Uusi raportti arvioi edellytyksiä hakea Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitus pois Itämeren kuormittajalistalta

Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitusta eli Itämeren suojelukomission niin sanotun hot spotin tilannetta luotaava arviointiraportti on valmistunut. Sen tilannetietoja tullaan päivittämään vuosittain. Raportin ovat laatineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.

Hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus Itämeren suojelukomissiolle, jotta hot spot voitaisiin poistaa listalta vuoden 2027 loppuun mennessä. Maatalous on Saaristomeren suurin kuormittaja. Typpipäästöistä noin puolet ja fosforipäästöistä noin kaksi kolmasosaa syntyy maataloudessa, kun myös luonnonhuuhtouma otetaan huomioon.

”Maatalouden vesiensuojelu edistyy, ja Saaristomeren hyväksi tehty työ kantaa hedelmää. Suurin osa hot spotin poistamiseksi vaadituista ehdoista täyttyy. Meillä on silti töitä jäljellä hot spotin poistamiseksi, ja tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta toimenpiteiden vaikutukset näkyisivät Saaristomeren veden laadussa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

”On tärkeää, että Suomella on selkeä tavoite Saaristomeren hot spotin poistamiselle. Alueen tilat ovat tehneet jo paljon, ja on hyvä, että se työ tunnistetaan. Moni kriteeri on jo täyttynyt, esimerkiksi koskien peltojen kasvipeitteisyyttä, maanparannusaineiden käyttöä ja vesistökunnostuksia. Jatkossa keskeistä on löytää maatiloille toteuttamiskelpoisia ratkaisuja lannankäsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen ja tarjota niihin rahoitusta”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.

Hot spotin poistolle on useita ehtoja

Suomi täyttää Itämeren suojelukomission asettamasta 23 ehdosta 17. Suomi on muun muassa laatinut pitkän aikavälin konkreettisen ympäristötavoitteen, jonka mukaan Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitusta tulee vähentää siten, että se laskee kohti kansallisessa merenhoitosuunnitelmassa asetettuja alustavia vähennystavoitteita.

Saaristomeren kokonaiskuormituksessa on ollut havaittavissa vähenevä suuntaus sekä fosforin että typen päästöissä. Maatalouden typpikuormituksessa ei ole kuitenkaan näy vähenemää aikavälillä 1995–2023. Sen sijaan fosforin hajakuormituksella havaittiin vuonna 2023 ensimmäistä kertaa tilastollisesti merkitsevä laskeva trendi.  

”Meren hyvän tilan saavuttaminen ei kuitenkaan ole ehto listalta pois pääsemiseksi, sillä hot spot -status kohdentuu nimenomaan maatalouden aiheuttamaan kuormitukseen”, ohjelmapäällikkö Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.

Täyttymättömät ehdot liittyvät paljolti lannan käsittelyyn ja käyttöön. Suurten eläintiheyksien johdosta lantaa muodostuu liiaksi suhteessa viljelyalaan. Osa lantafosforista tulisi siirtää kasvintuotantoon erikoistuneiden tilojen käyttöön tai pois valuma-alueelta. Lisäksi lantavarastojen kattamista tulisi lisätä ja lietelannan hajalevityksen käyttöä tulisi vähentää. Myös syyslevitys ilman syyskylvöä tai muuta kasvipeitettä voi lisätä ravinteiden huuhtouman riskiä. Lisäksi ravinteiden levitysmäärät ovat paikoin haaste, sillä fosforiasetus mahdollistaa tietyissä tapauksissa muita fosforilannoitteita suurempien lantamäärien levittämisen eikä kannusta vähentämään maaperän korkeita fosforipitoisuuksia ja kierrättämään ravinteita.

Suomi on laatinut ehtojen edellyttämän kuormituksen hallintasuunnitelman eli Saaristomeri-ohjelman ja maatalouden vesiensuojelun tiekartan. Tiekartan mukaan tehokkaimpia toimia kuormituksen vähentämiseksi ovat maanparannusaineiden, kuten kipsin käytön laajentaminen, lannan siirron edistäminen ja peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Suomi täyttää ehdot toimien toteutuksen, kuormituksen ja meren tilan seurannasta. 

Myös ehto ohjelman toteutuksen rahoittamisesta täyttyy muun muassa vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman ja kansallisten ravinnekierrätysohjelmien kautta. Lisäksi käynnissä olevan CAP-suunnitelman toimenpiteet vastaavat monin paikoin toimenpidetarpeisiin. Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma ja ravinnekiertotuki tukevat ravinteiden kierrätystä edistäviä ja sitä kautta Saaristomeren kuormitusta vähentäviä toimia. Lisäksi edistetään ravinteiden kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen sekä biokaasuun liittyvää osaamista ja yhteistyötä.

Itämeren suojelukomission hot spot -kohteita oli Itämeren alueella alun perin 162. Vuoteen 2020 mennessä näistä oli poistettu listalta suurin osa, 122 kappaletta. Suomesta oli listalla alun pitäen kymmenen teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen sekä maatalouden kohdetta, joista Saaristomeren alueen maatalouskuormitus on viimeinen.

Raportti on julkaistu englanniksi.