Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2017

Sinileväkesä jäi rauhalliseksi, pahoilta kukinnoilta vältyttiin sekä itäisellä Suomenlahdella että sisävesillä (Kaakkois-Suomi)

Viileä ja tuulinen kesä sai aikaan sen, että Kaakkois-Suomen sisävesillä sinilevähaitat jäivät tavanomaista vähäisemmiksi.  Valtakunnallisen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla runsaita levähavaintoja todettiin vain parilla havaintopaikalla, mm. Lappeenrannan Haapajärvellä, jossa sinilevää esiintyi käytännössä koko kesän ajan, mutta tilanne ei juurikaan poikennut aiemmista vuosista. Myös Iitin Urajärvellä levää esiintyi useana havaintoajankohtana, mutta levämäärät olivat vähäisiä. Sinilevähavainnot Kaakkois-Suomen järvillä, yleisöhavainnot mukaan lukien, ajoittuivat pääasiassa heinäkuun alkuun ja elokuun toiselle ja kolmannelle viikolle. Juhannuksen jälkeen tuli joitakin leväkukintailmoituksia mm. Saimaan eri osilta, mutta säiden viilennyttyä sinilevähavainnot vähenivät. Elokuulle ajoittunut lämmin jakso johti myös sinilevän runsastumiseen ja havaintoilmoituksiin.

Suomenlahdella avomeren havaintopaikoilla levää on ollut pääosin hippusina vedessä, mutta elokuun puolivälin tienoissa ulkosaaristosta levää oli havaittu myös pienialaisina pintakertyminä. Samanaikaisesti Kotkan ja Pyhtään edustan sisäsaaristoon sinilevää oli kertynyt paikoin runsaasti. Navakoitunut pohjoistuuli ja sään viileneminen kuitenkin vähensivät sinilevämääriä Kaakkois-Suomen rannikolla elokuun lopulla.

Sinilevien pintakukinnat Suomenlahdella noudattivat pääpiirteissään Suomen ympäristökeskuksen kesän alussa laatimaa leväkukintariskin arviota, joka perustui talven ja kevään aikana mitattuihin ravinnepitoisuuksiin ja mallinnukseen. Riskiarviossa itäiselle Suomenlahdelle ei ennustettu erityisen hankalaa leväkesää ja pintakukintojen syntymistä ehkäisi yleisesti sekä meriveden alhainen lämpötila että ajoittaisten voimakkaiden tuulten aiheuttama pintaveden sekoittuminen.

Yleisöilmoituksia sinilevistä tuli Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen kesän aikana yhteensä parisen kymmentä. Levähavainnoista tiedottaminen loppuu nyt elokuuhun, mutta seurantaa jatketaan vielä syyskuun ajan ja jos isoja kukintoja havaitaan, asiasta tiedotetaan erikseen. Ravinne- ja sääolosuhteiden suosiessa sinileväkukinnat ovat mahdollisia vielä syksylläkin.

Leväkukinnat voivat aiheuttaa oireita

Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti pinnalla kelluvaa levää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvedeksi on syytä välttää. Leväpitoiseen veteen ei etenkään pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Sinilevät voivat aiheuttaa mm. allergiareaktioita, silmätulehduksia tai nuhaista oloa. Sinileväkukinnat voivat myös olla myrkyllisiä.

Lämpötilat

Elokuun 30. päivänä järvien pintavedet olivat maan eteläosassa 16–19 astetta. Kaakkois-Suomessa pintaveden lämpötilat vaihtelevat 15 ja 17 asteen välillä.

Vesitilanne

Vuoksen vesistön koillisosan luonnontilaiset järvet ovat tavallista korkeammalla heinäkuun puolivälissä alkaneen runsassateisen jakson johdosta. Vesistön länsi- ja eteläosissa vedenkorkeudet ovat lähempänä keskimääräisiä tasoja. Suurten järvien vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan tyypillisessä hitaassa laskussa.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan pitkäaikaisella keskitasolla. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-20 cm lokakuun loppuun mennessä.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon vedenkorkeus on noussut 20 cm viime viikon sateiden jälkeen. Tällä viikolla sateet ovat jääneet vähäisemmiksi ja vedenkorkeuden nousun ennustetaan tasaantuvan. Simpelejärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja alkusyksylle tyypillisessä laskussa.

Kymijoen vesistössä järvien vedenpinnat ovat pääosin hieman ajankohdan keskimääräisten tasojen alapuolella. Useimmat järvet ovat laskussa, kuten tavallisesti tähän aikana vuodesta. Vesistöalueen luoteisosassa mm. Saarijärven reitillä vedenpintojen ennustetaan kuitenkin monin paikoin nousevan lähipäivinä. Syksyä kohti järvien lasku kääntyy vähitellen nousuksi haihdunnan pienenemisen ja syyssateiden myötä.

Päijänteen laskussa oleva vedenpinta on 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus alenee syyskuun puoliväliin mennessä 10-20 cm. Juoksutusta Kalkkisesta on elokuussa vähitellen kasvatettu ja Päijänteen lähtövirtaama on ajankohdalle tyypillinen 230 m3/s. Kymijoen pääuomassa virtaama on hiukan keskimääräistä suurempi, Piirteenvirran kohdalla noin 300 m3/s, ja pysynee syyskuulle asti lähellä nykyisiä lukemia.

Levätilannetta voi seurata Järviwiki-sivustolla

Syyskuun levätilannetiedot tulevat Järviwiki-sivustolle, jonne voi lisätä myös yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta älypuhelimen avulla. Järviwikille on kehitetty Havaintolähetti-niminen verkkosovellus, joka on optimoitu kosketusnäytölle. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Verkossa

Järviwiki:

www.ymparisto.fi:

Lisätietoja

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: sirpa.skippari(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Hydrobiologi Jouni Törrönen 
s-posti: jouni.torronen(at)ely-keskus.fi  
puh. 0295 029 296

 


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa