Uusi toimintamalli yhtenäistää suljettujen kaatopaikkojen valvonnan koko maassa

Suomeen on laadittu valtakunnallinen toimintamalli suljettujen kaatopaikkojen valvontaan. Malli selkeyttää ELY-keskusten työtä ja mahdollistaa jälkihoidon keventämisen, kun kaatopaikan tila on vakiintunut eikä merkittäviä riskejä enää ole.
Suomessa suljettiin 2000-luvun alussa suuri määrä kuntien omistamia yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 861/1997) ja sitä seuranneiden tiukentuneiden säädösten vuoksi. Ympäristöluvalla suljettuja kaatopaikkoja on edelleen yli 300, ja niiden valvonnasta vastaavat ELY-keskukset. Työtä tukemaan valmistui joulukuussa 2025 uusi toimintamalli, joka selkeyttää käytäntöjä ja vahvistaa riskiperusteista valvontaa koko maassa. Uuden toimintamallin tavoitteena on lisäksi varmistaa, että suljettujen kaatopaikkojen valvontaa tehdään johdonmukaisesti riippumatta kaatopaikan sijainnista.
Kolmiportainen luokittelu ja tilanne Suomessa
Toimintamalli perustuu kolmiportaiseen luokitteluun:
- Vihreä – ei merkittävää riskiä → jälkihoitoa voidaan keventää tai lopettaa
- Keltainen – lieviä puutteita → jälkihoitoa ja tarkkailua on parannettava
- Punainen – merkittäviä riskejä → tarkkailua ja valvontaa on tehostettava; tarvittaessa voidaan käyttää hallintopakkoa
Luokittelun avulla jokaiselle kaatopaikalle voidaan määrittää sen todelliseen riskitasoon perustuva jälkihoidon tarve. Näin vapautus jälkihoidosta voidaan tehdä johdonmukaisesti. Hankkeessa laadittu luokittelutaulukko tukee valvojia arvioinnissa.
Valtakunnallisen selvityksen mukaan suljettujen kaatopaikkojen tila Suomessa on hyvä. Tarkkailtavat parametrit ja pitoisuudet ovat monissa kohteissa laskusuuntaisia tai pysyneet pitkään vakaina, ja ympäristövaikutukset ovat useimmiten vähäisiä. Osassa kohteista tarkkailua on voitu jo keventää, vaikka käytännöt ovat vaihdelleet huomattavasti alueittain.
Paikkatietoon perustuva arviointi
Uusi toimintamalli perustuu paikkatietopohjaiseen riskinarviointiin, jossa tarkastellaan kaatopaikan sijaintiriskiä (esimerkiksi etäisyys vesistöihin ja pohjavesialueisiin) sekä päästöriskiä (tarkkailutulosten osoittamat vaikutukset). Jälkihoito ja tarkkailu voidaan lopettaa, kun voidaan osoittaa, ettei kaatopaikasta enää aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Vaikutusten vakiintuneisuutta arvioidaan vähintään 10 vuoden ajanjaksolla, jotta pitkän aikavälin kehitys voidaan todentaa luotettavasti. Ajanjakso ei ole tarkkailun vähimmäiskesto, vaan arvioinnissa käytettävä aikajakso. Jälkihoitovastuun päättymisen jälkeenkin vastuu alueen siisteydestä ja vieraslajien torjunnasta säilyy edelleen kaatopaikan pitäjällä.
Selkeät kriteerit viranomaisille
Yhtenäistetty toimintamalli antaa ELY-keskuksille ja kunnille selkeät kriteerit suljettujen kaatopaikkojen tilan arviointiin sekä jälkihoidon keventämistä tai lopettamista koskevien päätösten tekemiseen. Samalla se parantaa viranomaisresurssien kohdentamista ja tukee suljettujen kaatopaikkojen turvallista siirtymää uusiin käyttötarkoituksiin ja muihin mahdollisiin kuntien tarpeisiin.
Lisätietoja
Janette Lessig-Lajanne
Ylitarkastaja
puh. 0295 027 092
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Päivi Karttunen
Ryhmäpäällikkö
puh. 0295 027 824
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.