksinomaan Suomessa tapahtuvien matkojen kustannukset
• kirjanpito-, tilintarkastus-, yleishallinto- ja toimistokustannukset
• ulkomaanmatkalla perillä matkakohteessa majoituksesta
• päivärahoista, aterioista ja matkakohteessa toteutettavista sisäisistä matkoista aiheutuvat kustannukset
• näyttelyn tai messuille osallistumisen edellyttämästä vaatetuksesta, somistamisesta ja markkinointiaineistosta aiheutuvat kustannukset
• henkilöstön rekrytoinnista aiheutuvat kustannukset
• hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset.

Kustannuksia, joita katetaan prosenttimääräisellä korvauksella, ovat esimerkiksi

• hankehenkilöstön työterveyshuollon kustannukset
• hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset
• kirjanpito-, tilintarkastus-, yleishallinto- ja toimistokustannukset
• koneiden ja kaluston asentamiseen sekä uudelleen sijoittamiseen liittyvät palkkakustannukset
• koneiden ja kaluston käyttöönottoon liittyvistä ulkopuoliselta toimittajalta hankittavista palveluista aiheutuvat kustannukset, jotka eivät sisälly koneiden ja kaluston toimitussopimukseen
• käyttöönottoon liittyvät henkilöstön palkkakustannukset
• käyttöomaisuuden pienhankinnoista aiheutuvat kustannukset
• kiinteistön ostamisesta tai vuokraamisesta aiheutuvat kustannukset
• rakennusaikaisesta siivouksesta, lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat kustannukset, jotka eivät sisälly rakennuksen urakkasopimukseen sekä näihin rakennusaikaisiin kustannuksiin liittyvät henkilöstön palkkakustannukset
• hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset.

Yrityksen tulee tehdä muutoshakemus,

• jos hankkeessa tai yrityksessä tapahtuu olennaisia muutoksia ja/tai
• yritys tarvitsee jatkoaikaa hankkeen toteuttamiselle.

Muutoshakemus tulee lähettää ennen muutosten aloitusta.

Hakemus jatkoajasta tulee lähettää ennen hankkeen toteutusajan päättymistä.

Ennen muutoshakemuksen tekemistä kannattaa olla rahoitushakemuksen käsittelijään yhteydessä.

Yrityksen tulee tehdä muutoshakemus, jossa hakee jatkoaikaa hankkeelle. Hakemus jatkoajasta tulee lähettää ennen hankkeen toteutusajan päättymistä.

Ennen muutoshakemuksen tekemistä kannattaa olla rahoitushakemuksen käsittelijään yhteydessä.

Mikäli yrityksen toimintaan kohdistuu myönteisen päätöksen saamisen jälkeen muutoksia, esimerkiksi sulautuminen tai jakautuminen, on näistä oltava yhteydessä päätöksen tehneeseen ELY-keskukseen ennen muutoksen toteuttamista tilanteen arvioimiseksi.  

Muutoin riskinä on, että ELY-keskus ei voi maksaa myönnettyä avustusta.

Sähköiseen rahoituksen asiointijärjestelmään liittyvissä ongelmatilanteissa ole yhteydessä Pk-yritysten rahoitusneuvontaan.

• puhelin 0295 024 800 Aukioloaika ma-pe klo 9–15
• sähköposti [email protected]

Valtuuksiin liittyvissä ongelmatilanteissa ota yhteys Yritys-Suomi-neuvontaan, puh. 0295 020 500.

Ongelmana voi olla, että henkilöllä ei ole riittävät valtuudet yrityksen puolesta asioimiseen. Valtuus kertoo järjestelmälle, että tunnistetulla henkilöllä on oikeus edustaa jotain tiettyä organisaatiota (hankehakijaa tai -toteuttajaa) tietyssä asiassa.

Henkilö, jolla on kaupparekisteriin merkitty organisaation nimenkirjoitusoikeus, esimerkiksi toimitusjohtaja, ei tarvitse Suomi.fi-valtuuksia.

EURA2021-järjestelmässä asiointia varten Suomi.fi-valtuuksissa on kolme eri asiointivaltuustyyppiä. Käyttäjä tarvitsee vain yhden valtuuden seuraavista:

• Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu
• Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu, käsittelyyn jättäminen
• Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu, käsittelyyn jättäminen ja tietojen hallinnointi

EURA2021-valtuudet (suomi.fi)

Henkilö, jolla on kaupparekisteriin merkitty organisaation nimenkirjoitusoikeus, esimerkiksi toimitusjohtaja, ei tarvitse Suomi.fi-valtuuksia.

Oikea valtuutus Yritysrahoituksen hakemiseen Aluehallinnon asiointipalvelussa on Yritysrahoituksen hakeminen: Yritysrahoituksen hakeminen -valtuus (suomi.fi)

Hakuvaiheessa hakijaorganisaation y-tunnuksen vaihto ei ole mahdollista. Y-tunnuksen vaihto on mahdollista vasta myönteisen päätöksen jälkeen, jolloin on mahdollista tehdä asiasta muutoshakemus EURA-järjestelmässä.

Mikäli hakija haluaa vaihtaa y-tunnuksen hakemusvaiheessa, hakijan tulee tehdä uusi hakemus. Tällöin tulee ottaa huomioon, että hanketta ei ole aloitettu.

Katso myös kysymys: Mikä katsotaan hankkeen aloittamiseksi?

Tulevat EU-rahoituksen haut löytyvät rakennerahastot.fi-sivulta:

• Etelä-Suomen hakujaksosuunnitelma: EAKR | Rakennerahastot 
• Länsi-Suomen hakujaksosuunnitelma: Yritysrahoitus | Rakennerahastot 
• Itä-Suomen hakujaksosuunnitelma: Rahoituksen hakeminen | Rakennerahastot  
• Pohjois-Suomen hakujaksosuunnitelma: Hakuaikojen suunnitelmat | Rakennerahastot 

Kansallisen rahoituksen haut ilmoitetaan Aluehallinnon asiointipalvelussa ja ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Käsittelijä arvioi ja pisteyttää hakemuksen seurantakomitean hyväksymien yleisten ja erityistavoitekohtaisten arviointiperusteiden ja hakukohtaisten painotusten perusteella. Hakemuksiin voidaan pyytää asiakkaalta tarkennuksia ja lisätietoja.

Arviointiprosessissa ja aikatauluissa on alueellisia eroja, joten tarkkaa arvioita päätöksen saamisesta emme voi antaa. Hakemuksen päätösaikatauluun liittyvissä kysymyksissä, yritys voi olla yhteydessä pk-yritysten rahoitusneuvontaan tai käsittelijään.