ELY-keskuksen myöntämässä rahoituksessa näkyy talouden kasvu ja yritysten halu investoida (Pohjois-Savo)

Tiedotteet 2018

ELY-keskus myönsi vuonna 2017 Pohjois-Savoon rahoitusta noin 317 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 myönnetyn rahoituksen määrä oli 335 miljoonaa euroa.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta kertoo, että rahoituksen kysyntä on maakunnassa vuoden 2017 lopulla ollut kasvussa, vaikkakin kokonaisuudessaan rahoituksen määrä pieneni neljä miljoonaa euroa vuodesta 2016. - Maakunnassa valmistaudutaan yritysten kasvuun valmistelemalla maakunnallista pääomasijoitusrahastoa. ELY-keskuksella on nyt hyvät mahdollisuudet tukea yritysten kasvutavoitteita, Virranta sanoo.

- ELY-keskuksella on rahaa yritysten kehittämiseen. Rahoitusta voi saada yritysten kehittämiseen, kansainvälistymiseen, investointeihin niin kalustoon, koneisiin kuin toimitiloihinkin. - Monta kertaa kuulee yrittäjien pelkäävän byrokratiaa ja hakemisen vaikeutta. Se on turha pelko. Rahoitushakemus tulee vireille vajavaisenakin ja sitten yhdessä katsotaan miten edetään, kannustaa Virranta.

-Tällä hetkellä maakunnan rahoituksessa näkyy talouden kasvu ja erityisesti vientiä harjoittavat yritykset ovat toteuttamassa lykkäämiään investointeja. Pohjois-Savossa tämä heijastuu erityisesti teknologiateollisuuden investoinneissa, sanoo Pohjois-Savon kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattorina aloittanut Markku Koponen. Hän kannustaa yrityksiä edelleen käyttämään ELY-keskuksen monipuolisia rahoituspalveluita kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Teknologiateollisuus investoi voimakkaasti ja yritykset innostuivat hyödyntämään sparrausapua ja digitaalisuutta

ELY-keskus myönsi viime vuonna yrityksen kehittämisavustusta 57 hankkeelle yhteensä 10,3 miljoona euroa. Näistä yli puolet, 32 hanketta kohdistui Kuopion alueelle, seitsemän Iisalmeen ja viisi Varkauteen. Tukea suuntautui eniten teknologiateollisuuteen (16 hanketta, vajaa 3 miljoonaa euroa), puun- ja biojalostukseen ja sähkölaitevalmistukseen. Yritysrahoituksen tarkoitus on vahvistaa maakunnan elinvoimaa ja luoda uusia työpaikkoja. Tämän takia ELY-keskus kohdisti yritystukea erityisesti kasvua ja kansainvälistymistä hakeville pk-yrityksille kilpailukykyä kehittäviin hankkeisiin.

Yritykset käyttivät ELY-keskuksen tarjoamia kehittämispalveluita, joita ovat analyysi- ja konsultointipalvelut. Näissä palveluissa yritykset hakevat ulkopuolisen asiantuntijan sparrausta yrityksen kehittämiseen ja pääsevät kasvu-urallansa eteenpäin. Viime vuonna asiantuntijapalveluita hyödynsi 110 pohjoissavolaista yritystä yhteensä 410 000 euron edestä.

Vuoden 2017 aikana rahoitettiin myös 51 ESR-kehittämishanketta, jotka pääosin kohdentuivat työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin ja erityisesti korkeakoulutettujen työttömien työllistymisen edistämiseen. Digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa ja erilaiset kasvualojen koulutukset ovat myös saaneet merkittävää rahoitusta. Rahoitusta sai myös muun muassa Tahkon alueen kehittämistoimet. Kaikkiaan EU-rahoitusta myönnettiin kahdeksan miljoonaa euroa.

Rekrykoulutuksilla Pohjois-Savoon 303 uutta työpaikkaa, joista puolet syntyi Ylä-Savoon

Koulutuksen yhteishankintoihin käytettiin 1,75 miljoonaa euroa, joista RekryKoulutusten osuus oli 1,66 miljoonaa euroa. Yritysten rekrytointikoulutuksilla syntyi 303 uutta työpaikkaa, joista lähes puolet sijaitsi Ylä-Savossa, painopisteenä erityisesti teknologiateollisuuden yritykset.

Starttirahaa myönnettiin kaksi miljoonaa euroa ja sillä tuettiin melkein 300 uuden yrittäjän toiminnan käynnistymistä ja yritystoiminnan alkuvaihetta.

Työnantajille myönnettiin palkkatukea työllistämiseen 9,2 miljoonaa euroa. Keskimäärin kuukaudessa palkkatukityössä työskenteli 719 henkilöä. Suurin osa heistä oli työssä yrityksissä, noin kolmasosa kunnan palveluksessa ja vajaa kolmannes yhdistyksissä sekä säätiöissä. Työvoimakoulutusta järjestettiin kaikkiaan 11,4 miljoonalla eurolla osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi.

Maaseudun yritysrahoituksella vahvistetaan pohjoissavolaista elintarvikealaa

Taloudellisen tilanteen piristyminen näkyi selvästi yritystuen haun nousuna, sillä maaseuturahastosta myönnettiin yritystukea 47 hankkeelle yhteensä reilut 4,3 miljoonaa euroa, josta vajaa 2,5 miljoonaa euroa jaettiin elintarvikealan yrityksille erilaisiin investointeihin ja kehittämiseen. Lisäksi maatilainvestointitukea myönnettiin noin 8,8 miljoonaa euroa ja maaseudun hanketukea 2,2 miljoonaa euroa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnettiin 6,4 miljoonaa erityisesti alkutuotannon lisäämiseen ja vesiviljelyn innovointiin, jotka vastaavat kalan kasvavaan kysyntään. Kalavarojen ja vapaa-ajan kalastuksen edistämiseen myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa.

Maanteiden päivittäinen kunnossapito ja ylläpito vei suurimman osan tienpidon rahoituksesta

Pohjois-Savon ELY-keskukselle osoitettiin Itä-Suomen tienpitoon 84,3 miljoonaa euron rahoitus, josta 5,7 miljoonaa euroa kohdistui liikenneväylien korjausvelkaohjelman toteuttamiseen ja 9,8 miljoonaa euroa niin sanottuihin perusväylänpidon lisärahoituskohteisiin (vt 6 parantaminen Raatekankaan kohdalla Joensuussa ja kt 75 Yaran liittymäjärjestelyt Siilinjärvellä).

Valtaosa tienpidon rahoituksesta käytettiin maantieverkon päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavien investointihankkeiden toteutukseen kohdistui noin 2,5 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä hankkeita olivat vt 6 kevyen liikenteen järjestelyt Asemankylän kohdalla Kontiolahdella, vt 27 liikennejärjestelyt Nivan liittymän kohdalla Kiuruvedellä sekä Kt 73 Kevätniemen liittymän parantaminen Lieksassa. Yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionavustuksiin oli Itä-Suomessa käytettävissä 3,7 miljoonaa euroa ja joukkoliikenteen tukemiseen kuusi miljoonaa euroa.

Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa tie- ja liikenneolojen suunnittelusta, julkisen liikenteen järjestämisestä ja liikenteen viranomaispalveluista Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueilla.

Valtion vesihuoltotyöt loppuivat

Valtion vuosikymmeniä jatkunut perinne maakunnan vesihuollon tukemisessa päättyi. Rautalammilla toteutettiin viimeinen valtion vesihuoltohanke. Myös vesihuollon avustukset loppuvat. Vapaaehtoiseen luonnonsuojelualueiden toteuttamiseen käytettiin 2,6 miljoonaa euroa ja muihin ympäristöhankkeisiin noin miljoona euroa. ELY rahoitti Pohjois-Savon vesienhoidon painopistealueella Iisalmen reitillä vesien tilatavoitteita edistävän Vesivision. Valtion hoitamien säännöstelypatojen automatisointia on jatkettu. Vesirakenteiden huolto- ja kunnossapitotyöt ulkoistettiin.

Liitteet:

Lisätietoja:
ylijohtaja Kari Virranta, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 699, kari.virranta(at)ely-keskus.fi

Julkaisupäivä: 8.2.2018