Navigointivalikko
Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2016

Vilja-aloissa ei suuria muutoksia, kauran ja nurmien viljelyala kasvussa (Kaakkois-Suomi)

Viljojen viljelyala Kaakkois-Suomessa pysyi samana kuin viime vuonna. Leipäviljojen (vehnä ja ruis) pinta-alat pienenivät jonkin verran, mutta vastaavasti rehuviljojen (ohra ja kaura) viljely lisääntyi.

Öljykasvien viljely piristyy hieman. Samoin härkäpavun viljely kasvaa, mutta sen kokonaisala on edelleen sangen pieni.

Vilja-ala lähes ennallaan

Viljelijöiden tukihakemustietojen mukaan viljojen viljelyala on tänä vuonna Kaakkois-Suomessa noin 70 000 ha eli puolet kokonaisviljelyalastamme. Vilja-ala pysyi lähes samana kuin viime vuonna.

Kevätvehnän pinta-ala (17 400 ha) pieneni viime vuodesta noin 700 ha. Kevätvehnän viljely painottuu selvästi Kymenlaaksoon, jossa sen viljelyala on tänä vuonna reilu 15 % maakunnan peltoalasta. Samoin syysviljojen, syysvehnän ja rukiin viljelyalat pienenivät selvästi, yhteensä lähes 2 000 ha. Viime vuonna puinnit siirtyivät myöhään syksyyn, joten syysviljojen kylvöille jäi käytännössä hyvin vähän mahdollisuuksia.

Rehuohran ja kauran viljelyalat sen sijaan kasvoivat yhteensä noin 3 000 hehtaaria edellisvuoteen verrattuna, vaikka rehuviljojen hintakehitys on ollut kovin alavireistä. Kauran viljely lisääntyi erityisesti Kymenlaaksossa. Maakuntien kokonaispeltoaloihin verrattuna kaura-ala onkin nyt Kymenlaaksossa jonkin verran suurempi kuin Etelä-Karjalassa.

Rehuohraa taas viljellään Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin Kymenlaaksossa. Ohran kokonaisalasta (24 700 ha) noin 5 200 ha on mallasohraa, jonka viljely on puolestaan keskittynyt pääosin Kymenlaaksoon.

Öljykasviala lisääntyi hieman

Öljykasvien – rypsin ja rapsin – viljelyalan neljä vuotta jatkunut voimakas pieneneminen pysähtyi viime vuonna. Rypsiä ja rapsia on nyt viljelyssä noin 4 600 ha, jossa on lisäystä viime vuoteen noin 700 ha. Kevätrypsi (2 400 ha) on enää vain hieman suositumpi öljykasvi kuin kevätrapsi (2 100 ha). Syyskylvöisiä öljykasveja viljellään vain noin sadan hehtaarin alalla.

Härkäpavun ja kuminan viljely lisääntyy edelleen Kaakkois-Suomessa. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 1 400 hehtaarilla ja kuminaa noin 850 hehtaarilla. Molempien kasvien viljelyalat ovat kasvaneet viime vuosina, mutta kokonaisalasta niiden yhteinen osuus on vain 1,6 prosenttia.

Nurmiala kasvussa, kesantoalassa selvä pudotus

Viljeltyjen nurmien viljelyala on Kaakkois-Suomessa vähentynyt pitkään: vielä vuonna 2000 nurmiala oli yli 39 000 ha, mutta vuonna 2009 ala painui jo alle 30 000 hehtaarin "rajapyykin". Vuosien 2010-2015 melko "tasaisen vaiheen" jälkeen nurmiala kääntyi tänä vuonna selvään nousuun ja on noin 32 400 ha. Kasvua viime vuoteen on noin 4 000 hehtaaria. Nurmien viljely painottuu selvästi Etelä-Karjalaan, jossa nurmiala on noin 28 % maakunnan peltoalasta.

Yksi syy nurmialan kääntymiselle nousuun voi olla se, että aiemmin viherlannoitusnurmena, viherkesantona tai luonnonhoitopeltona olleita kasvustoja on tänä vuonna muutettu viljellyiksi nurmiksi. Viherlannoitusnurmen (3 400 ha), kesannon (4 700 ha) ja luonnonhoitopeltojen (11 600 ha) ala väheni viime vuodesta yhteensä noin 1 700 ha.

Viime vuonna suojavyöhykeala lähes kolminkertaistui aikaisempaan verrattuna, kun viljelijät perustivat keväällä 2015 lähes 3100 hehtaaria nurmipeitteisiä vyöhykkeitä vesistöjen ja valtaojien reunoille. Uusia maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitä ei tänä vuonna voinut perustaa, joten suojavyöhykeala pysyi ennallaan.

LIITE (pdf)

Sisältää kuvat:

  • Viljelypinta-alat (ha) Kaakkois-Suomessa v. 2000–2016
  • Suhteelliset viljelyalat (%) Kaakkois-Suomessa vuonna 2016
  • Viljelypinta-alat (ha) Kymenlaaksossa v. 2010–2016
  • Viljelypinta-alat (ha) Etelä-Karjalassa v. 2010–2016

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 15.6.2016 mennessä kuntiin jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin. Lisätietoja muiden kuin pääviljelykasvien viljelyaloista saa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisätietoja

Maaseutupalvelut -yksikön päällikkö
Jyrki Pitkänen
puh.  040 7171 272
jyrki.pitkanen(at)ely-keskus.fi


Alueellista tietoa