- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä muistuttaa hirvivaarasta (Itä-Suomi)
Syksyllä pimenevien iltojen myötä riski joutua hirvi- tai peuraonnettomuuteen lisääntyy huomattavasti. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa. Fiksu autoilija kunnioittaa myös hirvivaroitusmerkkejä.
Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 1650 hirvikolaria (2012–2016). Itä-Suomen alueella hirvikolareita tapahtuu noin 300 vuosittain, mikä on noin 16 % koko maan hirvikolareista. Kussakin Itä-Suomen maakunnassa tapahtuu noin satakunta hirvikolaria vuosittain.
Onnettomuuksien määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla, mikä on seurausta hirvikantojen kasvusta. Sama kehitys on nähtävissä niin valtakunnallisesti kuin Itä-Suomessa. Vuonna 2012 Itä-Suomen alueella tapahtui noin 250 hirvikolaria, mutta vuonna 2016 hirvikolareita oli jo noin 350. Onnettomuuksien määrän kasvu on tapahtunut erityisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien alueella.
Hirvikolareita on syksyisin muita vuodenaikoja enemmän, koska hirvet liikkuvat kiima-ajan ja metsästyskauden vuoksi tavallista vilkkaammin. Samaan aikaan keli- ja valaistusolosuhteet muuttuvat vaativammiksi. Hirvieläimet liikkuvat aktiivisimmin hämärässä, varsinkin auringonlaskun ja -nousun aikaan. Vaarallisin hetki on auringonlaskun jälkeinen ensimmäinen tunti. Itä-Suomen alueen hirvikolareista noin puolet on tapahtunut syys-joulukuussa, ja noin 60 prosenttia iltaviiden ja puolen yön välillä.
Paras keino välttää hirvieläinonnettomuus on ajonopeuden laskeminen riskialttiiksi todetuilla ja hirvivaroitusmerkeillä varustetuilla tiejaksoilla sekä hirviaitojen päättymiskohdissa. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen, mutta myös lieventää vammoja törmäyksen sattuessa. Hirvivaroitusmerkit kannattaa aina ottaa tosissaan – valtaosa kolareista tapahtuu hirvivaara-liikennemerkillä osoitetuilla tiejaksoilla. Mutta hirviä liikkuu myös varoitusalueiden ulkopuolella. Ei ole aivan tavatonta törmätä hirveen myös moottoriteillä tai muilla hirviaidoilla varusteluilla tiejaksoilla.
Onnettomuuden välttämiseksi
- Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella ja jarruta heti, jos havaitset jotain poikkeavaa.
- Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja, vältä sumuvalojen käyttöä.
- Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä.
- Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa.
- Viesti muille autoilijoille hirvihavainnosta; väläyttämällä ajovaloilla/jarruvaloilla
Toiminta onnettomuustilanteessa
- Varoita muuta liikennettä, ja vie varoituskolmio paikalleen.
- Auta ja hälytä apua, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita (hätänumero 112).
- Ilmoita aina poliisille (112).
Lue lisää:
Itä-Suomen alueen hirvieläinonnettomuuksien tilastokatsaus (pdf)
Liikenneturva: Kolmannes kuljettajista väistänyt hirveä
Liikenneturva: Hirvet ja muut eläimet
Lisätietoja:
Liikenneturva, yhteyspäällikkö Tuula Taskinen, p. 020 7282 396
Itä-Suomen poliisilaitos, ylikomisario Petri Pahkin p. 0295 456 895
Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvanen, p. 0295 026 769
- Julkaisupäivä
- 21.9.2017