Helmikuu kylmä ja vähäsateinen (Pohjois-Karjala)

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksi astetta tavanomaista kylmempi.
Kuukauden sademäärä jäi kolmannekseen normaalista. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärä oli 12 mm, kun em. pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvo on 34 mm.

Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 150 - 180 kg/m². Lumisimmilla alueilla Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa lumikuorma ylitti paikoin 200 kg/m². Viime viikon lumisade lisäsi lumikuormaa 20 - 50 kg/m² ja 200 kg/m² raja ylittyy lähes koko maakunnassa. Erityisen riskialttiita suurelle lumikuormalle ovat suurten hallien ja vastaavien rakennusten kattorakenteet. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa, ja huolehdittava lumen poistosta katolta tarpeen mukaan. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen.

Järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. Helmikuun viimeisenä päivänä Pielisen vedenkorkeus oli 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus (Arvinsalmen asteikon mukaan) oli 56 cm, Viinijärven 22 cm ja Kajoonjärven 10 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus laskee huhtikuun puoliväliin mennessä 10 - 20 cm ja lähestyy normaalivyöhykkeen ylärajaa. Saimaan lisäjuoksutus on 900 m³/s ja sitä jatketaan todennäköisesti aina kesään asti, jottei vedenkorkeus nousisi lumien sulannan myötä tulvalukemiin.
Pielisen vedenkorkeus on talvelle tyypillisessä laskussa, ja huhtikuun puoliväliin mennessä laskua kertyy 10 - 20 cm. Touko-kesäkuussa vedenkorkeus nousee todennäköisesti tavallista korkeampaan tulvahuippuun runsaasta lumimäärästä johtuen.

Jokien virtaamat olivat helmikuussa ajankohtaan nähden suuria. Pielis- ja Lieksanjoessa virtasi vettä kolmanneksen tavanomaista enemmän. Koitajoen helmikuun keskivirtaama oli yli puolitoistakertainen normaaliin verrattuna. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat puolitoistakertaisesta aina lähes kaksinkertaiseen.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeudet ovat vuodenajalle tyypillisesti laskussa, mutta ovat silti yhä 5 - 70 cm yli ajankohdan keskiarvojen. Routaa em. mittauspaikoissa esiintyy keskimääräistä vähemmän. Havaintopaikoissa routaa on 0 - 5 cm, joka on 10 - 20 cm keskiarvoja vähemmän.

Kovista pakkasista huolimatta vesistöjen jäät eivät paksuuntuneet merkittävästi helmikuun aikana eristävän lumikerroksen takia. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli maakunnassa yleisesti 25 - 40 cm. Paksun lumikerroksen vuoksi jäät ovat jopa 10 - 20 cm tavallista ohuempia.

• Tilasto-osa (pdf)

Lisätietoja

Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi