Tulli kertoi rajuja tilastoja, Gigantti käytännön kierrätysesimerkkejä – yli 200 osallistui tuottajavastuun syysseminaariin
Tulli kertoi rajuja tilastoja, Gigantti käytännön kierrätysesimerkkejä – yli 200 osallistui tuottajavastuun syysseminaariin
Tuottajavastuun syysseminaarissa kuultiin tänä vuonna sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen haasteista ja ratkaisuista, tilastoista sekä ulkomaisen etäkaupan rajusta kasvusta. Tullin ennusteen mukaan pienten lähetysten määrä Kiinasta voi jopa tuplaantua tänä vuonna.
Syysseminaarissa oli mukana monipuolisesti osallistujia eri aloilta. Kuvassa Johanna Ala-Kerttula (vas.) Akkukierrätys Pb Oy:stä, Elina Hakala Elker Oy:stä, Raul-Johan Friman Gigantista sekä Milla Kolehmainen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Pirkanmaan ELY-keskus järjesti syyskuun lopussa tuottajavastuun syysseminaarin ”Jätteestä resurssiksi – sähkölaitteet ja akut kiertotaloudessa”. Seminaari pidettiin Helsingissä ministeriön tiloissa sekä Teamsin välityksellä. Osallistujia oli yli 200, joista paikan päällä noin 60.
Syysseminaarissa pohdittiin, miten Suomen sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräysaste saataisiin nousuun. EU:n keräystavoite Suomelle on 65 prosenttia, mutta tällä hetkellä keräysaste on alle 50 prosenttia. Suomi on joutunut EU:n rikkomusmenettelyyn liian alhaisen SER-keräysasteen takia.
Huolta seminaarissa aiheutti EU-komission tuore ehdotus, että jäsenvaltioilta alettaisiin periä niin sanottua omavaramaksua sen perusteella, kuinka paljon sähkö- ja elektroniikkalaiteromua jää keräämättä. Maksun suuruus olisi kaksi euroa per keräämätön jätekilogramma.
- Tämä tarkoittaisi Suomelle 175 miljoonaan euron vuotuista omavaramaksua, jos laskentaperusteena olisivat nyt tuoreimmat saatavilla olevat SER-keräystilastot, arvioi ympäristöministeriön hallitussihteeri Johanna Routio syysseminaarin esityksessään.
SER-keräys ja sen haasteet herättivät runsasta keskustelua Tuottajavastuun syysseminaarissa.
- On varmistettava, että laskentasäännöt ovat eri EU-maissa samat ja luvut ovat vertailukelpoisia, ennen kuin päätetään omavaramaksuista tai muista taloudellisista seuraamuksista, kommentoi Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNKin puheenjohtaja Olli Alanen omassa puheenvuorossaan.
Alasen mukaan esimerkiksi jääkaappien ja televisioiden keräysaste on jo nyt yli 80 prosenttia, mutta esimerkiksi aurinkopaneelien, sähköpyörien ja ilmalämpöpumppujen keräysaste on lähes mitätön.
- Ongelmana on myös tilastointi, koska keräysmäärää verrataan kolmen edellisen vuoden aikana markkinoille saatettuihin kilogrammoihin. Eihän parin-kolmen vuoden sisällä merkittävästi lisääntyneet aurinkopaneelit, sähköpyörät ja ilmalämpöpumput ole vielä päätyneet keräykseen, Alanen miettii.
Olli Alanen kertoi SER-keräyksen tilastoja syysseminaarissa. Kuvassa myös Lisa-Marie Stenbäck Recser Oy:stä (vas.), Katja Laitinen Sumi Oy:stä ja Kaisa Halme KIVOsta.
Sähkölaitteille hyvitysmaksut?
Yritysnäkökulmaa aiheeseen toi Gigantti, joka keräsi Suomen myymälöissään yli kahdeksan miljoonaa kiloa sähkö- ja elektroniikkaromua viime vuonna.
- Kuluttajat ovat hyvin löytäneet meidät kierrätyspisteenä, kertoo Gigantin jälkimarkkinointi- ja logistiikkajohtaja Raul-Johan Friman.
Frimanin mukaan Gigantti pyrkii aktiivisesti pidentämään tuotteiden elinkaarta ja edistämään kiertotaloutta.
- Pohjoismaissa meillä on oma huoltoliike, joka tarjoaa huoltopalveluita kodinkoneille ja elektroniikalle. Myymme myös kunnostettuja tuotteita sekä tarjoamme myymälöissämme pidennettyjä takuuaikoja uusille tuotteille. Lisäksi maksamme myös osalle kierrätystuotteista hyvitystä, Friman kertoo esimerkkejä.
Myös Helsingissä toimiva SERkut-hanke etsii keinoja edistää sähkö- ja elektroniikkaromun uudelleenkäyttöä.
- Esimerkiksi yrityskoneissa on pidempi käyttöikä ja jälkimarkkinat. Hankkeessa on käynnissä pilotti, jossa kunnostamme ja myymme Helsingin kaupungin käytettyjä koneita, kertoo SERkut eli Sähkö- ja EletroniikkaRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hankkeen projektipäällikkö Annikki Rossander.
Kriittisiä raaka-aineita Eurooppaan
Syysseminaarissa esiin nousivat myös sähkö- ja elektroniikkaromun ja akkujen sisältämät kriittiset raaka-aineet.
- Euroopassa sähkö- ja elektroniikkaromu on noussut keskiöön, kun yritetään vähentää raaka-aineriippuvuutta Kiinasta, kertoo Sitran johtava asiantuntija Eero Jalava.
Sitran Eero Jalava kertoi puheenvuorossaan kriittisistä raaka-aineista. Puheenjohtajana syyseminaarissa toimi Mika Heinonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kriittisiä raaka-aineita tarvitaan muun muassa uusiutuvan energian infrastruktuurissa, sähköautojen akuissa, ITC-sektorilla sekä avaruus- ja puolustusteollisuudessa.
- Esimerkiksi akkujen kierrätyksen raaka-ainepotentiaali Euroopassa kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä kierrätyksellä voidaan kattaa jopa neljänneksen joidenkin kriittisten metallien tarpeesta, Jalava kertoo.
Kiinan etäkauppa saattaa tuplaantua tänä vuonna
Etäkaupan osalta syysseminaarissa kuultiin hätkähdyttäviä kasvuarvioita EU:n ulkopuolisesta etäkaupasta, erityisesti Kiinasta.
- Jo viime vuonna suomalaiset tilasivat EU:n ulkopuolelta yli 28 miljoonaa pientä alle 150 euron arvoista tavaraerää. Näistä eristä yli 97 prosenttia tuli Kiinasta. Tämän vuoden ennusteemme on, että eriä tulee 50-60 miljoonaa kappaletta, arvioi Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Etäkaupan räjähdysmäinen kasvu haastaa Tullin valvontaa, kertoi Olli-Pekka Penttilä puheenvuorossaan.
- Meillä ei ole resursseja tarkastaa kaikkia eriä. Poliittisella päätöksenteolla asian voisi ratkaista esimerkiksi siten, että etämyynti EU:n ulkopuolelta suoraan kuluttajalle kiellettäisiin kokonaan. Silloin EU-alueelle tavarat tuotaisiin ensin varastoihin, mikä helpottaisi tulliviranomaisen valvontaa, Penttilä sanoo.
Jos kuluttajien verkkokauppatilauksia EU:n ulkopuolelta haluttaisiin vähentää, Penttilän mukaan pitäisi vähintään asettaa riittävän suuri tullimaksu, kuten Yhdysvallat teki keväällä kohdennetusti Kiinalle. Se romahdutti suoran etäkaupan kuluttajille.
Myös yritysten välisessä kaupassa etämyynnin haasteena on valvonta ja sen resurssit, arvioi Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
- Jotta kilpailuympäristö säilyy reiluna, myös ulkomaisten yritysten tulee hoitaa velvoitteensa ja valvontaan tulee olla riittävästi resursseja, Muhonen miettii.
Virva Eteläinen (vas.) ja Anniina Laaksonen Stena Recyclingista pitivät syysseminaarin ohjelmaa monipuolisena.
”Kiinnostavia teemoja ja puheenvuoroja”
Tuottajavastuun syysseminaari oli avoin kaikille kiinnostuneille. Osallistujissa oli muun muassa tuottajayhteisöjen ja yritysten edustajia sekä julkisen että yksityisen sektorin asiantuntijoita. Ajankohtainen ohjelma sai kiitosta.
- Esitykset olivat todella mielenkiintoisia ja niistä sai uusia näkökulmia, kehuu Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
- Seminaarissa porauduttiin monipuolisesti sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen haasteisiin. Myös Tullin tilastot pysäyttivät, kommentoi KIVOn johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.
Tuulia Innala Kuntaliitosta ja Timo Hämäläinen KIVOsta osallistuivat syysseminaariin.
Myös verkostoituminen nähtiin tärkeänä.
- Täällä näkee yhteistyökumppaneita ja pääsee vaihtamaan ajatuksia ihan kasvotusten, sanoo Virva Eteläinen Stena Recyclingista.
Uutuutena tänä vuonna syysseminaarissa olivat tauolla järjestetyt nonstop-työpajat, joissa osallistujat saattoivat tuoda ajatuksiaan ja ratkaisuehdotuksia päivän teemoihin. Palautteen perusteella työpajat saivat paljon kiitosta.
Syysseminaari taas ensi vuonna
Pirkanmaan ELY-keskus järjestää tuottajavastuun syysseminaarin vuosittain. Tämän vuoden seminaari oli jatkoa kaksi vuotta sitten käynnistyneille tuottajavastuun yhteistyöryhmän tapaamisille.
- Tänä vuonna erityisesti ilahdutti runsas keskustelu syysseminaarissa. Myös työpajoista saimme paljon ideoita ja ajateltavaa. Tavoitteenamme on lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä, kertoo tuottajavastuun ryhmäpäällikkö Mika Heinonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kahvitauolla oli tarjolla pullaa.
Tuottajavastuun syysseminaarissa sanottua:
”Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysaste on Suomessa edelleen haaste. Kuilu tavoitteiden ja toteutuneiden keräysmäärien välillä on kasvanut.”
Anna Häggman
johtaja, kiertotalousyksikkö
ympäristöministeriö
”Kiertotalouden painoarvo EU:n omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn lisäämisessä on noussut merkittävästi.”
Eero Jalava
johtava asiantuntija
Sitra
”EU-komission ehdottama omavaramaksu perustuisi jäsenvaltioiden ilmoittamaan keräämättä jääneeseen SER-määrään. Mitä vähemmän jäsenvaltio onnistuu keräämään sähkö- ja elektroniikkaromua suhteessa muihin jäsenvaltioihin, sitä suurempi maksu.”
Johanna Routio
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
”SER-keräyksen parantamisessa on keskityttävä keinoihin, joilla on tuhansien tonnien vaikutus keräysmääriin.”
Olli Alanen
puheenjohtaja
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK
ERP Finland ry
”Uusittu akkuasetus lisää etenkin valmistajien ja maahantuojien vastuita ja tehtäviä.”
Sallamaari Muhonen
toimitusjohtaja
Sähköteknisen kaupan liitto ry
”Jos kuluttajien verkkokauppatilauksia EU:n ulkopuolelta haluttaisiin vähentää, niin pitäisi asettaa riittävän suuri tullimaksu.”
Olli-Pekka Penttilä
tilastojohtaja
Tulli
”Meillä on merkittävä rooli Suomessa sähkö- ja elektroniikkaromun keräämisessä ja kierrättämisessä. Keräsimme myymälöissämme kahdeksan miljoonaa kiloa sähkö- ja elektroniikkajätettä viime vuonna.”
Raul-Johan Friman
jälkimarkkinointi- ja logistiikkajohtaja
Gigantti
”Pilotti edistää sähkö- ja elektroniikkaromun uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.”
Annikki Rossander
projektipäällikkö
SERkut-hanke
Kuvassa on Mika Surakka (vas.) Sumi Oy:tä, Tuomo Aunola Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Marja Ola Kaupan liitosta.
Sallamaari Muhonen Sähköteknisen kaupan liitosta ja Olli-Pekka Penttilä Tullilta pitivät puheenvuorot syysseminaarissa.
Syysseminaarin teemat oli valittu hyvin, arvioivat Christian Hindersson Suomen Keräystuote Oy:stä (vas.), Veli-Matti Kankaanpää Elkomit ry:stä ja Juha-Heikki Tanskanen Rinki Oy:stä.