- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kasvupalveluiden pirstaloituminen huolettaa nykyisiä vastuutoimijoita
Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on parhaillaan valmistelussa. Se tähtää moderniin työmarkkinapolitiikkaan, jossa hallinnon sijasta keskiössä on asiakas. Kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen liittyy eriäviä näkemyksiä, sillä suuret kaupungit ovat ilmaisseet halunsa järjestää ne itse. Järjestämisvastuun hajauttamista ei nähdä järkeväksi nykyisissä vastuuorganisaatioissa eli ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Ne ovatkin ilmaisseet yhteisen huolensa mahdollisesta kompromissiratkaisusta. Nykyisten toimijoiden mukaan ratkaisussa olisi monia sellaisia heijastusvaikutuksia, jotka aiheuttavaa vakavaa huolta.
Kompromissiratkaisu lisäisi uuden hallintoportaan, kuntayhtymän, maakuntien rinnalle ja tekisi kasvupalvelujen järjestämisestä erittäin sekavan. Käytännössä siirryttäisiin kaksiportaisesta hallinnosta neliportaiseen. Samalla mentäisiin taaksepäin suhteessa uudistuksen markkinalähtöisyyteen. On todennäköistä, että kunnat ja kuntayhtymät haluaisivat toimia itse ensisijaisena palvelujen tuottajina. Rakennerahastot jäisivät maakuntiin, vaikka ovat oleellinen osa kasvupalveluja, mikä hajauttaa toimijatahoja asiakkaan näkökulmasta entistäkin laajemmalle. Vaikeimmin työllistyvien kasvupalvelu ajautuu myös kauemmas SOTE:sta, vaikka synergiaedut olisivat maakunnan sisällä ilmeisiä.
Järjestämisvastuun mahdollinen jakaminen johtaisi sirpaleisiin ja alueellisesti eriarvoisiin yritys- ja työvoimapalveluihin sekä halvaannuttaisi työllisyys- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanon. Päällekkäiset järjestelyt lisäisivät kustannuksia ja toisivat suuria haasteita sähköisten palvelujen ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen. Alueellisen eriarvoisuuden lisäksi asiakkaiden yhdenvertaisuuden periaate vaarantuisi myös maakunnan rajojen sisäpuolella. Ratkaisu vaikeuttaisi myös työvoiman saatavuutta ja liikkuvuuden edistämistä. Maakuntien erilaiset kasvupalvelujen järjestämisratkaisut vaikeuttaisivat yritysten kykyä hahmottaa alueelliset kumppanit osaavan työvoiman rekrytoinnissa.
Toivomme, että ennen tämän ratkaisun tekemistä paneuduttaisiin vielä kerran sen heijastusvaikutuksiin.
Lisätietoja
- Mika Soinien
ELY-keskusten ylijohtajien puheenjohtaja 2017
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Puh. 0295 027 403
- Julkaisupäivä
- 24.11.2017