Tiedotteet 2015

Maanomistajakysely soidensuojelun täydentämisestä käynnistyi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on 30.3.  lähettänyt kirjeen 450 maanomistajalle, joiden kiinteistöön sisältyy luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta suota. Kysymys on ympäristöministeriön toimeksiannosta tehtävästä kyselystä, jossa maanomistajia pyydetään kertomaan halukkuudesta suojella soitaan sekä mielipiteitä eri suojelukeinoista.

Kysely antaa maanomistajille mahdollisuuden vaikuttaa soidensuojelun täydentämisen valmisteluun sekä saada tietoa omistamastaan suoalueesta ja sen luonnonarvoista.

Kyselyyn vastaaminen on luonnollisesti vapaaehtoista, eivätkä vastaukset sido maanomistajaa. Yksittäiset vastaukset eivät tule myöskään soidensuojelutyöryhmän käyttöön, vaan työryhmä tarkastelee kohteita ja niistä saatuja kommentteja suokokonaisuuksina.

Vanhat soidensuojelun perusohjelmat valmistuivat jo vuosina  1979 ja 1981 ja niihin sisältyy Pohjois-Karjalassa noin 27 500 hehtaaria soita; näistä on suojelematta enää reilu 200 hehtaaria, josta pääosa on Ilomantsin Kesonsuolla. Vuoden 2014 kartoituksissa valtakunnallisesti arvokkaita soita löytyi Pohjois-Karjalasta  70 kappaletta,  yhteensä  noin 11 400 hehtaaria;  tästä  vajaa 30 % on valtionmailla. 

Monet maakunnassa kesällä 2014 kartoitetut suokohteet sijoittuvat vanhojen suojelualueiden yhteyteen, mutta varsinkin arvokkaita piensoiden ryppäitä on myös alueilla, joissa suojeltua suoalaa on ennestään niukasti.  Valmistelun yksi keskeinen tavoite onkin parantaa nykyisen soiden suojelualueverkon kytkeytyvyyttä sekä alueellista ja ekologista edustavuutta.

Suurin suojelutarve etelässä

Lukumääräisesti yli 60 % ja pinta-alallisestikin hieman yli puolet nyt tarkastelussa olevista arvokkaista suokohteista sijaitsee maakunnan eteläpuoliskossa - eteläboreaalisella vyöhykkeellä -  missä myös soidensuojelualueita on selvästi maakunnan pohjoispuoliskoa vähemmän.

Lisäsuojelua tarvitaan, koska Etelä-Suomessa 70 prosenttia suotyypeistä on uhanalaisia ja soiden eliölajiston uhanalaisuus on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Eniten ovat uhanalaistuneet korpiset, lettoiset ja lähteiset suotyypit. Nyt kartoitettuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin sisältyykin Pohjois-Karjalassa paljon erilaisia piensoiden ryppäitä, mm. lähteisiä ja korpisia harjunlievesoita. Vesistöisestä Pohjois-Karjalasta löytyy myös monimuotoisia järvien ja lampien sekä virtavesien rantasoita.

Soidensuojelun täydennysohjelmaa valmistelee työryhmä, jonka tehtävänä on yksilöidä luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävät suot. Kyselyn vastausaika päättyy 24.4.2015, jonka jälkeen ELY-keskus tekee vastauksista yhteenvedot ympäristöministeriölle jatkovalmistelun aineistoiksi.

Ympäristöministeriö tekee soidensuojelun täydentämistä koskevan ehdotuksen valtioneuvostolle soidensuojelutyöryhmän esityksen pohjalta syksyllä 2015. Soidensuojelutyöryhmä ottaa esityksessä huomioon soiden vapaaehtoiset suojelukeinot ja maanomistajakyselystä saadut tulokset.

Lisätietoa soidensuojelusta:

• http://www.ym.fi/soidensuojeluohjelma

Lisätietoa

Sirkka Hakalisto, luonnonsuojelun johtava asiantuntija, puh. 0295 026 175, sirkka.hakalisto(at)ely-keskus.fi