Aallonpohjalta uuteen nousuun (Varsinais-Suomi)

- näkökulmia 11.4.2017 julkaistusta Alueelliset kehitysnäkymät -raportista

Muutos Salon kohdalla hätkähdyttävin

Varsinais-Suomen ja koko maan suhdannetilanteessa näyttää vuonna 2016 tapahtuneen käänne. Pitkän taantuman varjo ei ole samanlainen kaikilla alueilla vaan alueitten, seutujen ja keskusten keskinäiset asemat ovat muuttuneet jopa dramaattisesti. Ehkä koko maankin mitassa muutos on ollut Salon kohdalla hätkähdyttävin – kymmenen vuotta sitten seutu oli maan vauraimpien joukossa ja nyttemmin se muuttui äkillisen rakennemuutoksen jonkin asteiseksi kriisialueeksi. Työttömyysasteella mitattuna Salo ja Turku ovat maan keskimääräistä heikommassa jamassa, kun taas Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan saariston seudut ovat maan kuuden parhaan joukossa. Toisaalta tulevaisuuden näkymät ovat myönteisimmät Turun ja Vakka-Suomen seuduilla, mutta positiivinen vire on vallalla muillakin Varsinais-Suomen seuduilla. Samoin tapahtuu seuduilla kattavasti ympäri Suomea.

Vielä matkaa edellisen korkeasuhdanteen lukuihin

Pk-yritysten suhdannebarometrit ovat jo parin vuoden ajan olleet Varsinais-Suomessa vahvasti myönteiset. Työvoiman kysyntä lähti kasvuun ensin auto- ja sitten meriteollisuudessa pari vuotta sitten. Pian näitä seurasi rakennusalan nousu voimakkaaseen kasvuun niin tuotannon kuin työpaikkojen määrällä mitattuna. Asuntorakentamisessa kolkuteltiin jopa huippulukuja, tosin tuotannon painottuessa aiempaa pienempiin kerrostaloasuntoihin. Teollisuuden investointien piristymisestä kielii rakentamisen lähtöä lievempään kasvuun myös tällä saralla. Varsinais-Suomen teollisuudessa ollaan kuitenkin sekä työpaikkojen määrällä että tuotannon arvolla mitattuna yhä 25 – 30 % jäljessä korkeasuhdanteen tilanteesta. Kasvu on siis edelleen varsin maltillista, joskin teknologiateollisuuden sisällä toimialat kehittyvät hyvinkin erisuuntaisesti.

Suhdannekäänne heijastuu viiveellä myös palvelualoille

Seutukuntien erilaiset tuotanto- ja yritysrakenteet vaikuttavat alueellisiin suhdanneodotuksiin. Tällä kertaa meriteollisuuden ja kaivoskoneiden valmistuksen vahvaa kehitysnäkymää Turun seudulla säestää autoteollisuuden yhtä lailla vahvat odotukset Vakka-Suomessa sekä kone- ja metallituoteteollisuuden lievän positiivinen vire Loimaan seudulla. Turun lääketeollisuudessa jatkuu positiivinen kehitys. Ohjelmistoala on vahvistanut jalansijaa erityisesti Turun seudulla. Suhdannekäänne teollisuudessa ja rakentamisessa on viiveellä heijastumassa myös palvelualoille. Työvoiman kysyntä on elpymässä yrityspalveluissa konsultoinnista ja teknisestä suunnittelusta siivoukseen. Yksityisissä palveluissa on positiivinen vire laajemmin kuin julkisissa palveluissa.

Työvoiman saatavuus tärkeää – myös korkeakoulutasoinen osaaminen

Työvoiman saatavuus on nousemassa tärkeäksi aiheeksi. Autotehtaan, Sandvikin ja meriteollisuuden kohdalla kysyntä painottuu metallialan ja rakentamisen ammatilliseen osaamiseen. Mainituissa tapauksissa tarvitaan myös korkeakoulutasoista osaamista, mutta erityisesti sitä haetaan Rolls-Roycen ja Vincit Groupin tapauksissa. Alueella on syntymässä kova imu monien alojen diplomi-insinööreille, insinööreille, sovelluskehittäjille, mutta myös metallialan lisäksi moniin ammatillista osaamista edellyttäviin tehtäviin. Alalle syntyvät uudet työmahdollisuudet eivät aina edellytä sellaista osaamista mitä alalta työttömäksi jääneillä on tarjota. Myöskään alan nuoriksi osaajiksi valmistavat koulutuspaikat eivät täyty.

Työttömyyden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät

Näillä näkymin työttömyys vähenee laaja-alaisesti Varsinais-Suomessa kuluvana vuonna. Tiedossa olevien alueen erityispiirteiden ja tapahtumien johdosta on hyvät mahdollisuudet, että kehityssuunta jatkuu vuosia. Tämä edellyttää että kansainväliset suhdanteet eivät heikkene eikä mitään suurta yllättävää muutosta tapahdu globaalissa taloudessa. Vaikka nyt näyttää hyvältä monessa asiassa on kuitenkin hyvä muistaa että taantuman varjo on pitkä eli työttömyys on nyt samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Toisaalta vilkkaan työvoiman kysynnän oloissa työttömyys ja jopa pitkäaikaistyöttömyys voi vähetä verrattain ripeästi. Näin tapahtui Varsinais-Suomessa vuosina 2004 - 2008, kun pitkäaikaistyöttömyys kutistui alle puoleen viidessä vuodessa.

Varsinais-Suomessa työttömyyden kohdalla päähaasteet kytkeytyvät neljään ryhmään.  Nuorten työttömyys on kasvanut huolestuttaviin mittoihin, mutta onneksi se on kääntynyt laskuun kaikissa seutukunnissa. Pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä rakennetyöttömyys ovat vuosituhannen huippuluvuissa, mutta onneksi nekin ovat kääntyneet laskuun pitkän nousukauden jälkeen. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, etteivät alkaneet työttömyydet enää veny pitkäaikaisiksi työmarkkinoiden imun johdosta. Erityisesti Turun ja Salon seutuja koskee maahanmuuttajien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden verrattain laaja työttömyys. Haaste on edelleen suuri vaikka näissäkin ryhmissä työttömyys on vähenemässä. Näissä ryhmissä löytyy osaamista ja potentiaalia käyttöön parempien päivien tullessa.
 

Lisätietoja:

työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 772, [email protected]

Alueelliset kehitysnäkymät -raportti