Hämeen leväseurantapaikoilla muutamia sinilevähavaintoja (Häme)

Hämeen leväseurantapaikat

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 23 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 13 seurantapaikkaa, jotka ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki –verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin.

 

Muutamia sinilevähavaintoja

Lieviä leväesiintymiä on havaittu nousseen pintaan muutamilla havaintopaikoilla. Juhannusviikolla havaittiin sinilevää pieniä määriä muutamilla havaintopaikoilla. Molemmilla Lahden havaintopaikoilla (Mukkulassa ja Kariston uimarannalla) sekä Majutvedellä havaittiin hieman sinilevää. Lisäksi ELY-keskus sai joitain ilmoituksia kansalaisilta eri puolilta Hämettä. Havainnot ovat suuntaa-antavia ja kuvaavat kyseisen rannan senhetkistä tilannetta. Levätilanne voi muuttua nopeasti tuuliolosuhteiden mukaan.

 

Mistä levät tulevat

Sinileviä on järvivesissä aina, vaikka niitä ei yleensä nähdä pinnalla kuin vasta keski- ja loppukesällä. Sinilevät kykenevät kaasurakkuloidensa avulla säätelemään syvyyttään ja pysyttelemään näin kasvamisen kannalta ihanteellisella syvyydellä. Alkukesällä järvien pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, eikä niitä havaita paljain silmin järven pinnalla.

Kun sinilevä vanhenee, sen kaasurakkulat haurastuvat ja se menettää kykynsä säädellä syvyyttään.  Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä nousee kohti veden pintaa. Pinnalta hento tuuli ja virtaukset voi kerätä sinileviä laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa syntyneen sinilevämassan rantaan, mikä nähdään sinilevien massaesiintymisenä. Hyvin tuulisella säällä sinilevä sekoittuu tasaisesti koko vesimassaan, jolloin ne eivät nouse pintaan eivätkä keräänny rantavesiin.

 

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Vähäisemmän sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä tikkumaisista, kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevista pienistä levälautoista ja – kasaumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan keräytyy suurempi sinilevälautta tai -kasauma.

Sinilevätilanne voi kuitenkin vaihdella suurestikin saman järven eri osissa ja tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden ja erityisesti tuulen vaikutuksesta. Etenkin tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos levän runsaus arvioidaan tänä ajankohtana, voi näyttää siltä, ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aikaisemmin ollut runsaasti pinnalla. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin levien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun tiedote julkaistaan.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä ja mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella ja maalaisjärkeä käyttäen. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestä levämäärästä.

 

Levänäytteitä tutkitaan

Hämeen ELY-keskus ottaa vastaan näytteitä ja ilmoituksia muidenkin alueensa järvien haitallisista leväesiintymistä. Levämassasta otetaan näyte puhtaaseen lasi tai muovipulloon. Näytteen määräksi riittää 1 dl, jos esiintymä on runsas. Suuresta vesimäärästä on vain haittaa näytettä tutkittaessa. Näytepullonkorkki on suljettava tiiviisti. Näyte on säilytettävä viileässä ja lähetettävä mahdollisimman nopeasti tutkittavaksi.

Näytteen mukaan on laitettava myös näytteenottajan nimi, kartta, johon on merkitty selkeästi näytteenottopaikka sekä mahdollisimman tarkka selostus näytteenottoajasta ja olosuhteista. Myös kuvia leväesiintymästä voi liittää mukaan.  Myös näytteenottajan yhteystiedot ovat tarpeen, jotta tälle voidaan ilmoittaa tutkimustulokset. Havainnot rekisteröidään valtakunnalliseen levähaittarekisteriin.

Omia levähavaintoja voi ilmoittaa myös Järviwiki-sivuston havaintolähetti-palvelun avulla.

 

Näytteitä voi lähettää osoitteeseen:

Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 LAHTI

TAI

toimittaa käyntiosoitteeseen:

Kirkkokatu 12, 15140 LAHTI

 

Lisätietoja

• Taru Poutiainen, Hämeen ELY-keskus, puh.0295 025 192, [email protected]
• Järviwiki
• Havaintolähetti

 

Tiedotus:

• Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037