Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaalla asui vuoden 2016 lopussa 509 279 henkilöä joista Tampereella 45 prosenttia. Vuoden 2016 aikana väestö kasvoi noin 3 000 henkilöllä, eli kuudella prosentilla. Vuoden 2016 aikana Pirkanmaalla oli keskimäärin lähes 32 000 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli noin 135 000 henkilöä. Vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Pirkanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli keskimäärin 12,9 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 31 593 henkilöä. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli noin 6 500 henkilöä. Kesäkuun alenema oli lähes 9 000 henkilöä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työttömien työnhakijoiden määrä laski noin seitsemäntoista prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Uusia avoimia työpaikkoja oli keskimäärin tarjolla 3 567 kpl vuoden 2017 alkupuoliskon aikana. Määrä on poikkeuksellisen suuri. Näin suurta uusien avoimien työpaikkojen määrää ei ole ollut tällä vuosikymmenellä.

 

Pirkanmaan ELY-keskus	Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen	Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen	Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta	+	++	+
Työttömyyden määrä ja rakenne	++	++	+
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

 

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Pirkanmaalla oli viimeisen vuosipuoliskon aikana tapahtunut selvä käänne parempaan. Todellisuudessa jo syksystä 2015 alkaen teollisuus on kasvattanut hitaasti mutta varmasti tuotantoaan. Suuri muutos tapahtui vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä, jolloin tilanne näytti talouden osalta kääntyvän nopeaan kasvuun. Tämä tilanne on onnistuttu hyödyntämään tehokkaasti. Tampereen vetovoimaisuuden lisääminen jatkossakin on välttämätöntä ja siitä hyötyisi koko maakunta. Koulutetun ja osaavan väestön viihtyvyyden parantamisen merkitys kasvaa, joita suurhankkeet omalta osaltaan lisäävät tai mahdollistavat. Pirkanmaalla varsinkin Tampereen kaupunki nousee ja kasvaa hyvää vauhtia. Kun yhdistetään kaikki keskustan ja lähialueiden isot rakennushankkeet, listasta tulee pitkä ja kattava. Pirkanmaan strateginen sijainti valtakunnallisesti ja hyvät yhteydet merkittävimpiin maakuntakeskuksiin sekä metropolialueelle vaikuttavat siihen, että suomalaiset vuodesta toiseen pitävät Tampereen kaupunkia parhaimpana paikkana muuttaa asumaan.

 

Myös hyvälaatuisen koulutuksen ja työmarkkinoiden laajuuden sekä monipuolisen yritysverkoston ansiosta Pirkanmaan tulevat vuodet ovat kasvun aikaa. Maailmantalouden merkitys korostuu Pirkanmaalla kuten koko Suomessa johtuen väestön hajanaisuudesta ja siitä etteivät maakunnat pysty tarjoamaan kunnollisia toimivia sisämarkkinoita Uudenmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Edes Pirkanmaa ei ole yksinään riittävän väestörikas mahdollistamaan palvelualan kasvamisen johtavaksi talousveturitoimialaksi. Tämä vaatisi useamman maakunnan yhdistymistä suuremmaksi markkina-alueeksi. Alueella on teollisuuden ja rakentamisen nousukausi. Uusiokäyttö ja kierrättäminen sekä ekologisuus ovat päivän sanat. Suurin osa toimialoista on nostanut kasvuodotusta niin liikevaihdon, kannattavuuden kuin henkilöstön määrän kasvun osalta.

 

Lähitulevaisuudessa kierrätysosaamisen kaupallistaminen olisi yksi hyödyllinen sekä taloudellisesti kannattava vientituote. Pirkanmaalaiset yritykset ovat vahvoja erityisesti bioenergiaa, puhtaita prosesseja ja energiatehokkuutta koskevissa ratkaisuissa. Cleantech on vientivetoista liiketoimintaa – suurimmalla osalla yrityksistä yli puolet liikevaihdosta tulee viennistä. Suurin haaste tulevaisuudessa on työllisyysasteen nostaminen nykyisestä tasosta yli 70 prosenttiin. Tämä saattaa kuitenkin jäädä toteuttamatta, jollei työtä jaeta jatkossa eri tavalla, esimerkiksi 6 tunnin työpäivänä tai nelipäiväisenä työviikkona. Kiertotalous on resurssien mahdollisimman tehokasta hyötykäyttöä. Vaikka mahdollisuudet ovat valtavat, kiertotalous on monella alalla vielä kehittymätön asia. Kierrätyksen lisäksi kyse on kestävästä raaka-aineiden tuotannosta, materiaalien prosessoinnista sekä tuotteiden valmistuksesta, joissa tavoitteena on jätteiden synnyn vähentäminen. On hyvin kallista kierrättää esimerkiksi tietokoneiden muoviosia, kun ensin pitää selvittää niiden koostumus.

 

Logistiset ja käsittelyn ongelmat tekevät kierrosta taloudellisesti kannattamatonta, koska materiaalien käyttö on halvempaa. Kiertotaloudessa roolit ja arvoketjut muuttuvat, koska aiemmasta tuotteiden myyjästä voikin tulla niitä takaisin ostava kiertotalouden toimija. Tuotteiden suunnittelusta lähtien voitaisiin ottaa paremmin huomioon se, että osat ja materiaalit pystytään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti. Kiertotaloutta on myös jakaminen: auton tai työkoneen voi useampi käyttäjä jakaa. Suomen potentiaali kiertotalouden liiketoiminnassa on vuosittain 2 - 3 miljardia euroa. Pirkanmaan osuus näin olisi 300 - 400 miljoonaan euron luokkaa. Siitä suurin osan kohdentuu konepajateollisuuteen. Kuitenkin pitäisi päästä pitempiin arvoketjuihin, mikä edellyttää raaka-aineiden parempaa tunnistamista ja niiden kauppapaikkojen syntymistä.

 

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Vähän Pk-barometrin analysointia Pirkanmaan osalta; Haastatteluun osallistuneiden yritysten keski-ikä oli noin 25 v, yrityksistä 60 prosenttia kuului palvelusektorille. Kaikkiaan haastatteluun osallistui 520 yritystä.  65 prosenttia oli alueellisesti toimivia ja joiden liikevaihto oli alle 500 000 euroa. suhdanteista; vähintään entisellään tai parantumista odottaa yli 90 prosenttia kohderyhmän yrityksistä samoin on liikevaihdon tilanne. Henkilöstön sekä investointien kasvua odottaa noin neljännes yrityksistä, viennin ja tuonnin kasvua tapahtuu noin 20 prosentissa yrityksistä, mutta tilanne olisi vähintään entisellään noin 80 prosentilla. Kannattavuus ja vakavaraisuus kasvaa yli 40 prosentilla kohdeyrityksistä ja vähintään 90 prosenttia uskoo sen säilyvän vähintään entisellään. Innovaatiot, kehitystoiminta on 35 prosentin mielestä laajempi kokonaisuus kuin nyt on.

 

Vuoden 2017 alkupuoliskon tärkeimmät Pirkanmaan talouden kasvu-uralle ohjanneet toiminnot olivat asunto- ja korjausrakentaminen, liike-elämän palvelut, sekä nyt vuoden verran kestänyt merkittävä teollisuuden suurehko kasvu. Kasvu tapahtuu lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla joista merkittävimmät ovat kemianteollisuus, konepaja- ja metallirakentaminen, sähkötekniikka ja ICT. Positiivinen ilmiö on teknologiateollisuuden liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvu Pirkanmaalla edellisen vuoden tilanteesta. Osuudet valtakunnallisesti toimialan henkilöstön kokonaismäärän osalta on 12 prosenttia ja liikevaihdon osalta 9 prosenttia.

 

Tuottavuus kuitenkin on alempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai Uudellamaalla. Toimialan sisältä poimittuna liikevaihdon osalta Pirkanmaan merkittävin osa-alue on kone- ja metallituoteteollisuus, osuus 55 prosenttia. Henkilöstömäärästä 50 prosenttia.  Vuoden 2008 luvusta liikevaihto oli laskenut noin 55 prosenttiin vuonna 2016 kun taas henkilöstö vain 85 prosenttiin. Yritysten lukumäärä oli kasvanut yli 10 prosenttia, joka kertoo omalta osaltaan kokoluokan muutoksista. Tarjolla on enemmän pieniä kuin suuria toimijoita. Toimiala kattaa Pirkanmaan ulkomaan viennistä 54 prosenttia sekä T&K – investoineista 85 prosenttia. Työllistää 78 000 ihmistä, joista suoraan 31 200 henkilöä. Teknologiateollisuus on Pirkanmaan tärkeimpiä toimialoja.

 

Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi toimialaa, elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, suunnittelu ja konsultointi sekä metallien jalostus että tietotekniikka-ala. Odotettavissa on tämän lisäksi konepaja- metallirakentamisen huomattava kasvu vuoden 2017 loppuvuoden aikana. Kasvua tapahtuu myös teollisuuden ulkopuolella, kuten liike-elämän palveluissa, turvallisuusalalla ja finanssisektorilla ja viestinnässä. Viestintäala on kasvanut usean vuoden ajan ja vuodelta 2017 odotetaan huipputulosta. Näiden toimialojen odotetaan kasvavan merkittävästi vuositasolla. Teknologiaan sitoutunut toiminta hiipuu jonkin verran, mutta odotettavissa on uusien pienehköjen yritysten esiinmarssi jopa vientimarkkinoille. Yleisesti koko teollisuudessa viennin suhdannenäkymät ovat positiivisen oloiset; kolme neljäsosaa yrityksistä kokee tilanteen paranevan tai ainakin säilyvän entisen kaltaisena kuluvan vuoden aikana.

 

Lisäksi vuosi 2018 alkupuolisko olisi todella merkittävä liikevaihdon kasvun osalta. Vientiyritykset myös yrityksen koosta riippumatta rekrytoivat tällä hetkellä työvoimaa paremmin kuin vuosiin on tapahtunut. Henkilöstön osaamiseen panostetaan huomattavasti enemmän kuin aiemmin on tehty. Vientikauppa siis näyttäisi elpyvän vuoden 2017 aikana hyvin, samoin kannattavuuden tiedetään olevan huomattavasti parempi kuin vuonna 2016. Myös keskisuuret toimijat ovat huomanneet viennin merkityksen liikevaihdon kasvattajina ja pienet yritykset reagoivat vientiin niin, että mahdollisuudet saada oma osaaminen ja tuote paremmin suurille markkinoille.

 

Pk-yritysten näkymät ovat kokonaisuudessaan vientikaupan osalta hyvät ja odottavan positiiviset. Pk-sektorin yritykset ovat myös kohtalaisen kasvuhakuisia sekä harjoittavat suoraa vientitoimintaa enemmän kuin aiemmin. Viennin suunnalla on kyllä muutamia suurehkoja tilauksia tullut myös Pirkanmaalle. Pääsääntöisesti vientiä harjoittavien yritysten liikevaihdosta viennin osuus on kolmannes, eli kohtalaisen paljon. Vienti keskittyy pääsääntöisesti lähialueille ja ennen kaikkea EU-alueelle. Yhteenvetona voi sanoa, että niin teollisen kuin palvelusektorin vientiyritysten tilanne on hyvä ja kuluva vuosi 2017 kertoo olisiko vuoden 2018 aikana tapahtumassa merkittävä kasvu kyseisellä sektorilla.

Teknologiateollisuus, jonka muut teolliset toimialat imaisevat sisäänsä, kattaa lähes 50 % ulkomaan viennistä. Puolet viennistä suuntautuu EU-alueelle, joka omalta osaltaan on aiheuttanut alan tilanteen heikot näkymät. Aasian osuus on noin 15 %, Pohjois-Amerikan 10 %, Kasvavat markkina-alueet kattavat vain noin 7 prosenttia koko viennistä. Venäjän osuus on hieman laskenut. Tärkein vientiartikkeli yleisesti ottaen on tietotekniikan alan tuotteet.  Tilauskannan odotetaan kasvavan koko vuoden 2017 ajan. Ala on menettänyt Pirkanmaalla vuoden 2008 jälkeen noin 15 prosenttia työllisestä työvoimasta. Valitettavaa on, että teknologiateollisuuden työpaikosta puolet on alihankintayrityksissä ja toimialan liikevaihdosta osuus on kolmannes. Korjausliikettä on havaittavissa alan työllisyyden osalta. ICT-sektorin työpaikkamäärä oli lievässä kasvussa. Hankkeet, joita Pirkanmaalla tehdään, ovat suuria ja merkittäviä. Niiden odotetaan tuottavan tuhansia uusia pysyviä työpaikkoja muutamien vuosien aikana.

 

Teollisuuden toimialojen odotetaan kasvavan 5 prosentin verran vuositasolla, mutta vienti kasvaisi mm. kemian teollisuuden osalta jopa 7 prosenttia. Maakunnassa kasvua ei voi enää jatkossa hakea pelkästään korkean teknologian kautta, vaan taloutta kannattelevat voimat ovat olleet todellisuudessa pitemmän aikaan muilla toimialoilla. Pirkanmaalla kuten muualla Suomessa kasvu syntyy edelleen perus/bulkkituotteiden kautta. Rakentamisen tarve kasvaa, varsinkin uudisrakentamisen voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan useita vuosia. Valtaosalla toimialoista tehdään vuoden 2017 aikana hyvä tulos ja arviona on, että 2018 vuoden aikana kasvu jatkuisi lähes samaan tahtiin. Vuoden 2018 aikana rekrytoitaisiin henkilöstöä lähes yhtäpaljon kuin nyt.  

 

Vuodelta 2017 kokonaisuudessaan odotetaan tulostason olevan kuluneen vuosikymmenen parhaita. Haasteena on se, että vuosi 2017 näyttää samalta kuin edellinen vuosi, eli kansalaisten kulutettavissa oleva tulo on hieman supistumassa ja tämä vaikuttaa erityisesti kaupan- ja palvelualan tulokseen sekä tätä kautta mahdollisesti myös teollisuuden toimialoihin. Toimitilojen saatavuuden osalta tilanne on hyvä, tarjolla on monimuotoisia ja erikokoisia toimitiloja niin teollisuudelle kuin muille toimialoille. Ongelmia kuitenkin on; vuokrataso varsinkin taajama-alueella sekä Tampereen seutukunnan alueella on edelleen hieman liian korkea. Tilanne näkyy parhaiten keskusta-alueiden tyhjinä toimitiloina.

 

Myös teollisuustilojen vuokrat taajamien tuntumassa ovat korkeita. Samalla ongelmana on teollisuustilojen koko. Tilat ovat edelleen liian suuria tämän hetkiseen tarpeeseen. Tosin muutamia moduulitilatarjoajia on tullut Tampereen seutukunnan markkina-alueelle. Talouden tilastollisten tunnuslukujen tarkemman analyysin osalta voidaan todeta, että yritysten liikevaihto on vuoden 2017 kuluessa kasvanut, eli talous oli kestänyt laskusuhdanteen hyvin ja  nyt markkinatilanteen muuttuessa kannattavuus paranee merkittävästi. Henkilöstön määrää on lisätty, mikä viittaa hyvään kasvuodotteeseen lähiaikoina.

 

 Koko elinkeinoelämän osalta korjausliike parempaan suuntaan tapahtui vuoden 2017 kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Arvioiden yhteenveto oli se, että elinkeinoelämän näkymät ovat paremmalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana aikana, eli hyvät. Seuraavilta kuudelta kuukaudelta odotetaan merkittävää parantumista talouden osalta. Tämä jatkuisi ainakin 6-12 kk ajan. Yrityksistä normaalia suurempi määrä suunnittelee investoivansa vuonna 2017 kasvuhakuisuuden vuoksi. Investointien arvioidaan kuitenkin olevan kannattavia toimenpiteitä tehtäväksi loppuvuodesta 2017 jos yrityksen talous edelleen mahdollistaa hankinnan, vaikka varsinaista kasvua ei syntyisi.

 

 Pk-sektori odottaa myös henkilöstön määrän kehityksen olevan positiivinen, suhdannenäkymät yleisesti olisivat positiivisen oloiset. Kehittämiskohteina tärkein on edelleen markkinoinnin kehittäminen, eli tuotekehityksen johtamista ja asiakkaan sekä ajoituksen tuntemista. Toinen merkittävä osa-alue on yhteistyö muiden yritysten kanssa sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä koulutustarpeet. Suurin ongelma on Pk-sektorilla rahoituksen saatavuus sekä vakuuksien puuttuminen jotta rahoitus järjestyisi. Rahoitustarpeet kohdistuvat investointihyödykkeisiin ja kasvun rahoittamiseen.

 

Edelleen ongelmana on digitaalisten työkalujen käytön rajallisuus. Kotisivut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat hyvin hallinnassa, mutta verkkokauppa, big datan ja teollisen internetin hyödyntäminen on hyvin matalalla tasolla.  Pk-puolen yrityksissä alle puolet on suunnitellut sukupolven vaihdosta lähimmän 10 vuoden aikana. Muutamien yritysten mittavat hankkeet tuovat Tampereen lähikuntiin lisätyövoiman palkkaamiseen liittyviä positiivisia signaaleja. Koko yrityskannan tilaustilanne on yritysten omasta mielestä erinomaisella tasolla. Kasvuyritysten määrä on säilynyt taantumasta huolimatta hyvällä tasolla ja todennäköisesti kuluva vuosi 2017 tuottaa kokonaisuudessaan enemmän kasvuyrityksiä kuin vuosi 2016. Talouden tilastollisten tunnuslukujen tarkemman analyysin osalta voidaan todeta, että yritysten liikevaihto on kasvanut vuositasolla ja odotukset vuoden 2017 osalta ovat hyvät ja realistiset. Alueen talous on paremmalla tasolla kuin aikaisempina vuosina.

 

Seutukuntien välillä on kuitenkin nähtävissä eroavaisuuksia. Pirkanmaan työllisyystilanteen ongelmasta vaikein korjattava on kohtaanto-ongelma, joka osittain liittyy työvoiman liikkuvuuden, yritysten kasvaneen vuokratyövoiman käyttöön ja etuusjärjestelmän haasteisiin. Muut työvoimatilanteeseen liittyvät vaikeudet ovat rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, joita tarkemmin käsitellään kohdassa työvoiman rakenteen ja määrän kehitys. Yritysten talous on hyvä, velka-astetta nostetaan toiminnan ylläpitämisen vuoksi sekä kasvun kehittämiseen, tosin velkaantumista koetetaan edelleen välttää. Tuotekehittelyyn panostukset ovat alamittaiset kilpailijamaihin nähden. Toimialojen ja toimialan sisällä yritysten tilanteet tosin vaihtelevat paljon. Työttömyyden kasvu oli vuoden 2016 loppupuolen aikana hidastunut odotetusti, ja suunta näyttää olevan vuonna 2017 positiivisella tasolla johtuen uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvusta.

 

Vuoden 2018 osalta odotetaan samansuuntaista työllisyyden positiivista kehitystä. Uusia avoimia työpaikkoja oli ollut vuoden 2017 alkupuoliskon aikana enemmän kuin 10 viime vuoden aikana on samalla aikavälillä seurattuna ollut.  Rakentaminen oli elpynyt ja parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna muutos oli jo huomattava. Kyseisen toimialan yritysten oma arvio ovat positiivisen puolella ja taustalla odotukset ovat noususuuntaiset. Työtä rakennusalalla on jatkossa tarjolla enemmän kuin on totuttu vuosiin näkemään ja suunta näyttää olevan samankaltainen myös vuonna 2018. Yrityssektorilta perusteollisuus ja rakentaminen ovat näin ollen kasvualoja. Näiden toimialojen osalta liikevaihdon odotetaan kasvavan kuluvan vuoden 2017 sekä vuoden 2018 aikana. Yritysten rahoituksen tarve on entisellään ja käyttöpääoma on hyvällä tasolla. Tämä tarkoittaa kassavirran olevan kunnossa sekä maksuvalmiuden olevan hyvä.

 

Yrityssektorilla Bioenergialta, biotaloudelta ja cleantech-alalta yleisesti ottaen, sekä teolliselta internetiltä odotetaan voimakasta kasvua alueen toimintaympäristössä ja synnyttävän lisää innovatiivista kehitystyötä myös muiden toimialojen sisälle. Työpaikkojen syntyminen näiden alojen kautta onkin sitten kysymysmerkki. Valitettavaa on kuitenkin, että yrityksemme ovat jälkijunassa digitalisaation osalta verrattuna kilpailijamaihin. Olisiko tämäkin merkkinä siitä, että yritysten ongelmien syynä on monessa asiassa ikääntyminen, kuten johdon ja palvelukonseptin osalta? Kaupan alan henkilöstömäärien lasku ei näytä hyvältä, mutta alan liikevaihdon kasvu saattaa kuitenkin olla positiivinen vuoden 2017 lopulla. Joulumyynti sekä nettikauppa ratkaisevat huomattavan paljon toimialan koko vuoden tuloksesta. Kumi- ja muoviala investoi Pirkanmaalla hyvin, lisäksi alan liikevaihdon kehitys on ollut tasaisesti nouseva.

 

Tärkeimmät vientimarkkinat Pirkanmaalle olivat kuten koko maalle Saksa, Kiina, Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Parhaat kasvunäkymät lähivuosina löytyvät suomalaisyritysten näkemyksen mukaan Kiinasta, Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Brasiliasta. Myös Intian ja Meksikon sekä monien EU-maiden markkinat kiinnostavat pirkanmaalaisyrityksiä. Lisäksi Yhdysvallat on vuodesta toiseen säilyttänyt asemansa kiinnostavana vientimaana. Tärkeitä kohdemaita ovat Iran sekä Saudi-Arabia. Pirkanmaan yritysten lukumäärä olisi hieman kasvanut. Robotiikan odotetaan tuovan suuria mullistuksia tuotantoon ja työelämään. Tosiasiassa saattaa olla, että muutokset eivät ole kuitenkaan kovinkaan radikaaleja, vaan täydentävät ja helpottavat päivittäisiä toimia niin töissä kuin kotona. Sovelluspalvelut varmasti yleistyvät. Huomioitava on, että tietotekniikka-ala ei työllistä pelkästään korkeasti koulutettuja, vaan mm. elektroniikka-asentajia ja konetekniikan osaajia, sekä kaupallisen koulutuksen omaavia. Alan näkymät Pirkanmaalla ovat paremmat kuin aikoihin. Sama tilanne on monen isomman konepajayrityksen osalta. ELY-keskus on panostanut mm. yritysrahoituksen kautta alueen yritystoimintaan, rahoitus on myönnetty toiminnan kehitystyöhön sekä uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin ja tuotekehitykseen.

 

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

 

Työvoiman kysyntä on ollut kuluneen vuoden 2017 aikana suuri. Muutos mm. työttömyyden laskussa oli kesäkuussa 2017 noin 9 000 henkilöä edellisen vuoden tilanteesta. Työnantajien mukaan on melko hyvin onnistuttu täyttämään avoinna olleet työpaikat, silti rekrytointiongelmat olivat kasvaneet. Usein kuitenkin tehtävään siirrytään toisesta työstä joko talon sisällä tai toisen yrityksen palkkalistoilta. Eli siirtymä työstä-työhön. Työhallinnon asiakkaat ovat työllistyneet siitä huolimatta hyvin, muutos oli jo välttämätön, koska rakenteellinen työttömyys kasvoi suhteellisesti ottaen kovaa vauhtia. Senkin osalta tilanne on hieman helpottunut. Myös pitkäaikaistyöttömien rekrytointi on kasvanut. Koulutus ei tulevaisuudessa takaa työpaikkaa, sillä teknologian muutokset vähentävät työvoiman tarvetta aina lääkäreistä, asianajajista ja insinööreistä alkaen keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden työtehtäviin. Keskiasteen tehtävät säilyvät todennäköisesti paremmin, koska useat alat ovat palvelusektorilla sekä rakentamisen ja teollisuuden toimissa, joita teknologia ei voi suoraan korvata. Työllisyystilanne tulee joka tapauksessa lähitulevaisuudessa muuttumaan niin, että työvoimapula, josta osa toimialoista kärsii jo nyt, tulee laajemmin useita ammattiryhmiä kattavaksi ongelmaksi.

 

Näistä voisi mainita useat teollisuuden toimialat, lähinnä ammattitaitajat, markkinointiala sekä myynti, jossa ammattitaitoiselle henkilöstölle on kysyntää. Palvelualan toivotaan työllistävän enemmän kun nyt tapahtuu, rakentaminen tarvitsee alalla paljon toimivasta ulkomaalaisesta työvoimasta huolimatta kotimaisia osaajia. Rakennusala kaipaa laajempaa osaamiskenttää henkilöstöä palkatessa. Lähinnä työnjohdollista henkilöstöä, kuten myös koko teollisuus kaipaa esimiesvalmiuksilla varustettua henkilöstöä. Sosiaali- terveydenhuoltoalan tilanne muuttuu mahdollisen Sote-uudistuksen kautta merkittävästi, arvio on henkilöstötarpeen pieneneminen. Korkean osaamisen työpaikkojen määrä on kasvanut odotetusti taloustilanteen merkittävän paranemisen johdosta.

 

Korkeasti koulutettujen työttömyys laskee hitaasti mutta varmasti. Osaamisen merkitys korostuu, ennen kaikkea oppiminen työyhteisössä. Jatkossa kysyntää on mm. muotoiluosaamiselle, jota kautta persoonalliset ratkaisut onnistuvat tuotteen valmistuksessa. Rekrytointiongelmien todellinen määrä on vaikea mitata. Todennäköisesti tarve on viime vuosien aikana pudonnut, mutta esimerkiksi piilotyöpaikkojen määrä on todettavasti kasvanut. Rekrytointiongelmia on edelleen kolmanneksella yrityksistä, vaikka määrä onkin laskenut paljon. Matalapalkka-alat rekrytoisivat henkilöstöä lisää, mutta ongelmaksi tulee ammattien arvostuksen puute lähinnä palkkauksen osalta. Näyttäisi siltä, että yrityksen rekrytoisivat uutta henkilöstöä käyttäen sosiaalista mediaa sekä muita uusia kanavia. TE-toimisto panostaa toimenpiteisiinsä hyvin työmarkkinoiden tarpeita huomioiden.

 

Rahoituksen väheneminen vuosittain vaikeuttaa kuitenkin työvoimapalveluiden kattavan tarjonnan. Työvoiman kysyntään liittyvä ongelma korjautuu ainoastaan työmarkkinoiden toimivuuden ja joustavuuden kautta, sekä taloustilanteen ja viennin sekä kotimaisen kysynnän kasvun kautta. Pirkanmaan työllisyyden syvenevä ongelma on ollut pitkäaikaistyöttömien määrä joka ikäluokassa, sekä rakenteellisen työttömyyden määrä ja kasvu. Osaavan työvoiman tilannetta arvioidessa ja eri toimialoja käsiteltäessä on todettava, että osaavan työvoiman haaste on merkittävä.  Työmarkkinat eivät vedä korkeasti koulutettuja samalla tavalla kuin aiemmin, siinäkin on ilmennyt osaamisvajausta ja henkilökohtaisen sopeutumisen ongelmia.

 

Työvoiman liikkuvuus on ollut haaste. Tehtävän sisältöön perehdytetään kyllä työpaikalla ja jos tutkinto on suoritettuna työntekijän perustietämys ja osaaminen on vähintään sellaisella tasolla, että tärkeimmäksi yksilön menestymisen kriteeriksi työyhteisössä nousevat mm. luotettavuus, yhteistyökyky, sosiaalisuus ja halu saada aikaiseksi jotain uutta, nämä ovat osana motivaatiota. Koulutukselle asetetaan jatkossa entistä suurempia paineita. Oppiminen on edelleen tärkeää työmarkkinoille pääsemiseksi.

 

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

 

Talouden kasvuvauhdin kiihtyminen näkyi vuoden 2017 alkupuolella selvemmin merkittävänä rekrytointien aikana sekä kansalaisten parempana luottamuksena talouden kasvuun että lisääntyneenä kulutuksena. Työttömien työnhakijoiden määrä ja työttömyyden rakenteellinen kehitys ovat olleet positiivisia vuonna 2017 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vuoden 2017 alusta asti tilanne siis oli muuttunut jyrkästi positiiviseen suuntaan. Työllisyystilanne on parantunut kaikilla tarkastelujaksoilla. Irtisanottuja oli vuonna 2017 vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vuositasolla merkittävästi, muutos keskimäärin 1 700 henkilöä, eli 12,5 prosenttia. Tosin pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuussa 2017 vielä noin 11 000 henkilöä. Toinen tärkeä ryhmä, jossa työttömyyden lasku oli voimakasta, ovat miehet. Heidän osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli noin 52 %. Miesten työllisyystilanteen paraneminen vaikuttaa ennen kaikkea talouskasvun kiihtymiseen sekä vähentää sitä kautta myös naisten työttömyyttä entisestään.

 

 

 

 

Kokonaisuudessaan yleisellä tasolla työttömien eri kohderyhmien tilanne on parempi kuin vuotta aiemmin, eli edelleen odotetaan positiivisen virtauksen jatkumista myös vuoden 2017 loppupuoliskolla. Nuorten työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut 20 prosenttia eli noin 1 100 henkilöä vuoden 2017 alkupuoliskolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2016. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 2017 noin 4 800 henkilöä. Yli 50-vuotiaiden lukumäärä laski 17 prosenttia eli 2 300 henkilöä vastaavalla aikavälivertailulla kuin nuoret työttömät työnhakijat. Määrällisesti yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli noin 10 000 henkilöä. Rakenteellinen työttömyys oli ollut vuonna 2017 keskimäärin 62 % kaikista työttömistä työnhakijoista ja määränä 19 878 henkilöä. Vuotta aiemmin luvut olivat 63 % ja 23 247 henkilöä.

 

Yli 2 vuotta työttömänä olleiden määrä on myös laskenut kuluneen vuoden aikana, muutos 7 prosenttia. Samoin uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta lähes 20 prosenttia, joka on huomattava kasvu. Ennakoitavissa on vuoden 2017 loppuvuoden olevan lähes alkuvuoden 2017 kaltainen aikaisemmin mainittujen muuttujien perusteella. Vuodelta 2018 odotetaan edelleen tilanteen paranemista, mutta selvästi hitaammin, koska työttömyyden kovan ytimen osuus kasvaa kokonaismäärään verrattuna. Arvio on, että helmikuussa 2018 olisi työttömiä työnhakijoita Pirkanmaalla kaikkiaan 26 000 henkilöä joka on samaa tasoa kuin oli vuoden 2012 helmikuussa.

 

 

Ennakointiasiantuntija Juha Salminen