Puukunnostuksilla parannetaan latvapurojen tilaa Lapväärtin-Isojoen ja Karvianjoen latvoilla (Pohjanmaa)
Oulun yliopisto ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjamaan piiri ovat kartoittaneet FRESHABIT Pohjanmaan joet -osahankkeessa uuteen purokunnostusmenetelmään soveltuvia kohteita Lapväärtin-Isojoen ja Karvianjoen latva-alueilla. Valituilla kohteilla (yht. 6 kpl) tehdään uutta kokeellista purokunnostusta, jossa puuainesta lisätään puroihin samalla tavalla kuin puut niihin luontaisesti kaatuvat. Näin puuta on puroissa normaalia puukunnostusta huomattavasti enemmän ja ne lisätään puroihin oksineen ja lehtineen. Tämän oletetaan parantavan huomattavasti puron monimuotoisuutta ja kykyä pidättää veden mukana kulkeutuvaa ainesta.
Viime vuosina maailmalla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että purossa olevalla puuaineksella on keskeinen merkitys puroluonnolle. Se monipuolistaa virtausoloja, tarjoaa ravintoa, luo lisääntymisalustoja ja suojapaikkoja vesieliöstölle ja ennen kaikkea pidättää erinomaisen tehokkaasti virran mukana kulkeutuvaa hiekkaa sekä eloperäistä ravintoaineista. Eloperäinen ravintoaine toimii koko puroluonnon polttoaineena. Puuaineksen pidättämä hiekka vähentää taas kiintoaineen huuhtoutumista jokeen, joka on ongelma erityisesti ojitetuilla alueilla.
Puukunnostuskohteiden kehitystä tullaan seuraamaan useiden vuosien ajan ja kehitystä verrataan saman vesistöalueen vertailukohteiden kehitykseen. Vertailukohteet on valittu siten, että niistä löytyy muilla tavoin kunnostettuja purokohteita, perattuja puroja sekä luonnontilaisia puroja. Näin puukunnostuksen vaikutuksia pystytään arvioimaan luotettavasti. Seuranta ja vaikutusten arviointi puukunnostetuilla kohteilla aloitetaan syksyllä 2017 ja jatketaan vuoteen 2022.
Purotutkimus toteutetaan yhteistyössä maanomistajien kanssa, koska kohteet sijaitsevat yksityisillä metsäalueilla. Maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa rantapuuston kaatamiseen ja puuston arvo korvataan heille. Puunlisäykset on toteutettu yhteistyössä maanomistajien kanssa. Puun lisäyksestä ei ole haittaa purolle, eikä puukunnostus aiheuta muutoksia lähimetsien ja -peltojen käyttöön ja tuottoon.
Kesän ja syksyn aikana ovat edistyneet myös muut Lapväärtin-Isojoen ja Karvianjoen latva-alueiden Freshabit-toimenpiteet. Suomen luonnonsuojeluliitto on kunnostanut useita purokohteita ja järjestänyt purokunnostustalkoot Isojoen Lohiluomalla. Suomen metsäkeskus on kartoittanut Isojoella mahdollisia luonnonhoitohankealueita. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on teettänyt Kristiinankaupungin Blomträskissä lintu- ja kasvillisuuskartoitukset, jotka liittyvät Natura 2000-alueen lintuvesikunnostuksen suunnitteluun. Lisäksi ELY-keskus on kartoittanut kunnostuskohteita ja tehnyt kalataloudellisia kunnostuksia. Metsähallituksen luontopalvelut on ennallistanut useita suoalueita vesistöjen latva-alueilla. Kunnostettavalla suoalueella on myös aloitettu tutkimus, jossa mallinnetaan ennallistamisen vaikutusta suoalueen hydrologiaan.
Freshabit-hanke jatkuu vuoteen 2022 ja hanke saa rahoitusta mm. EU:n Life-rahastosta, ympäristöministeriöltä ja maa-ja metsätalousministeriöltä. Pohjanmaan jokien osahankkeeseen kuuluu Lapväärtin-Isojoen ja Karvianjoen latva-alueiden lisäksi Ähtävänjoen vesistöalue.
Lisätietoja:
- Purokunnostusten toteuttaminen: Teemu Tuovinen puh. 040 93 46 320, [email protected]
- Purokunnostusten tutkimushanke: tutkijatohtori Jussi Jyväsjärvi, 050 35 85 935, [email protected]
- Freshabit Pohjanmaan joen -osahanke: hankekoordinaattori Erika Raitalampi, puh. 0295 028 027, [email protected] ja johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Latvala, puh. 0295 027 861, [email protected]
Kuva 1. Purotutkimuksessa tarkasteltavat purotyypit: a) puukunnostuskohde, b) perattu puro, c) perinteinen purokunnostus, d) luonnontilainen puro (Kuvat: Jussi Jyväsjärvi ja Teemu Tuovinen)
